Terve Tepe83
Pistä ihmeessä kuvia hommasta. Mä valuuttelin yhdeltä seinältä puruja pois ja taas saatiin lisää hommaa. Pistänpä kuvan liitteeksi joka kertoo enemmän hommasta, menee aika mielenkiintoiseksi. Ehdotuksia uudesta rakenteesta?
Onko tuo kuva otettu sisäpuolelta? Ilmeisesti on, niin onko tuo musta tervapaperia? Jos on, niin sehän muodostaa höyrysulun seinään, ja vielä lähellä seinän kylmää puolta-->sisältä tuleva lämmin ilman kondesoituu siihen pintaan, kun kastepiste muodostuu seinän väliin. Siinä ei paljoa auta seinän muuten hengittävä rakenne. Itse repisin sen pois, mutta jos seinissä ei ole kosteutta tai hometta, niin se ei kai ole aiheuttanut tuhoja. Mutta jos vaihtaa purun tilalle paremman eristeen, niin ongelmia voi tulla, ja erityisesti jos laittaa sellaisen eristeen joka ei ole ns. hengittävä.
Jos ulkopinnassa on lateksimaali, niin laudoituksen takana pitäisi olla tuuletusrako. Lateksipinta kun periaatteessa muuten tekee jonkinlaisen höyrysulun. Eristeeksi joku hengittävä eriste kuten sahapuru, kutterilastu, selluvilla, pellavaeriste tai muu vastaava. Seinien, alapohjien ja yläpohjien liitokset ja kulmat on kaikkein kriittisimmät ja tarkimmat paikat. Seinien lisäeristys ei aina "kannata", ennemmin kannattaa panostaa yläpohjan ja noiden kulmien lisäeristämiseen/tiiviyteen ja niiden toimivaan rakenteeseen. Jos päättää kuitenkin lisäeristää, niin parempi eristemateriaali aina kylmemmälle puolelle seinää. Ja esim. lasivilla+hengittävä eriste ei ole kovin hyvä ratkaisu. Kaksi samanlailla toimivaa eristemateriaalia on parempi vaihtoehto. Samalla kannattaa panostaa yläpohjan ilmanvaihtoon, ja huolehtia että ilma pääsee kiertämään kunnolla. Lämmin ilma kun nousee ylöspäin, joten yläpohjassa ei saisi olla mitään mikä muodostaa sinne höyrysulun, johon kylmän ja kuuman ilman kohtauksen seurauksena ilmakosteus kondensoituu. Vanhoissa taloissa myös ikkunan karmien alla purut on painunut n. 15-20 cm, jos niitä ei ole koskaan lisätty. Eli siellä on vain ilma eristeenä. Sinne kannattaa myös lisäillä puruja.
Sisäpuolelta koko kämppä vuoraten ilmasulkupaperilla (eli myös katto ja lattia, ja kaikki saumat tiivistäen, ja paperin pitää tulla reilusti limittäen) ennen pintamateriaalia, joka voi olla esim; paneli, puukuituley tai lastulevy.
Tuon alajuoksun voi tosiaan vaihtaa pätkissäkin. Pystyjuoksujen kohdalta vaan pala pois, ja uutta puuta tilalle. Purut kannattaa ottaa säilöön ja käyttää uudestaan. Se on kuitenkin toimiva ja hyvä eriste, ja puru on kuitenkin valmiiksi kuivaa. Sahalta haettu pitää aina kuivattaa etukäteen. Mikäli ne vaan saa yläkautta lisättyä sinne. Jos pystyjuoksu on laho, niin pala pois siitäkin ja uutta tilalle. Tukee vaan molemmilta puolilta, kuten tuossa on kerrottiin. Bitumista sokkelikaistaa kannattaa laittaa sinne betonin/kiven väliin. Kannataa myös selvittää nouseeko kosteutta maasta kapillaarisesti sinne perustuksiin, vai onko laho-ongelma syntynyt kun ilma ei ole päässyt kiertämään. Jos kosteus nousee maasta, niin ei muuta kun salaojitusta. Alapohjaankin hengittävä eristemateriaali on hyvä vaihtoehto.
Lattiaan en myöskään laittaisi mitään materiaalia, joka estää hengittävyyden, eli muovimattoa, laminaattia, höyrysulkua tms. Lastulevylattiassakin on eri kemikaaleja liima-ainena, ja senkään toimivuudesta en ole ihan vakuuttunut. Lankkulattia on hyvä vaihtoehto. Itse olen sitä mieltä, että mitä vähemmän eri rakennusmateriaaleja käytetään keskenään, niin sitä parempi. Ja lopputulos paranee, kun käytetään niitä materiaaleja, joita on käytetty jo pitkään (ja erityisesti samassa talossa) ja joista on hyviä kokemuksia muuallakin. Mielipiteitä on monia, nämä olivat omia ja syntyneet omna n. 4 vuoden peruskorjausprojektin aikana.
En tunne rossipohjan toimivaa rakennetta kovin tarkasti, kun itsellä on maanvarainen laatta, ja peruskorjasin sen eri lailla. Kannattaa kääntyä osaavan suunnittelijan puoleen sen kanssa, varsinkin jos epäilee että alajuoksun lahovaurio johtuu alapohjan rakenteesta.