Remonttikysymyksiä ja -vinkkejä

[Masse Majava]

Saisi olla aika reteen kokoinen rööri seinässä, että sitä ursulalla itse rupeisin täyttämään. :D Moottorisahallako se reikä on silloin tehty. Jos se läpivientireikä on porattu yhtään järkevän kokoisella poralla, niin luulisi riittävän ulkopinnasta läpiviennin tiivistäminen niin, ettei vesi pääse valumaan johtoa pitkin reikään ja sieltä edelleen seinän sisään. Samalla estyy myös läpiveto reiästä. Jos siitä reiästä paistaa päivä läpi, niin sitten olisin jo enemmän huolissani jostain toisesta asiasta. Tai sitten käsitin jotain väärin.

Jos siis joku todellinen kokkikolmonen on ruvennut rakennuspuuhiin ja porannut reijän alaviistoon ulkonta katsottuna, niin silloin ongelma on veden valuminen, mutta reiät kuuluu porata yläviistoon, jolloin vesi ei pääse valumaan johtoa pitkin rakenteisiin. Ymmärsin, että ongelma on juuri kylmän ja kuuman kohtaaminen ja kondensoituminen. Oikeasti tuo voi olla ongelma ja vettä voi tulla paljon kondensoitumisen takia.

Ulkonta tiivistys tietysti varoiksi, ettei nyt reijästä tule vettä läpi.

Äänestän silti uretaanin puolesta.

Mutta ylemmästä vastauksesta huomaa, että rakentaminen ei ole sitä, että porataan reikä ja that's it. Pitää vähän tietää mitä tekee ja jos ei tiedä, niin yksi reikäkin voi tuottaa päänsärkyä.

 

[Huppe]

Mää sanosin, et se koleus johtuu muutamista talotehtaiden ratkaisuista. Halvalla saa halvan talon ja vetoiset nurkat. höyrynsululla ei oo mitään tuon kanssa tekemistä.

Ja sitten päästäänkin vertailemaan eri talontoimittajien eriste/rakenneratkaisuja. Miten esim. Finndomon halpatalot häviävät Herralan useita kymmeniä prosentteja kalliimmille taloille?

 

[Ghostrider]

Hä? Siis ilmanvaihto vetää 25-35 sentin villakerroksen läpi kylmää ilmaa rakenteiden läpi? Vitsi mikä blowjobkone toi vehje onkii. mitenköhää vanhemmissa taloissa humisee puolet pienemmällä villoituksella pärjätään?

Voisko joku viisaampi vahvistaa tämän? Mä en kyl rehellisesti usko, et yht. äkkiä höyrynsulkumuovi onkin eristeratkaisu.

Noissa matalaenergia-/passiivitaloissa toi tiivis höyrysulkumuovi todellakin on se juju. Esimerkiksi tuossa aikaisemmin esillä olleen MeraReposen tekemiä tönöjä kuvataan rakennusvaiheessa jatkuvasti lämpökameralla, jolla ilmavuodot pystytään paikallistamaan. Noissa taloissa pyritään mahdollisimman tiiviiseen lopputulokseen, jotta ilmanvaihto pystytään hoitamaan hallitusti. Ja kuulemma aika tiiviitä nuo talot ovatkin.

 

[Masse Majava]

Noissa matalaenergia-/passiivitaloissa toi tiivis höyrysulkumuovi todellakin on se juju. Esimerkiksi tuossa aikaisemmin esillä olleen MeraReposen tekemiä tönöjä kuvataan rakennusvaiheessa jatkuvasti lämpökameralla, jolla ilmavuodot pystytään paikallistamaan. Noissa taloissa pyritään mahdollisimman tiiviiseen lopputulokseen, jotta ilmanvaihto pystytään hoitamaan hallitusti. Ja kuulemma aika tiiviitä nuo talot ovatkin.

Mä oon amatööri ja edelleen joku viisampi voisi valaista, mut ylempi viesti ei kertonut kyl yhtään mitään mistään.

Miten väität, että höyrynsulkumuovilla on mitään tekemistä lämmöeristävyyden kanssa? Sen teoreettinen tehtävä on katkaista veden kondensoituminen villaan/runkoon. Haluun jotain faktaa, että toi elmukelmu toimii lämmöneristeena edes jossain muodossa? Mikähän tollasen u arvo mahtaa olla? Varmaan niin pieni ettei sitä voi edes mitata.

Tiivislopputulos on kaikkien talojen rakentamisen edellytys. Ei siihen tarvita mitään matalaenergiataloa. Ei kai kukaan hullu ny väljää taloa tee???

Ilmanvaihto hallitusti? En ymmärrä tätäkään lausetta yhtään? Ilmanvaihto mitataan kun talo rakennetaan ja säädetään määräystenmukaiselle tasolle jokaisessa huoneessa. Tästä tehdään mittauspöytäkirja. Miten tämä tehdään vielä hallitummin kun määräykset sanovat?

En haluisi suututtaa ketään jolla on jonkun tietyn merkkinen talo ja tyytyväinen siihen, mutta sanotaan näin, että itse näen paikalla rakentamisen etuna sen, että runko kun on pystyssä se villoitetaan ja tilkitään kaikista paikoista ja tämän jälkeen tehdään toinen kuori ja villat menevät ristiin. Ehkä jotkin suurelementtitalot itse jättäisin kauppaan tästä syystä. No toisaalta ehkä siihen on joku syy miksi suurelementtitalot on monesti halvimpia ratkaisuja.

Muutamassa vastarakennetussa elementtitalossa itse olen huomannut selvää vedon tunnetta nurkkien kohdalla. Tästä oma mielipide.

 

[Ghostrider]

Mä oon amatööri ja edelleen joku viisampi voisi valaista, mut ylempi viesti ei kertonut kyl yhtään mitään mistään.

Miten väität, että höyrynsulkumuovilla on mitään tekemistä lämmöeristävyyden kanssa? Sen teoreettinen tehtävä on katkaista veden kondensoituminen villaan/runkoon. Haluun jotain faktaa, että toi elmukelmu toimii lämmöneristeena edes jossain muodossa? Mikähän tollasen u arvo mahtaa olla? Varmaan niin pieni ettei sitä voi edes mitata.

Joo, ei se lämmöneristeenä toimi, siinä olet oikeassa. Mutta toi tiiviys liittyy kosteudenhallintaan, ilma kun ei pääse sinne eristeiden sekaan, ei sinne pääse myöskään kosteus. Eli toimivan matalaenergiatalon tulee olla ns. pullo, jotta kosteusongelmilta vältytään.

Tiivislopputulos on kaikkien talojen rakentamisen edellytys. Ei siihen tarvita mitään matalaenergiataloa. Ei kai kukaan hullu ny väljää taloa tee???

Ilmanvaihto hallitusti? En ymmärrä tätäkään lausetta yhtään? Ilmanvaihto mitataan kun talo rakennetaan ja säädetään määräystenmukaiselle tasolle jokaisessa huoneessa. Tästä tehdään mittauspöytäkirja. Miten tämä tehdään vielä hallitummin kun määräykset sanovat?

Niin, tiiviillä ja tiiviillä tarkoitetaan näemmä eri asioita. Mikäli höyrysulkumuovi ei ole kunnolla asennettu tai siinä on reikiä tai se puuttuu kokonaan, pääsee ilma kulkemaan rakenteen läpi. Ei-tiiviillä en siis tarkoittanut täysin sinne päin tehtyä mökkiä, jossa päivä paistaa joka nurkasta läpi.

Tästä päästäänkin siihen hallittuun ilmanvaihtoon, eli kun ilma ei liiku taloon sisälle tai talosta ulos muuten kuin koneellisen ilmanvaihdon toimesta, on ilmanvaihto silloin hallittua ja sitä pystytään säätämään tarkasti. Painovoimaisen tai koneellisen poiston tapauksessa ilma kuitenkin liikkuu vähän miten sattuu liikkumaan, eikä LTO:ta voida käyttää. Eikä LTO:sta saada yhtä suurta hyötyä ei-tiiviissä talossa, kun ilma pääsee liikkumaan rakenteen läpi eikä kulje koneen kautta.

 

[Inska]

Duunasin vessan, suihkun ja saunan levylattiaan lattialämmityksen. Vessa nyt meni vielä jotenkin huumorilla (lukemattomista läpivienneistä huolimatta), mutta toisessa tilassa alkoi jo toivoimaan, että voi kun ei olisi tarvinnut tehdä levylattiaa. Radiaattorin olisin laittanut muutenkin suosiolla, jos olisi vain sähkömääräysten etäisyys antanut periksi. Termarinkin sai vedettyä rimaa hipoen suihkutilaan. Syystä että halusin sen sinne enkä ulkopuolelle. Sattui vielä niin mukavasti kun molemmista akkuporan akuista loppui henki samana päivänä. Ja tietenkin vielä joskus 05.00 aamulla kun liimailin noita perkeleen soiroja kiinni. Meni sitten laastit ja aikataulu uusiksi.

 

[Mopomies]

eikö ois ollu jo sama valaa tuo lattia? meinaan työmäärään nähden ois varmaan ollut helpompi vaihtoehto...

 

[Inska]

^Hankala sitä on silloin kuraa valaa kun painoa ei saa tulla liikaa. Tarkkasilmäinen huomaa kuvistakin mitä liika paino on linjoille tehnyt.

 

[Mopomies]

^Hankala sitä on silloin kuraa valaa kun painoa ei saa tulla liikaa.

on nuita vaan ennenkin tehty esmes. tasotteella tms, aivan hyvin pelannu tähän asti (esim. yläkerran kylppäreitä jne.)

 

[Inska]

on nuita vaan ennenkin tehty esmes. tasotteella tms, aivan hyvin pelannu tähän asti (esim. yläkerran kylppäreitä jne.)

Levyjen valmistajat ohjeistaa käyttämään soiroja ja kyllä tuohon sen verran olisi mennyt tasoitetta, että tuntipalkalle pääsi. Eikä tarttenut käsin sotkea kymmentä säkkiä. Tai lähteä hakemaan niitä ylipäätänsä rautakaupasta. Mukavampi ruuvailla päällimmäinenkin levykerros kiinni noiden soirojan läpi kuin tasoitteen. Olen muutenkin itse sitä mieltä, että on lattialämmityksen näkökulmasta kestävämpi ratkaisu käyttää soiroja.

 

[Pulla]

No nyt ei osaa päättää laminaattiparketin väriä eikä tyyliä, lähinnä nyt olohuoneen osalta. Katto sekä suurin osa seinistä tulee olemaan valkoisia, isohko kulmasoffa on valkoinen mutta taasen pöytä + kirjahyllyt ovat tumman ruskeita. Onko kellään heittää mitään ehdotuksia parketin sävystä? Esimerkkikuvat plussaa! Siitos.

 

[Emmah]

Lataa Tikkurilan väriensuunnitteluohjelma, siinä saa kokeiltua näppärästi.

Upofloorin sivuilla kans hyviä malleja (ei onnistu linkkaaminen).

 

[Pulla]

Kierros rautakaupoissa ja tällä hetkellä kallistutaan Quick Stepin tälläseen: http://www.quick-step.com/europe/fi/fi/floor/408103.aspx - 20e neliö. Varsin pätevän tuntuisen myyjän perusteella pitäisi olla priimaparkettia.

KL:stä sanoi, että kotikäytössä ilman koiria tai vasikoita niin ei ole juurikaan väliä ottaako 31 vai 32. Jos siihen keittiön veitsi tippuu terä edellä niin kolo tulee riippumatta kumpaa on. Pääosin kun liikutaan sukkasiltaan enivei. Onko pakkotoisto remontti-Ragnarit samaa mieltä?

 

[TroynPaluu]

Miten vaikeaa lautalattian teko on? Mietin jossain välissä sellaisia semikiiltävällä valkoisella maalilla maalattuja paksuja lankkuja. Oletan ettei ole kohtuuttoman kallis tai vaikea?


Edit: Älkää nyt laminaattia :(

 

[Pulla]

Miks ei? :D Itellä ei mitään huonoa sanottavaa laminaateista ja käsittääkseni muut ratkaisut ovat sitten vähän tyyriimpiä?

 

[Mopomies]

Miten vaikeaa lautalattian teko on? Mietin jossain välissä sellaisia semikiiltävällä valkoisella maalilla maalattuja paksuja lankkuja. Oletan ettei ole kohtuuttoman kallis tai vaikea?


Edit: Älkää nyt laminaattia :(

lankkulattiahan on sinänsä tosi yksinkertainen tehdä, vaarana on vain että joutuu ensimmäisen vuoden jälkeen jo kiristeleen jos kovin kosteana laitettu lattiaan...

 

[modified]

Mikä lasketaan lankuksi 2X8?

 

[TroynPaluu]

http://cocosweetdreams.blogspot.com/2009/12/flooring-of-house.html Esim tällainen. Toimisi mielestäni myös mattaisempana ja pienillä väleillä lautojen välissä. Ei ole nyt ajankohtaista, mietin vain.

Laminaatti on muovia.

 

[Mopomies]

2x4 ja vahvempi tavara on lankkua...

 

[Inska]

Miten vaikeaa lautalattian teko on? Mietin jossain välissä sellaisia semikiiltävällä valkoisella maalilla maalattuja paksuja lankkuja. Oletan ettei ole kohtuuttoman kallis tai vaikea?

Lankkulattiaa ei tosiaan ole vaikea tehdä. Itse en ole vain niin vakuuttunut, että Suomessa bulkkina myytävä puutavara on aina niin kuivaa ja laadukasta kuin väitetään. Kyllähän nuo lattialankut ainakin myydään niin "kuivina", että ne voi heti vetää lattiaan kiinni. (Hinnasta en nyt sano mitään tähän väliin, kun siis ottaa huomioon paljon täällä sitä puuta kasvaa.) Eikä toisaalta ainakaan se "terveoksainen" mänty- tai kuusilautalattia ole kovin kauniin näköistä. Varsinkin jos sitä vertaa esim. vaikka isoisän rakentaman talon vanhaan lautalattiaan. Maalaamalla tosin saa erinäköistä, mutta oksien määrä voi silti yllättää.

No, siitäkin huolimatta itse meinasin laittaa juuri tuollaisesta halvemmasta leveästä laudasta lattian taloon ja maalata sen valkoiseksi. Saa nähdä mitä tulee. Ainakin se tulee halvemmaksi kuin joku järjettömän hintainen parketti, jota saa sitten varoa koko ajan.

Asiasta kolmanteen. Parasta sunnuntaiaamun hupia on katsoa joka kodin asuntomarkkinoiden remonttiosuus. Räpeltäjä Reiskalla ja avuton Arilla on aina jotenkin sopivat (laadukkaat) työkalut saatavilla ja oikea määrä tavaraa ja juuri oikean kokoisena kun ruvetaan hommiin. Homma käy muutenkin aina kuin tanssi. Sotkua ei tule koskaan, eikä suttakaan. Hommathan on aina sellaisia pieniä remppahommia, mutta jotenkin koomista se "homman helppous" silti on. Varsinkin kun ohjelmaa tuskin on tarkoitettu millekkään ammattirakentajilla, vaan enemmän tälläisille sunnuntainikkaroijille.

Esim. kämpässä siirretään telkkua ja kaverit vetää jotain telkkarin antennijohon eri paikkaan. "No, meillä on tälläinen 600€ upotussirkkeli tässä, jolla vedetään lovi tuonne parkettiin". "No, tällä upotus-sirkelillä pääsi vain 20 mm päähän seinästä, joten meillä oli sattumalta tälläinen lamellijyrsin mukana, jolla päästään 12 mm päähän seinästä". Joka kodin perustyökalujahan nuo on molemmat :D (Läheisestä konevuokraamosta löytyy sattumalta yksi upotus-sirkkeli, muttei lamellijyrsimiä. Yksi yläjyrsin siellä kyllä on.) Vetää tuo osuus lähes vertoja TV:n ruoanlaitto-ohjelmille, joissa sattumalta on kaikki ruoka-aineet valmiina mitattuina ja valmistettuina.