Ruotsi vapaaehtoiseksi - aito mahdollisuus vaikuttaa, allekirjoita jo tänään!
- Keskustelun aloittaja kynis2007
- Aloitettu
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
- Liittynyt
- 8.1.2007
- Viestejä
- 4 303
Olen sitten ilmeisesti saanut väärää tietoa. Viitsitkö kertoa miten asia todellisuudessa on?
- Liittynyt
- 23.8.2004
- Viestejä
- 1 379
En ole ikinä asunut tuolla karjalan suunnalla mutta mitenkähän paljon tällä hetkellä esim. jossain Imatralla tai Lappeenrannassa tarvitsee palveluammateissa venäjää? Osaako sillä suunnalla asuvat kertoa?
- Liittynyt
- 14.9.2011
- Viestejä
- 927
Joskus käytiin perheen kanssa lomalla lprn kylpylässä Joutsenossa. Siellä meillekin puhuttiin Venäjää. ravintolassa venäjää jne. kuulemma jos osaa Suomalainen siellä Venäjää saa heti työtä. niin kova valtti se on. Huomasihan tuon kyllä. Kaduilla tuli enemmän pitkäkilpisiä autoja vastaan, kuin Suomalaisia.
muuten Mannerheim oli Suomen-Ruotsalainen ja puhui äidinkielenään Ruotsia. Tästäkin historiasta huolimatta toivoisin, että kouluissa opetettaisiin pakko Venäjää ;)
- Liittynyt
- 6.3.2005
- Viestejä
- 2 876
- Ikä
- 42
Perustuslailla ei ole mitään tekemistä ruotsinopiskelun kanssa. Pakollinen ruotsin opiskelu junailtiin RKP:n toimesta opetuslakiin 60-luvulla. Ennen sitä oli pärjätty Suomessa aivan hyvin ilmankin.
Suomen opiskelu on muuten ollut vapaaehtoista Ahvenanmaalla vuodesta 2008, jolloin sen pakollisuus poistettiin. Syynä poistolle oli 'vapaaehtoisuuden lisääminen'. Jokainen voi tahollaan miettiä miten sama perustelu menee suomen kohdalla läpi Ahvenanmaalla, muttei ruotsin kohdalla mantereella. Suomen kielen opiskelun voi toki aloittaa vapaaehtoisena, mutta sen voi myös lopettaa mikäli niin haluaa. Se on tasavertainen raskan ja saksan kanssa, käytännössä rinnasteinen vieraaseen kieleen. Englannin kieli on Ahvenanmaalla peruskoulussa pakollinen (ja vain yksi vieras kieli on pakollinen).
Tätä nykyä 30% ahvenanmaalaisista ei opiskele Suomea peruskoulussa. Näinollen ruotsi on ainoa kieli Suomessa, jota jokaikinen peruskoululainen opiskelee.
- Liittynyt
- 12.2.2012
- Viestejä
- 3 134
Älkää nyt jumalauta ihmiset olko tyhmiä! Ihan vaan opiskelijan mielipide, että vaikka kaikki siitä ruotsista vinkuu niin siitä ei ole mitään muuta kuin hyötyä mm. työelämässä, palveluammateissa sekä kaupallisellakin alalla. Mitä ideaa tehdä ruotsi vapaaehtoiseksi, jolloin yhä harvempi sitä enää lukisi? Ja mitä sitten, jos ruotsi vapaaehtoistetaan, Venäjäkö tilalle ? Lapset ja nuoret tuskin pitävät ajatuksesta, ruotsi kun on kieliopillisesti melko paljon helpompaa kuin Venäjä. Sitäpaitsi ruotsinkielen vapaaehtoistaminen kouluissa saa aikaan muitakin muutoksia, mm. Lukiossa lyhyen ruotsin pakollisesta oppimäärästä saa kasaan 5 kurssia, pitkästä oppimäärästä 6 kurssia. Jos nämä kurssit muuttuvat vapaaehtoisiksi, jää pakollisten kurssien määrä tuon verran alemmas kokonaiskurssimäärästä, joita pitää lukion aikana saada kasaan 75. Ruotsin osuuskin siitä on jo merkittävä. Usealla lukiolaisella meinaa kurssimäärät jäädä muutenkin alle vaaditun määrän ja pitää lukea ns. turhia kursseja, mukaanlukien minä. Kun tällaisilta opiskelijoilta otetaan vielä ruotsi pois kurssimäärästä, eikä lue mitään muuta ylimääräistä kieltä, huomaakin lukion 3. luokalla olevansa kusessa kurssimäärien kanssa. Mitä hyötyä on siitä, että ruotsinkieli olisi vapaaehtoista, tähän en keksi mitään vastausta.
OT: Jos tällä haetaan opiskelun helpottamista nuorille, niin aivan turhaa, ei opiskelu suomessa aivan niin vaativaa ole. Oma mielipide on, että ala-asteen ja ylä-asteen pystyisi käymään tehostettuna paljon nopeamminkin, varsinkin ylä-asteen. Suuri osa ajasta on turhaa höpötystä ja lorvimista. Jos tunneilla keskityttäisiin vain asiaan, ylä-aste olisi ohi kahdessa vuodessa. Opiskelusta ei tarvitse yrittää tehdä yhtään helpompaa, vaan korjata nuorien asenteita sitä kohtaan.
OT: Jos tällä haetaan opiskelun helpottamista nuorille, niin aivan turhaa, ei opiskelu suomessa aivan niin vaativaa ole. Oma mielipide on, että ala-asteen ja ylä-asteen pystyisi käymään tehostettuna paljon nopeamminkin, varsinkin ylä-asteen. Suuri osa ajasta on turhaa höpötystä ja lorvimista. Jos tunneilla keskityttäisiin vain asiaan, ylä-aste olisi ohi kahdessa vuodessa. Opiskelusta ei tarvitse yrittää tehdä yhtään helpompaa, vaan korjata nuorien asenteita sitä kohtaan.
- Liittynyt
- 17.2.2004
- Viestejä
- 2 927
Ruotsalaisten heikko englannin osaaminen on yllättänyt, usein kun kuuluu kehuja kuinka helppo ruotsalaisten on oppia englantia kun ruotsi toimii siihen porttina. Ei toimi, tai sitten ovat laiskaa sakkia.
Muutenkin nää työelämäjutut ovat jääneet ajastaan jälkeen, työkieli kun ylikansallisissa firmoissa on yleensä englanti...myyntijohtaja voi lirkutella avainasiakkaille äidinkielellä mutta johtoryhmässä on viimeistään useampaa kansallisuutta...istuin joskus sellaisessa hallituksessa jossa hallituksen jäsenet ja johtoryhmä olivat umpisuomalaisia mutta työkieli enimmäkseen englanti koska rahoittajat olivat ulkomailta.
Teen paljon keikkaa ruotsalaisten kanssa, koitan puhua niille ruotsia mutta kun johtoryhmästä osa puhuu espanjaa ja osa englantia niin aika ajanhukkaahan se on...
- - - Updated - - -
Ehkä kannattaa hankkia kokemusta siitä työelämästä ennenkuin käyttää sitä jonkinlaisena argumenttina? Tästä aiheesta nyt kuitenkin löytyy jo jonkinmoista dataa ja elinkeinoelämän toiveena olisi tosiaan enemmän venäjän, kiinan ja korean osaajia. Tätä tarvetta ei tosin pakkoruotsin poistolla paikata.
- Liittynyt
- 3.2.2009
- Viestejä
- 2 762
Ei suoraan sen opiskelun, mutta se on perustuslaissa (17 §), että suomi ja ruotsi ovat Suomen kansalliskielet. Siitä johdannaisena sitten nuo peruspalveluargumentit ja kieltenopiskelut sun muut.
- Liittynyt
- 12.2.2012
- Viestejä
- 3 134
Tässä tapauksessa pitäis tosiaan saada jokin näistä kielistä pakolliseksi ruotsin tilalle, joka voikin olla hankalaa. Miksei pitää ruotsi pakollisena ja kannustaa nuoria lukemaan jotain kolmattakin kieltä jo ylä-asteelta lähtien. Oma kokemus kertoo, että kouluissa ei kolmatta kieltä mainosteta vaikka siihen olisi tarvetta, yläasteella parisenkymmentä oppilasta muutamasta sadasta luki kolmatta kieltä, joka sekin oli saksa tai ranska eikä kaupallisella alalla tarvittava Venäjä, Kiina tai korea. Tiettääkseni ylä-asteella ei edes ollut mahdollisuutta lukea kuin venäjää, italiaa, ranskaa tai saksaa. Kiinaa tai koreaa ei ollut edes mahdollista lukea. Lukiossakin kiinaan on mahdollisuus vain kansalaisopiston kautta kouluajan ulkopuolella. Kannattaisiko näitä ennemmin tehostaa, kuin alkaa karsia ruotsia pois pakollisista aineista ?
- Liittynyt
- 30.4.2008
- Viestejä
- 5 133
Älkääs nyt... kirjoitin pitkän ruotsin 2006 ja heti perään viime vuonna tilasin ruokaa ruotsiksi. Eipä tuo kyllä tule menemään läpi, tässä maassa ei kansalainen eikä yrittäjä saa kyllä päättää itse mitään, se on varmaa.
E: Realiteetit hieman hukassa edellisellä, aika harvassa on ne jotka oikeasti pystyvät opiskelemaan kolmekin vierasta kieltä niin että niitä voi oikeasti käyttää työelämässä. Paremp osata edes yhtä sujuvasti.
E: Realiteetit hieman hukassa edellisellä, aika harvassa on ne jotka oikeasti pystyvät opiskelemaan kolmekin vierasta kieltä niin että niitä voi oikeasti käyttää työelämässä. Paremp osata edes yhtä sujuvasti.
- Liittynyt
- 8.1.2007
- Viestejä
- 4 303
Tai mitä jos siellä peruskoulussa ja lukiossa opiskeltaisiin ruotsin sijaan jotain hyödyllistä, kuten vaikka matematiikkaa, fysiikkaa, tietotekniikkaa jne, joiden osaamisessa Suomalaiset ylioppilaat alkavat nykyisin olla suoraan sanottuna aika surkean huonolla tasolla? Mitä hyötyä on siitä että ruotsi on vaapehtoista? No sitä että sen ajan voi sitten käyttää huomattavasti paremmin. Ei ruotsin osaamisesta varmasti haittaa ole, ja niin voisi edelleen valita, mutta toisaalta on useita asioita joiden osaamisesta on merkittävästi enemmän hyötyä kuin ruotsin osaamisesta, ja jotka nyt jäävät oppimatta kun se aika menee ruotsin opiskeluun.
Ihan mielenkiinnosta, mitä on nämä "turhat kurssit" joita joudut lukemaan saadaksesi kurssimäärän täyteen? Itselläni oli muistaakseni lukiossa noin 100 kurssia tehtynä eikä niistä kovin moni nyt ainakaan turhempi ollut kuin ruotsin kurssit.
- Liittynyt
- 17.2.2004
- Viestejä
- 2 927
Kuten totesit, kolmas kieli nähdään normikunnissa enemmänkin rasitteena...itse aikoinani jouduin valitsemaan kolmanneksi kieleksi saksan, kun ranskan ryhmää ei saatu kasaan, tai olisi saatu mutta se oli kikkailtu siten että sen olisi joutunut aloittamaan alusta lukiossa. Jäljelle jäi siis huonosti opetettu saksa.
Pakkoruotsin poistolla koitetaan saada enemmän tilaa koulupäivään ja vapautettua resursseja opetuspuolelle koska nuukiksi tiedetyt kunnat eivät sitä muuten ainakaan tee. Tosin tuskin tekevät sittenkään.
Utopiassa koulut opettaisivat kolmea pakollista kieltä sekä koodaamaan. Ehkä joskus.
- Liittynyt
- 17.12.2010
- Viestejä
- 3 113
En tiedä sujuvasta hallitsemisesta(no okei tiedän, ei ole sujuvaa, mutta toimeen on tultu), mutta kirjoitin ruotsin, englannin ja saksan, ja englantia ja ruotsia luin pari vuotta yliopistossa tutkintoon kuuluvina kursseina, kaikkia kolmea kieltä olen työelämässä joutunut käyttämään suomessa ja ulkomailla, ja vapaa-aikana matkustellessa.
Turkkilainen autojobbari osaa englantia sen verran että osaa sanoa, turbo, rocket ja näyttää kädellä miten raketti lähtee. Unkarilainen hitsari ei senkään vertaa. Saksaa tajuavat. Ich will das rote bmw kaufen. Ja homma menee eteenpäin.
Suomessakin on yllättävän kansainvälisiä työmaita, vähän niinkuin ulkomailla olisi, mutta ilman ulkomaan päivärahoja. Tarpeeksi montaa kieltä kun osaa jollain lailla, niin yleensä saa asiansa selitettyä, vaikka välillä ulkomaalaiset laskevat selviävänsä vähemmällä kun vaan kohauttavat olkapäitään eivätkä haluakaan ymmärtää.
Turkkilainen autojobbari osaa englantia sen verran että osaa sanoa, turbo, rocket ja näyttää kädellä miten raketti lähtee. Unkarilainen hitsari ei senkään vertaa. Saksaa tajuavat. Ich will das rote bmw kaufen. Ja homma menee eteenpäin.
Suomessakin on yllättävän kansainvälisiä työmaita, vähän niinkuin ulkomailla olisi, mutta ilman ulkomaan päivärahoja. Tarpeeksi montaa kieltä kun osaa jollain lailla, niin yleensä saa asiansa selitettyä, vaikka välillä ulkomaalaiset laskevat selviävänsä vähemmällä kun vaan kohauttavat olkapäitään eivätkä haluakaan ymmärtää.
- Liittynyt
- 17.2.2004
- Viestejä
- 2 927
Olin kuukausi takaperin Kööpenhaminassa käymässä, siellä oli joissakin liikkeissä kiinalaisille omat kiinaa puhuvat asiakaspalvelijat ja tavarataloissa kuulutukset kiinaksi sekä venäjäksi...maailman kallein maa kelpaa ostoskohteeksi kun palvelu on kohillaan. Englantia siellä puhuivat tietty kaikki, eikä sitä monkeroversiota jota Ruotsissa kuulee.
Ruotsinkielisten kanssa keskustelemiseen meillä on jo yhteinen kieli, englanti.
Käyttäkäämme lähteenä Wikipediaa, jonka mukaan: 85% Ruotsalaisista aikuisista on sitä mieltä, että pystyvät keskustelemaan englanniksi. Ruotsia puhuu maailmassa 10 miljoonaa ihmistä, jos teemme nyt karkean olettamuksen että näistä kaikista 85% puhuu ymmärrettävästi englantia, on johtopäätös se, että ruotsia opiskelemalla tavoitat kielellisesti 1.5 miljoonaa ihmistä, sillä loppujen kanssa voit puhua englantia.
Tämä 1.5 miljoonaa tuntuu aika kärpäsen paskalta verrattuna esim. venäjän kieleen jota puhuu 275 miljoonaa ihmistä, ja niistä tuskin 85% hablaa englantia. Mutta ei, pitäähän meidän nyt pakolla haaskata vuosikaudet opiskellen ruotsia, jotta voimme sen koulun jälkeen unohtaa... eiku siis palvella Kronobyyssä ruotsiksi jotain asennevammaista, joka ei suostu palveltavaksi suomeksi tai englanniksi joita joka tapauksessa osaa. :face:
Itsellänikin olisi mielenkiintoa käydä vaikka Saksan alkeiskursseja yliopistolla, mutta koska edessä on vielä virkamiesruotsin suoritus niin eipä tuota aikaa enää toiselle kielelle jää. Sattuneesta syystä kun kaikki aikaisemmissa kouluasteissa opitusta ruotsista on jo unohtunut.
Käyttäkäämme lähteenä Wikipediaa, jonka mukaan: 85% Ruotsalaisista aikuisista on sitä mieltä, että pystyvät keskustelemaan englanniksi. Ruotsia puhuu maailmassa 10 miljoonaa ihmistä, jos teemme nyt karkean olettamuksen että näistä kaikista 85% puhuu ymmärrettävästi englantia, on johtopäätös se, että ruotsia opiskelemalla tavoitat kielellisesti 1.5 miljoonaa ihmistä, sillä loppujen kanssa voit puhua englantia.
Tämä 1.5 miljoonaa tuntuu aika kärpäsen paskalta verrattuna esim. venäjän kieleen jota puhuu 275 miljoonaa ihmistä, ja niistä tuskin 85% hablaa englantia. Mutta ei, pitäähän meidän nyt pakolla haaskata vuosikaudet opiskellen ruotsia, jotta voimme sen koulun jälkeen unohtaa... eiku siis palvella Kronobyyssä ruotsiksi jotain asennevammaista, joka ei suostu palveltavaksi suomeksi tai englanniksi joita joka tapauksessa osaa. :face:
Itsellänikin olisi mielenkiintoa käydä vaikka Saksan alkeiskursseja yliopistolla, mutta koska edessä on vielä virkamiesruotsin suoritus niin eipä tuota aikaa enää toiselle kielelle jää. Sattuneesta syystä kun kaikki aikaisemmissa kouluasteissa opitusta ruotsista on jo unohtunut.
- Liittynyt
- 23.8.2004
- Viestejä
- 1 379
HeJoPel varmaan tarkoittaa kursseja joista ei ole jatko-opintojen kannalta hyötyä. Esim. jos tähtää lukemaan yhteiskuntatieteitä ei kemiasta ole paljoa hyötyä.
En tiedä onko ruotsista työelämässä hyötyä muuta kuin palveluammateissa ja kaupallisissa tehtävissä.
Mutta kuten sanottua niin Ruotsin aseman voisi muuttaa niin että toisena pakollisena kielenä olisi englannin ohella esim. suomi/ruotsi/saksa/venäjä jonka oppilas voisi valita. Jos on kiinnostunut lukemaan lisää kieliä niin valinnaisena voi sitten valita enemmän. Tämä olisi varmaankin oppilaille hyödyllisempi ja asettaisi eri puolilla maata asuvat tasa-arvoisempaan asemaan.
Kirjoitin ylioppilaaksi 2001 joten olen sinänsä vähän huono puhumaan koululaisten näkökulmasta. Joku tämmöinen kuitenkin tuntuisi järkevältä.
- Liittynyt
- 6.3.2005
- Viestejä
- 2 876
- Ikä
- 42
Minkä takia se on niin vaikea sisäistää että opiskeltavien kielien lukumäärä ei muutu mihinkään, vain vapaaehtoisuus nousee. Eli tulevaisuudessa suomi + vähintään kaksi vapaavalintaista kieltä. Eikä kuten nyt eli suomi + ruotsi + englanti vaan esimerkiksi suomi + englanti + saksa. Toisin sanoen, kielten osaaminen pysyy ennallaan. Ja aivan samalla tavalla voi valita sen ruotsinkin sieltä vapaaehtoisista kielistä saksan sijaan mikäli niin haluaa. Ei tarvitse valita sitä 'vaikeaa' Venäjää tai Ranksaa ellei pää niihin taivu, aivan vapaasti voi ottaa sen ruotsin.
Ja on muuten aivan lievästi sanottuna työelämässä enemmän hyötyä noista edellämainituista, kuin ruotsista. Ja tämä on ei-opiskelijan vaan työmarkkinoilla olevan mielipide, joka tällä hetkellä tekee työtään saksaksi (ja olisi saanut sen työpaikan vuosia aikaisemmin jos olisi saksan kieleen käyttänyt saman verran aikaa kuin turhaan ruotsiin).
- Liittynyt
- 8.1.2007
- Viestejä
- 4 303
Lukion on kuitenkin tarkoitus olla yleissivistävää koulutusta. Kemiasta ei ehkä ole yhteiskuntatieteen opintojen kannalta hirveästi hyötyä, mutta arkielämän kannalta kemian perustiedoista on aivan varmasti hyötyä. Voi esim osata suhtautua edes hieman kriittisesti pesuaineiden ja muiden kemikaalien mainontaan, tai erilaisiin terveysväittämiin joita millon mistäkin tuotteesta tai aineesta mediassa esiintyy. Sama pätee muihin luonnontieteisiin. Niin paljon kaikenlaista hölynpölyä esiintyy nykyisin mediassa, että olisi ihan hyvä jos olisi edes perustavan laatuiset tiedot siitä miten luonto todellisuudessa toimii. Esim ydinvoimakeskustelu on aika naurettavaa kun suurin osa keskustelijoista ei tiedä asiasta oikeastaan mitään.
Vastaavasti lienee selvää että yhteiskunnallisen ajattelun ja demokratiaan osallistumisen kannalta olisi tärkeää että jokaisella olisi jonkinlainen käsitys yhteiskuntamme pelisäännöistä ja historiasta jne, joten myös humanististen tieteiden perustason oppimäärä olisi syytä olla hallussa.
Sen sijaan en näe kovin tarpeelliseksi hallita kovin useaa eri kieltä, varsinkaan sellaisia jotka ovat maailmanlaajuisesti erittäin pieniä, ja joiden natiivit puhujat puhuvat erinomaisesti myös englantia. Nähdäkseni riittäisi jos ainoastaan englannin ja suomen opiskelu olisi pakollista, ja muut kielet valinnaisia. Näissä kahdessa kielessäkin näyttäisi kuitenkin olevan ihan hyvin tekemistä, jos katsoo ihan suomalaisten nuorten äidinkielen taitoa niin onhan se kyllä aika surullisella tasolla välillä. Tälläkin palstalla saa välillä lukea sellaisia viestejä joista hädin tuskin saa selvää, kun kielioppi ja esim välimerkkien käyttö on täysin hukassa. Ja lehdistössä kielen taso on aivan käsittämättömän huonoa, kun ajattelee että sitä kuitenkin tuottavat ihmiset joiden työ on tuottaa tekstiä. Eikä tämä koske edes pelkästään keltaista lehdistöä, vaan ihan esim Hesarissakin näkee välillä aivan surkeaa suomenkieltä.
Eli jos nyt mieluummin osattaisi käyttää edes sitä omaa äidinkieltä ja englantia, joka nyt kuitenkin on se kieli jolla kansainvälisissä yhteyksissä ensisijaisesti kommunikoidaan, ja sitten jos rahkeet riittävät enempään niin oman mielenkiinnon mukaan lisää kieliä.
- Liittynyt
- 6.3.2005
- Viestejä
- 2 876
- Ikä
- 42
Tuli tänään puhuttua englannin opettajaksi opiskelevan naisen (tytön) kanssa ja on kuulemma painopiste viimein siirtymässä sinne käytännön kielitaidon suuntaan. Sanoi aika suoraan että meikäläisen ikäiset on koulussa opetettu tekstin kääntäjiksi kielen käyttäjäksi opettamisen sijaan. Ja tottahan se on... siihen aikaan kun kävin lukiota, ei oikeasti puhuttu itsetuotettua kieltä sanaakaan, vaan joko luettiin suoraan kirjasta tekstiä tai sitten keskityttiin kielioppiin ja sanastoon. Itse tuotettu oli aina paperilla jossa sitä kumiteltiin, muokattiin ja säädettiin ties kuinka kauan... ja lopuksi punakynä viuhui.
Suomalaisilla on hyvä enkun taito kyllä koulupohjalta, mutta samalla on opetettu miettimään ja kelailemaan etukäteen jokaisen lauseen kielioppitarkistus päässä ennen suun avaamista. Ja semmoisesta pitää päästä eroon. Saksalaiset työkaverit ääntää huonommin, sanajärjestys ja sanatkin on hakuusissa enemmän kuin suomalaisilla muttei haittaa yhtään. Vastaavasti suomalainen kollega ääntää englantia täysin moitteettomasti kunhan saa lukea sitä paperista... mutta sillä hetkellä kun pitää itse lennosta tuottaa tavaraa niin ääntäminen loppuu siihen paikkaan.
