Ruoka kallistuu ennätystahtia

Itse en ainakaan ruoasta ja sen laadusta kovin helposti rupea tinkimään. Haluan syödä tuoreita kasviksia ja vihanneksia ja mielellään kotimaisia. Yritän kiinnitää huomiota terveellisyyteen, joskus tulee lapsille jotain hampurilaisia tms ostettua, mutta sinnekin yritän tunkea väliin jotain kasviksia ;)
Lihaa meidän perheessä kuluu paljon, luksusta on kun isovanhemmat pari kertaa vuodessa tuovat/lähettävät hirven- ja poronlihaa eri muodoissaan, niitä ei tule kaupoista osteltua.

Kyllähän se päätä huimaa aina kassalla sapuskoja maksellessa. Yllättävän paljon viisihenkisen perheen ruokamenoihin saa uppoamaan, etenkin kun tuntuu että tarjouksessa on usein vain kaikki epäterveellinen moska

Toisaalta taas puurot ovat halpoja aamu/ilatapaloja koko perheelle. Samoin leipää yritän leipoa välillä itsekin ja kesäisin saadaan salaatit, perunat ja sipulit ym mökin kasvimaalta.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Polttoaineen hinnan nousun olen kyllä huomannut. Diiselin hinta on noussut vuodessa jotain 25%.
No joillekkin se oman itsensä polttoaine vaan on tärkeämpää kuin sen peltilehmän. Sitä kun haluaa syödä laadukkaasti ja hyvää ruokaa niin kyllä ne "pienetkin" hinnannousut huomaa. Ja hintojen nousu on fakta, vaikket sitä olisikaan huomannut.
 
Meinaa opiskelijana vähän kirpasta pienetkin hinnannousut, kun ei juuri oo tuloja. Opintotuet ja tulorajatkin nousee vasta syksyllä. Tässä vuodenvaihteen jälkeen nousi kaljan hinta ja ruuan hinta ja bensan hinnasta nyt on turha edes mitään puhuakaan. Hieno homma, kun kuukaudessa menee yhtäkkiä kymmeniä euroja enemmän elämiseen, kun oli jo aiemminkin rahan kanssa pirun tiukkaa. No onneksi sitä vuoden päästä valmistuu ja pääsee maksamaan näitä opintolainoja takaisin:jahas:
 
Nyt kannattaisi varmasti alkaa sijoittamaan raaka-aineisiin. Eritoten sokeriin ja vehnään.

"On arvioitu, että EU-tukien loppuminen sokerintuottajille vähentää EU:n tuotantoa 2010 noin 10% ja myöhemmin jopa 40%. Tutkimuksissa on arvioitu, että pelkkä EU-tullin purkaminen nostaisi sokerin hintaa noin 20%. EU:n oma tutkimus on päätynyt, että sokerin maailman markkinahinta olisi vuonna 2015 jopa 40-50% korkeampi." http://kasteri.blogit.kauppalehti.fi/

"Sokerin kysyntää nostaa edelleen etanolin valmistaminen. Brasilia on maailman toiseksi suurin etanolin valmistaja heti USA:n jälkeen. Toisin kuin USA ja Kiina, jotka valmistavat etanolia maissista, Brasilia valmistaa etanolinsa sokerista. "
 
Vuosipari sitten oli muistaakseni Kuningaskuluttajassa (saattoi olla jokin muukin ohjelma) ostoskorivertailu markka-ajalta juuri ennen euroon siirtymistä ja euroajalta. Ostivat samasta kaupasta samat tuoteet ja lopullinen hinta inflaatiokorjattiin.
Kuinka ollakaan euroaikainen ruokakori oli edullisempi kuin markka-ajan.

Lisäksi suomalaiset käyttävät nykyään pienemmän osan tuloistaan ruokaan kuin koskaan aikaisemmin, vaikka syömisen määrä on tuskin vähentynyt.

Tämmöisiä mielenkiintoisia anekdootteja.
 
Vuosipari sitten oli muistaakseni Kuningaskuluttajassa (saattoi olla jokin muukin ohjelma) ostoskorivertailu markka-ajalta juuri ennen euroon siirtymistä ja euroajalta. Ostivat samasta kaupasta samat tuoteet ja lopullinen hinta inflaatiokorjattiin.
Kuinka ollakaan euroaikainen ruokakori oli edullisempi kuin markka-ajan.

Lisäksi suomalaiset käyttävät nykyään pienemmän osan tuloistaan ruokaan kuin koskaan aikaisemmin, vaikka syömisen määrä on tuskin vähentynyt.

Tämmöisiä mielenkiintoisia anekdootteja.

Olet oikeassa:
http://kuningaskuluttaja.yle.fi/node/411

Tosin tuosta on sen verran aikaa että uusi vertailu olisi varmasti ajankohtainen.
 
No joillekkin se oman itsensä polttoaine vaan on tärkeämpää kuin sen peltilehmän. Sitä kun haluaa syödä laadukkaasti ja hyvää ruokaa niin kyllä ne "pienetkin" hinnannousut huomaa. Ja hintojen nousu on fakta, vaikket sitä olisikaan huomannut.
Öljyn/polttoaineen hinnalla on vähän laajempikin merkitys:
Autoilevien ostovoima, julkinen liikenne, kuljetuskustannukset ja koko ravinnon tuotanto, eli maatalouskoneet, torjunta-aineet ja muistaakseni lannotteiden tuotantokin on rakentunut öljyn varaan.
 
Öljyn/polttoaineen hinnalla on vähän laajempikin merkitys:
Autoilevien ostovoima, julkinen liikenne, kuljetuskustannukset ja koko ravinnon tuotanto, eli maatalouskoneet, torjunta-aineet ja muistaakseni lannotteiden tuotantokin on rakentunut öljyn varaan.
Totta turiset.
 
Aika hyvin kyllä pystytään suomalaista lihantuottajaa kusettamaan.

Sisäfilee kaupassa 50 euroa kilo, tuottajalle jää 4,5 euroa!

Naudan arvo-osista, sisä- ja ulkofileestä pyydetään huippuhintoja, mutta kotimainen tuottajahinta junnaa liki paikallaan.

Lihatiskillä arvopalojen hinta on noussut 50-60 prosenttia. Brasilian naudanlihan tuontikiellosta huolimatta naudan tuottajahinnat ovat nousseet vain kuutisen prosenttia vuoden alusta, myös pihvilihassa.

- Ihan käsittämätön yhtälö. Jos kotimaisesta pihvilihasta on puutetta, sen pitäisi näkyä tuottajahinnoissakin, ihmettelee nautatuottaja ja Kangasalan tuottajayhdistyksen puheenjohtaja Hannu Karppila.

- Vetääkö tässä joku välistä, elääkö vähittäiskauppa vai teollisuus liian leveästi? tuottajakollega Kari Laaksonen Länsi-Teiskosta kysyy.

Suomalainen naudantuottaja saa parhaasta pihvilihakilosta noin 4,5 euroa arvonlisäverotonta hintaa. Keskihinta jää alle neljän euron. Kaupassa naudan sisäfilee maksaa nykyisin 40-50 euroa kilo, kun sitä viime vuoden puolella sai 22-30 euron kilohinnalla.

Kasvattajien mielestä vähittäiskauppa on Suomessa liian keskittynyttä ja markkinajohtajat S-ryhmä ja Kesko jyräävät lihamarkkinoilla.

Kulut kasvaneet
Mennään tuotantoketjussa ylöspäin. Teollisuus- ja vähittäiskauppa kiistävät kasvattaneensa omaa voittopottiaan tuottajan kustannuksella.

- Ei se teollisuuden siivu ole ainakaan kasvanut, jos katsoo meidän viimeisintä tulosta, Atria Naudan hankintajohtaja Ilkka Nykänen sanoo.

Nykänen viittaa Atrian kakkosneljänneksen tulokseen, joka rysähti yli 80 prosenttia vuoden 2007 vastaavasta jaksosta.

- Ymmärrän, että tuottajia harmittaa. Kuljetus-, käsittely-, palkka- ja pakkauskulut ovat nousseet huimasti, eikä markkinoilta ole saatu sitä hintaa, mitä on yritetty, Nykänen jatkaa.

Kauppa ei rahasta
Samaa sanoo Saarioisen hankintapäällikkö Paavo Ryymin.

Myyntihintoja ei ole saatu korotettua niin paljon kuin paineita olisi.

- Meillä pitäisi pystyä nostamaan naudan tuottajahintoja. Kotimaisen tuotannon elinkelpoisuudesta on aito huoli.

Lihateollisuus ei syytä vähittäiskauppaa. Ketjun kaikki lenkit tarvitsevat toisiaan.

S-ryhmän päivittäistavarakaupan johtaja Jukka Ojapelto kiistää, että kaupan siivu olisi kasvanut arvo-osissa tai muutenkaan.

Ojapelto pyöräyttää palloa takaisin teollisuuden suuntaan.

- Naudan arvo-osien myynti on yksi osa koko naudanlihakaupasta. Olisiko fileiden osalta pointti siinä, että teollisuus yrittää ottaa hintaa tuotteista, joista markkinoilla on puutetta. Jos yksi portti (Brasilian) laitetaan kiinni, ostojen kilpailuttaminen vaikeutuu, Ojapelto sanoo.

- Ketjut pystyvät isoilla sisäänostoilla pitämään kuluttajahintaakin aisoissa, hän lisää.
http://www.aamulehti.fi/uutiset/kotimaa/99940.shtml
 
Katsoin eilen huvikseni mitä paikallisessa supermarketissa Saksassa maksaa sisäfile. Oli 45e/kg. Se siitä 9 euron kilohinnasta mistä paljon puhutaan.
 
Katsoin eilen huvikseni mitä paikallisessa supermarketissa Saksassa maksaa sisäfile. Oli 45e/kg. Se siitä 9 euron kilohinnasta mistä paljon puhutaan.

Muista vielä elävästi, kun vaimon kanssa ihmeteltiin, että nyt se sisäfile maksaa jo yli 100 markkaa. Onhan siitä jo aikaa, mutta 50eur/kg on silti melko järkyttävä hinta.
 
Vielä talvella tuntu et eipä täällä Berliinissä ole paljoa sen halvempaa ruoka ku Suomessakaa, mut nyt ku kävi lomaileen pohjolassa ni ei helvetti... Eipä parilla kympillä saanu enää mitää kaupasta. Harvoin itellä kuitenkaa kauppakassi(t) maksaa yli pariakymppiä tai 25:ttä ja joka päivä ei todellakaan käydä kaupassa, tämä yhtälö vaikutti aika mahdottomalta 3 viikon kokemuksella..
 
Ratkaisu: jättää sen kalliin lihan sinne kaupan hyllylle ja kokkailee soijarouheesta protskusapuskansa.. Kasvissyöjä saa suht halvalla vattansa täyteen.

Oon ite kaupan kassalla töissä, ja kun tulee siinä puolivahingossa seurailtua, mistä ne eurot koostuu ihmisten ruokakasseissa, niin oon tullut siihen tulokseen, että helevatasti maksaa:
-kalja ja rööki
-liha
-mässyt.

--> Enpä siis osta niitä.
 
Ratkaisu: jättää sen kalliin lihan sinne kaupan hyllylle ja kokkailee soijarouheesta protskusapuskansa..

Hitusen offtopic, mutta miten helvetissä vaaleasta soijarouheesta saa ihmisen syötävää? Ainakin ohjeajan mittaisilla (ja kokeilumielessä reilusti pidemmilläkin) liotuksilla älyttömässä määrässä mausteita sai aikaan mauttomia kokkareita jauhelihasapuskoita pilaamaan...

E: Muistaakseni nuo nyt niin hitosti jauhelihaa halvempiakaan olleet. Muistini voi toki pettää.
 
OT vähän joo.. Tummaa soijarouhetta mie ainaskin käytän, ja oon sillä onnistunut tekeen sangen herkullista sapuskaa, ainakin omasta mielestäni. Puoli kiloa soijarouhetta maksaa 2-3 euroa, mutta sitä kuluu kerralla vähemmän kuin jauhelihaa.

Edit: Ja proteiinihan tuossa on 52g 100g:ssa.. ;)
 
Hitusen offtopic, mutta miten helvetissä vaaleasta soijarouheesta saa ihmisen syötävää? Ainakin ohjeajan mittaisilla (ja kokeilumielessä reilusti pidemmilläkin) liotuksilla älyttömässä määrässä mausteita sai aikaan mauttomia kokkareita jauhelihasapuskoita pilaamaan...

E: Muistaakseni nuo nyt niin hitosti jauhelihaa halvempiakaan olleet. Muistini voi toki pettää.

En tiedä lähteekö siitä samalla kaikki ravintoaineet, mutta itse olen huomannut, että siitä saa neutraalin makuista jos keittää ja sen jälkeen huuhtelee lävikössä kunnolla ja lopuksi puristelee vedet pois.
 
hyvä homma jos ihmiset alkaa pihtaamaan ruokien kanssa. se tarkoittaa että mä saan enemmän ja halvempaa lihaa sit tulevaisuudessa :haart: ;)
 
Ruoan hintaan pätee näköjään vähän sama kaava kuin bensankin, raaka-aine kallistuu, hinnat kallistuvat samalla prosentilla. Kun raaka-aine halpenee, hinnat eivät muutukaan.
Ruuan hinnanlasku viipyy Suomessa

YK:n ruoka- ja maatalousjärjestö FAO kertoo, että ruuan maailmanmarkkinahinnat ovat laskeneet 50 prosenttia kesäkuun huippuluvuista. Hintoja laskevat muun muassa talouskriisi ja energian hinnanlasku, mutta myös ennätyksellisen hyvät satonäkymät.

Samaan aikaan Yle uutisoi, että suomalaisen viljan tämän syksyn sadosta tuli kehno.

Miten suomalaisen ruuan hinta kehittyy?

"Nämä viestit ovat aika ristiriitaiset", sanoo Päivittäistavarakauppa ry:n toimitusjohtaja Osmo Laine.

Elintarvikkeiden maailmanmarkkinahintojen aiempi nousu on näkynyt Suomessa viipeellä.

"Varmaankin mahdollinen lasku myös tapahtuu viiveellä", Laine toteaa.

Suomessa ruuanhintaan kohdistui voimakkaita, patoutuneita nostopaineita syksyllä, kun teollisuus ja kauppa viimeksi neuvottelivat hinnoista.

Laine uskoo, että raaka-aineiden ja energian hintojen lasku on ainakin vähentänyt korotuspaineita.

Elintarvikkeiden maailmanmarkkinahintojen lasku vaikuttaa Suomessa eri tuoteryhmiin, kuten riisiin ja kotimaisiin viljoihin, eri tavalla.

"Perusmaataloustuotteiden hinnat ovat kuitenkin paikallisia tai valtakunnallisia. Suomikin on pitkälti omavarainen. Maailmanmarkkinahintojen muutos vaikuttaa hyvin eri lailla eri tuoteryhmissä riippuen tuontikilpailun vaikutuksesta."

Immuunit Suomen markkinat eivät kuitenkaan maailmanmarkkinahinnoille ole.

"Jos hinnoissa on painetta laskea alas, niin kilpailu sen kyllä tekee."

Milloin tämä vaikuttaa?

"Kuten sanottu, riippuu ihan tuoteryhmistä. Voi olla, että muissa kuin lihatuotteissa [hintoja] ollaan herkemmin laskemassa jo ensi vuoden alkupuoliskolla", Laine arvioi.

Elintarviketeollisuuden toimitusjohtaja Heikki Juutinen ennustaa hitaampaa hintojen nousun tasaantumista.

Myös Juutinen huomauttaa, että kehnojen korjuukelien takia huonoksi jäänyt kotimainen sato vaikuttaa Suomessa ruuan hintoihin voimakkaasti.

Hän on kuitenkin hieman eri linjoilla Laineen kanssa siitä, kuinka nopeasti hintojen nousu Suomessa taittuu.

Ensi vuoden alussa ruuan hinnassa on Juutisen mukaan vielä pieniä nousupaineita. Paineet johtuvat etenkin Suomen neuvottelujärjestelmästä. Kauppa ja teollisuus neuvottelevat kolme kertaa vuodessa ruuan hinnoista. Yrityskohtaiset neuvottelut käydään tammi-, touko- ja syyskuussa.

Esimerkiksi polttoaineen jo taittuneen hinnannousun takia uusiksi syksyllä neuvotellut kuljetussopimukset ovat vielä osin siirtymässä hintoihin. Kuljetussopimukset neuvotellaan tavallisesti vuoden välein.

Myös palkkakustannusten nousu aiheuttaa Juutisen mukaan hintapaineita "tällaisessa taloustilanteessa", vaikka alalle neuvoteltiin maltillinen sopimus.

Juutinen arvioi, että ruuan hintapaineet alkavat vähetä myöhemmin tänä vuonna.

"Loppuvuonna tulee vuoden viimeiselle kolmannekselle arvonlisäveron aleneminen. Hintatason nousu hidastuu, se on jo nähtävissä", Juutinen toteaa.
http://www.hs.fi/talous/artikkeli/Ruuan+hinnanlasku+viipyy+Suomessa/1135241283012
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom