SniffDaddy sanoi:
Ehdollisenhan pitäisi poistua jo viidessä vuodessa. Joten eiköhän se nyt 27-vuotiaana olisi poistunut jo viisi vuotta sitten... Muutenkin noihin rekistereihin kannattaa suhtautua suurella varauksella. Jos noista halutaan kaivaa jotakin esille, niin en ollenkaan luottaisi noihin vanhentumisaikoihin.
Miten muuten esim. työnhaussa, jos/kun työpaikalta otetaan yhteyttä poliisiin ja kysytään henkilö nönnönnöön rekisteristä? Eikö poliisi saa sanoa vain, onko siellä jotain, mutta ei sisältöä? Ketkä voi tehdä tommosen kyselyn? Siis kellä on oikeus kysyä ja saada noita tietoja? Miten kysyjä todennetaan olemaan oikeutettu saamaan noita tietoja?
Selvennös mitä supo saa käyttää ja mitä ei:
laki turvallisuusselvityksistä sanoi:
...
Turvallisuusselvitystä tehtäessä voidaan 1 momentissa tarkoitettujen rekisteritietojen tarkistamiseksi käyttää myös selvityksen kohteena olevasta henkilöstä viranomaisten hallussa olevia muita tietoja, jos tällaisten tietojen käyttäminen on yksittäistapauksessa välttämätöntä selvityksen tarkoituksen saavuttamiseksi eikä tietojen oikeellisuudesta ole epäilystä. Turvallisuusselvitystä tehtäessä ei saa käyttää vihjeitä tai ilmiantoja eikä muita merkintöjä, joiden mukaan henkilön voidaan epäillä syyllistyvän rikokseen.
Turvallisuusselvitystä tehtäessä ei saa käyttää kymmentä vuotta vanhempia tietoja, ellei tällaisten tietojen käyttäminen ole välttämätöntä selvityksen tarkoituksen saavuttamiseksi, eikä tietoja viittätoista vuotta nuorempana tehdystä teosta....
Nyt ei taida kaikki käsittää mitä poliisin rekisterit pitävät sisällään. Ensinnäkin on ns. aktiivirekisteri (poliisiasianin tietojärjestelmä, rikosrekisteri, luottotietorekisteri jne.) jossa olevat tiedot ovat lain mukaan vielä merkityksellisiä. Elikä näitä tietoja voidaan käyttää henkilöä vastaan ilman tietosuojaongelmia. Aktiivirekisteristä tiedot siirtyvät arkistoon, jossa niitä säilytetään 50v ja sieltä mahdollisesti maakunta-arkistoon. Sieltä ne eivät siirry enään mihinkään, ei edes roskiin. Ongelma tulee siinä mihin ja ketkä saavat näitä aktiivirekisteristä poistuneita tietoja käyttää.
Edes tietosuokavaltuutetun ylitarkastaja ei osannut kertoa. että onko kaikilla niillä joilla on pääsy aktiivirekistereihin myös pääsy arkistorekistereihin. Todellisuudessa se arkistointi voi alkeellisimmillaan olla tiedon siirtyminen kuvakkeen alta toiselle. Se että tieto on poissa (aktiivi)rekisteristä ei tarkoita, että se on poissa muistista. Esimerkiksi tuomioistuinlauselmat = tuomiot ovat kenen tahansa saatavissa oikeustalolta vaikka 30v takaa. Näinhän esimerkiksi lehdet saavat mehukkaita juttuja ihmisten nuoruudesta. Esimerkkinä tapaus avustaja Vilen. Lisäksi poliisissa on todennäköisesti lehtien vasikoita, jotka voivat antaa vihjeitä sellaisista asioista joita ei laillisin keinoin voi saada. Onneksi aina jää lokitiedot käyttäjästä, jolloin tälläisessä tapauksessa voidaan selvittää tiedon lähde.
Poliisi toimii kuten laki määrää tietojen antamisessa. Eli jos laissa sanotaan, että tietoa ei voida käyttää vaikka se näkyykin jossain niin silloin sitä ei käytetä. Toisaalta esim. turvallisuusselvityksissä ei ole ennakkotarkastusta (pl. laaja) jolloin, jos siinä on käytetty epärelevanttia tietoa mikä aiheuttaa selvityksen kohteelle haittaa. Niin sitä ei voida poistaa ennenkuin "väärä" tieto on sen harmin aiheuttanut. Tällöin voidaan jälkikäteen nostaa vahingonkorvaussyyte ja virkavirhesyyte, mutta se ei paljoa auta jos vaikka kyseinen työ-/opiskelupaikka jäi saamatta.
Käytännössä ongelmia alkaa syntymään silloin jos alkaa pääsemään korkeille asemille yhteiskunnassa. Silloin on vaarana, että vanhentuneita tietoja alkaa lipsahtelemaan esim. mediaan jossa sillä sitten repostellaaan. Lehdistöllä kun kumminkin on sananvapaus ja tietolähdesuoja niin on aika vaikeeta lähetä selvittelemään asiaa jos esim. lokitiedoista ei ole apua. Toisaalta jos tietää, että itselle mahdollisesti on tulossa selvitys niin käy poliisilaitoksella hakemassa omat tiedot paperille ja katsoo mitä mistäkin rekisteristä löytyy. Poliisin rekisteritkään ei ole aina 100% oikein eli aktiivipuolelta voi löytyä jo vanhentunutta tietoa. Näin kerkeää tehdä oikaisupyynnöt ennen selvitysten tekemistä.
Tietääkseni kukaan ei voi vain soittaa poliisilaitokselle ja kysyä tietoja jostain henkilöstä. Tai vaihan soittaa, mutta poliisi ei voi antaa niitä ilman sen henkilön kirjallista suostumusta jota ne asiat koskee. Ei edes sitä onko siellä jotai vai ei. Käytäntö voi olla eri, mutta lain muknaan käsittääkseni näin. Koitappa soittaa vaikka sotilaslääniin ja kysyä omaa SA-sijoitusta puhelimitse. Ei tule.
Lopuksi: Tieto ei katoa mihinkään ainoastaan sen käyttötarkoitus muuttuu. Ja tämän tajuamiseen ei mennyt kuin muutama tunti itseopiskelua, omien tietojen tarkastus, oikaisuvaatimus valtioneuvoston poliisiyksikölle, soitto tietosujavaltuutetulle, soitto suojelupoliisille, soitto Tatulle sekä 156:n ÄO. :D
