Vain Suomessa: Näin rajusti ruoka ei kallistu missään
Elintarvikkeiden hinnat kohosivat maaliskuussa 6,7 prosenttia vuotta aiemmasta. Nousu on nopeampaa kuin missään muussa vanhassa EU-maassa. (Katso maakohtaiset tiedot taulukosta jutun lopussa.)
– Ruotsissa ruuan hinta on noussut vähän toista prosenttia, Tilastokeskuksen kehittämispäällikkö Ilkka Lehtinen kertoo.
Yksi selittäjä elintarvikkeiden hinnan nousulle on viljan hinnan kohoaminen maailmanmarkkinoilla. Tämä koskee kuitenkin kaikkia maita.
Tutkimusjohtaja Perttu Pyykkönen Pellervon taloustutkimuksesta sanoo, että veromuutokset nostavat elintarvikkeiden hintaa Suomessa.
Viime kesänä nostettiin arvonlisäveroa ja makeisvero kohosi vuoden alussa. Makeisveron takia esimerkiksi jäätelön hinta on noussut yli viidenneksen.
Veronkorotus ei yksin riitä selittämään kovaa hinnannousua, sillä ilman verojen korotustakin, nousuvauhti Suomessa on Euroopan toiseksi kovinta. (Katso kuvio jutun lopussa.)
Pyykkönen kiinnittää huomiota siihen, että alkoholittomien juomien hinta on noussut liki 16 prosenttia.
– Suomessa juodaan paljon kahvia, ja kahvin maailmanmarkkinahinta on noussut vuodessa 40 prosenttia. Kaakaon hinta on kohonnut 20 prosenttia, hän sanoo.
Teollisuus ja kauppa
nostavat katteitaan
Muiden kuin viljanviljelijöiden tuottajahinnat eivät ole nousseet. Muutenkin tuottaja saa vain pienen siivun lopullisesta hinnasta. Pyykkösen mukaan esimerkiksi leivän hinnasta viitisen prosenttia on viljakustannuksia.
Kaupan palkkaratkaisua ruuan hinnannoususta ei voi syyttää. Lehtinen muistuttaa, että kaupan alan palkoista sovittiin huhtikuussa, joten ratkaisu ei ehtinyt vaikuttaa kuluttajahintaindeksin muutokseen maaliskuussa.
Pyykkönen huomauttaa, että energian hinnannousu koskee koko tuotantoketjua ja nostaa kustannuksia.
Tutkija Reijo Mankinen Etlasta viittaa Suomen sijaintiin. Tämä on toisia pohjoisempi maa ja harvaan asuttu, mikä lisää tuotannon kustannuksia. Ruotsikin on pohjoisessa, mutta siellä pääosa viljelyksistä on Suomea etelämpänä.
Lehtinen ei täysin niele energian hintaselityksiä.
– Tuntuu siltä, että aina, kun on joku globaali hinnanmuutos, peesaajia riittää. En pysty todistamaan tätä, mutta vaikuttaa siltä, että teollisuus ja kauppa nostavat tällöin helposti katteitaan.
Mankinen myöntää, että osa yrityksistä on voinut nostaa siivujaan.
– Monessa teollisuuden ja kaupan yrityksessä vuoden 2009 jälkeen kannattavuus oli varmaan aika heikko. Voi olla, että talouden elvyttyä kannattavuuttakin on pyritty nostamaan hieman, hän sanoo.
Hintojen lasku on
kuin tervan juontia
Etlassa tehtiin pari vuotta sitten elintarvikeketjua koskeva selvitys. Mankisen mukaan siinä ei havaittu, että jossain elintarviketjun sisällä olisi valtavat katteet. Hän sanoo, että ala on hyvin kilpailtu.
Nordean ekonomisti Pasi Sorjonen huomauttaa, että elintarvikkeiden hinnat nousivat tosi nopeasti. Mankisen mukaan yksi selitys voi olla Suomen hinnoittelujärjestelmässä. Toisin kuin monessa muussa maassa, täällä hinnat nousevat portaittain, koska tuottajat ja kauppa neuvottelevat hinnoista muutaman kuukauden välein.
Lehtinen puhuu höyhenteoriasta.
– Hinnat nousevat nopeasti. Kun kustannuspaineet alkavat hellittää, niiden laskeminen on kuin tervan juontia.
Tällainen ilmiö nähtiin vuonna 2007. Muualla Euroopassa elintarvikkeiden hinnat alkoivat nousta loppukesällä, mutta Suomessa vasta myöhemmin. Kun tilanne maailmanmarkkinoilla alkoi hellittää, muutos näkyi hinnoissa hitaammin kuin muualla.
Kaikki kallistuu
nopeammin
Myös muut hinnat nousevat Suomessa vauhdikkaammin kuin monissa muissa maissa. Kuluttajahinnat nousivat Suomessa maaliskuussa 3,3 prosenttia vuotta aiemmasta. EU:ssa ne nousivat keskimäärin 2,6 prosenttia.
Useimmissa Pohjois-Euroopan maissa hintojen nousu on ollut selvästi maltillisempaa kuin Suomessa. Esimerkiksi Saksassa ja Ranskassa hinnat ovat nousseet vähän yli 2 ja Ruotsissa 1,4 prosenttia.
Lähes 90 prosenttia kuluttajahintaindeksin vuosinoususta kertyi asumisesta, lämmöstä, valosta, ravinnosta ja liikenteestä.
Energiatuotteiden hinnat ovat nousseet eniten eli liki 17 prosenttia vuodessa. Kevyt polttoöljy on kallistunut liki 50 prosenttia ja kotitaloussähkö mitei 20 prosenttia.
Energian lisääntyvä kysyntä ja Pohjois-Afrikan kuohunta ovat nostaneet energian hintoja kaikkialla. Vanhoissa EU-maissa energian hinta on noussut noin 13 ja Ruotsissa 6 prosenttia.
Polttoaineiden katteet
ovat nousseet
Tilastokeskuksen Lehtinen kertoo, että osa energian hinnan noususta johtuu veroista. Jos veronkorotukset putsataan pois, laskennallinen vuosimuutos jää Suomessa vajaaseen 12 prosenttiin.
Kruunun kurssi ei hänen mukaansa ole kovin pätevä selitys Suomen ja Ruotsin hintojen eroon, sillä kruunu on vahvistunut finanssikriisin aikaisista lukemistaan ja viime vuoden kurssi on ollut aika tasainen.
Ekonomisteilla ei ole selkeää vastausta siihen, mikä on veromuutosten jälkeisen eron syynä. Tilastot paljastavat, että ainakin osa on mennyt katteisiiin.
Lehtinen on kerännyt Tilastokeskuksen Tieto&Trendit -lehteen tietoja polttoaineiden katteista jalostamon ja kuluttajan välillä. Ne nousivat joulu–tammikuussa selvästi.
– Kun maailmanmarkkinaninnat ovat nousussa, myös kotimaassa riittää ottajia, hän toteaa.
Dieselin kate oli viime vuonna 0,12 euroa litralta. Se nousi joulukuussa 0,16 euroon ja on pysynyt siellä. Kevyen polttoöljyn kate kohosi viime vuoden 0,11 eurosta 0,18 euroon. Bensiinin kate on vaihdellut alkuvuonna 0,13 ja 0,15 euron välillä. Viime vuonna se oli 0,12 euroa.
Asumiskustannusten
nousu on tasoittunut
Osassa tuotteita hinnat ovat tasaantuneet. Nordean Sorjonen huomauttaa, että asumisen hinta on pysytellyt ennallaan pari kuukautta. Sen sijaan liikenteen hintojen nousu on edelleen jatkunut.
Eri tutkimuslaitosten inflaatioennusteet tälle vuodelle liikkuvat 3 ja 3,5 prosentin välillä.
– Jos katsotaan viime vuoden kehitystä ja nähtävissä olevia hintojen korotuspaineita – ravinto, raaka-aineet palkat ja korot – inflaatio saattaa heinäkuussa rikkoa neljän prosentin rajan, Lehtinen sanoo.
Hänen mukaansa pitkän ajan kuluessa sekä energian että elintarvikkeiden hinnat nousevat edelleen, koska niiden kysyntä maailmanmarkkinoilla kasvaa.
