Remonttikysymyksiä ja -vinkkejä

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Huppe
  • Aloitettu Aloitettu

EAA-valmisjuoma 24-pack

Pineapple Passion Fruit

1€/kpl
Siis eihän nyt ollut kyse vanhan talon korjaamisesta, vaan uudisrakentamisesta..?

Muoks. Ei kun ei ollutkaan enään uudisrakentamista eli minä ja lukemisen ymmärtäminen.
 
Nyt kyseessä olisi kuitenkin vähän paremmalla fyrkalla rakennettu pankkirakennus jossa ainakin seuraavaa: rappaus, jonkin sortin kanaverkkovahvike, sahanpurua, paperia, levyä ja pinnote, tiiltä (kyljellään)..

Lähinnä laskeskelen u-arvoa ja katon kastepisteet ja näin ennen ku isä ukko on kerinny koko 300neliötä lyödä sisäpuolelta täyteen xps:ää ja ek:ta :D

Tuo on kutakuinkin jotakin seuraavaa sisältä ulos luettuna:

-Kalkkisementtirappi, 20mm
-Umpilaudoitus 22mm
-Tervapahvi
-Runko + sahanpuru 100mm
-Oksamassapahvi
-Umpilaudoitus 22mm
-Syrjätiilimuuraus
-Kalkkisementtirappi 20mm

Periaatteessa tuollaisen rakenteen muuttaminen lisäeristämisellä on poikkeuksellisen hankalaa. Tahtoo sanoa, että vanhat rapit ovat pysyneet paikoillaan, koska kosteudet kulkevat oikein rakenteen läpi ja kuivuvat pois. Nyt jos tuon eristää sisäpuolelta, niin riski kastepisteen tiivistymiselle kasvaa oleellisesti ja se tarkoittaa hyvin pitkälti sitä, että ulkopinnan rapit tulevat korkkautumaan irti pakkasilla.
 
No mä olen kyl nyt pudonnut kelkasta... Mikäs toi puhe oli jostain pankkirakennuksesta...
 
No mä olen kyl nyt pudonnut kelkasta... Mikäs toi puhe oli jostain pankkirakennuksesta...
Siinä mäkin tipahdin kärryiltä, mutta äsken taas pääsin takaisin kärryille.

Eli ensin olikin puhe uudisraketamisesta ja niistä kattotuolien nosteluista. Sitten sama kysyjä jatkoikin juttua pankkirakennuksesta, joka ei ollutkaan hartiapankkirakentamista, vaan tosiaankin jo olemassa oleva isäukon rakennus, joka on vanha pankki.
 
Suunnitelmat tulivat valtion puolesta, mutta niitä mukailtiin aika paljon. Rakenteita on vaikka kuinka paljon ja kun niitä sitten soveltamalla tehtiin, niin ovat kaikki vähän erilaisia. Hirsirunkoisiakin tehtiin, mutta kyllä ne pääsääntöisesti olivat pystyrunkoisia ja purutäytteisiä. Tehtiin myös täystiilisinä ja ns. pölliseininä eli hirren tai pöllin pätkistä muurauslaastilla muuraamalla. Eristeenä oli kaikkea purusta turpeeseen sekä koksiin. Myös ilmaeristeisiä kennoseiniä tehtiin.

Ethän sä vanhoja rakennekuvia tarvitse laskeaksesi uuden talosi seinien arvot..?

En tarvitse välttämättä mutta halepottaisi huomattavasti ettei purkaessa humaakkin että nythän ollaan jo sormi kiinni rappauksessa :)

Tuli tässä vielä sellainen mieleeni, että jos kattotuolit on jo saapumassa tontille, niin kai teillä jonkinlaiset suunnitelmat ja laskemat pirtistä on..? Sieltä ne rakenteet U-arvoineen käy selville ja kuvat on vähän niin kuin leimatut eli niitä pitäisi noudattaa...

Ilm. jälkemmänä ymmärsit kyseen olevan eri kohteista :D

Ole nyt tarkkana:

ÄLÄ muuta toimivaa rakennetta! Rintamamiestalot ovat rakenteeltaan hengittäviä. Käytä mielummin huokoista puukuitulevyä kuin gyprokkia.

Mitä tarkoitat "sisäpuolelle xps:ää"

Mulle xps tarkoittaa routalevyä!

ja kannattaa lukea Panu kailan kirja "Talotohtori" jottet nykyaikaisilla materiaaleilla pilaa vanhan, hyvintoimineen rakennuksen toimintaperiaatteita!

Kyllästymiseen asti olen korjannut vanhoja, lävitse hengittävärakenteisia taloja, jotka tietämättömyydellä on pilattu mineraalivilloilla ja esim. liian tiiveillä sisämaaleilla!

xps siis tosiaan 4cm finfoam jossa päällä valmiina kiinnitettynä kyyporkki levy :) Mä olen tuota kirjaa parisen vuotta sitten hatarasti selaillut, pitääkin kaivella käsiin se uudestaan!

Nyt kyllä alkaa pelottamaan...

Meitä on kaksi

Niin alkaa ja parin vuoden päästä vielä enemmän tuon tekijää.

Vähän epäilen. Ammattitaitoa uskoisin kuitenkin löytyvän enemmän kuin tarvitaan.

XPS = Finnfoam, Styrofoam tms. Suulakepuristettu polystyreeni. Umpisoluinen eriste joka muodostaa tiiviin höyrysulun aivan kuten SPU:n (polyuretaanilevyt).
EPS = Eli kansankielellä styroksi (valmistajia paljon) on samaa ainesta kuin XPS, mutta valmisettu eri tavalla. Ei ole höyrytiiivistä.

Seinän eristämisessa täytyy huomioida myös palo-ominaisuudet. Seinään tarkoitettu EPS kyllä palaa sulamalla, mutta ei levitä paloa syttyessään. Eristeen pitää siis olla palamatonta laatua. Onhan toi XPS palamatonta mitä suunnittelit laittavas? Jos nimittäin pääsee syttymään niin palaa soihdun lailla!

Rintamamiestalon lisäeristys on tosiaan oma taiteenlajinsa. Kyllähän noita sisäpuolisia lisäeristyksiä paljon tehdään ja niistä saadaan teknisesti ihan toimiviakin. Tuossa on kuitenkin monta sudenkuoppaa joihin voi astua että ottaisin kyllä jonkun korjausrakentamiseen perehtyneen suunnittelijan tuon hommaan katsomaan läpi. Vaikka sen suunnittelijan käyttäminen vähän maksaa niin saat sentään nukkua yösi rauhassa ja pahimmassa tapauksessa jonkun jota syyttää jos hommassa joku kusee.

ps. Termaterillä SPU:lla on tuote, jossa on uretaanieristessä valmiiksi kipsilevy pinnassa. Saat saman eristävyyden ohuemmalla rakenteella ja yhdellä työvaiheella. Maksaa vähän enemmän, mutta lattiapinta-alaa jää enemmän ja työtunteja puolta vähemmän.

Kiitos vinkeistä, juurikin Termaa lyödään pintaan ja eron huomaa heti. Suosittelen muillekkin. Ja itseasiassa tuossa rahallisesti häviää niin mitättömän summan että sen varaan on turha perustella miksi löisi levyn ja eristeen erillään :)


Siinä mäkin tipahdin kärryiltä, mutta äsken taas pääsin takaisin kärryille.

Eli ensin olikin puhe uudisraketamisesta ja niistä kattotuolien nosteluista. Sitten sama kysyjä jatkoikin juttua pankkirakennuksesta, joka ei ollutkaan hartiapankkirakentamista, vaan tosiaankin jo olemassa oleva isäukon rakennus, joka on vanha pankki.

Juuri näin.

Eli selvennetään vielä. "Ammattilaisia" emme ole käyttäneet mitään tarkistuttamassa, tosin mielipiteitä on kuultu monilta tahoilta mutta lopultahan asia on fysiikkaa eikä niinkään timpurin levyruuvaus kokemukseen perustuvaa tietoa. En sano että omaan aukotonta tietoa ja tottakai otan aina jyväset vastaan ja kaikki huomioidaan, silti kaikkea mutua ei tarvitse julki tuoda. Eli vaikka puruseinäinen rakenne onkin jokseenkin läpihengittävä niin pääsääntöisesti silti voidaan sitä pitää vain ulkoahengittävänä (esim bitumilla eristetyt rintsikat). Nyt kun talosta eristetään seinäpinnat niin nykyiseen rakenteeseen ei lisätä höyry tai ilmasulkua. Rakenne hengittää ko. rakennuksessa ohjastusti tällä hetkellä ainakin ala- ja välipohjasta eristettävään seinärakenteeseen, lisäksi laskuissa huomioidut levytysreiät toivat jo suhteellisen vinhaa muutosta lopputulemaan verraten että niitä ei olisi. Kyseessä ikuisuusprojekti joka tulee joskus tulevaisuudessa vetämään leuat lattiaan :D

Kohde: 110neliön pohjalla oleva 3,5kerroksinen vanha harjakattoinen rintsikka. Perustukset puoliksi kaltsin päällä ja maanpinnan alapuolella noin puolet kellarista. Öljylämmitys jossa mylly tottunut vetämään noin 11000litraa vuodessa ;)

Tehtyä:

Sisälle: 1 Kerros eristetty em. tavalla, lattia ja putkistot uusittu täysin, kipsivalu, noin 30kpl ikkunoita. Hand made vittu jykevimmät rappuset millä koskaan kantapää tallannut (kukahan olis ne tehnyt?) ;)
2.kerroksessa ei vielä suurempaa. Lattiiaa levytetty, seiniä purettu, putkistot uusittu, hieman sähkötyksiä.
Kellarissa: Lattiaa eristetty, 300kiloa vetävä kius asennettu (klapiluuku toimii somistetakkana toiseen huoneeseen), hieman laatotusta ja marmori somisteita, öljypolttimien uusiminen hyvillä kytkentä mahdollisuuksilla...

Pihalle: Koko tontti myllätty uusiksi, uudet salaojat ja kaivot, routa- ja vesieristeet, pientä louhintaa jotta saadaan tulevaisuudessa autot suoraan kellariin....

Onhan tuossa hommaa ja rahareikää tuleviksi 20vuodeksi. Terassia ja kylpytynnyriä tulee pihalle. Kunhan katolle päästään niin aurinkokennoa sopivasti... On muuten mukava piikata noita kellarin seiniä pois, valut kun on tyypiä, vähän sidosainetta + 10-40cm kiviä ja muuta mukavaa. Lisäksi nähtiin parhaaksi jättää pankkiholvi paikallee, sattaa olla meinaan jokseenkin rankkatekonen purkaa :D Tässä näin aluksi. älkääkä perkele muut muuttako tälle mainitsemattomalle alueelle koska koska mokkula antaa 20megaa sisään :P
 
Tuo on kutakuinkin jotakin seuraavaa sisältä ulos luettuna:

-Kalkkisementtirappi, 20mm
-Umpilaudoitus 22mm
-Tervapahvi
-Runko + sahanpuru 100mm
-Oksamassapahvi
-Umpilaudoitus 22mm
-Syrjätiilimuuraus
-Kalkkisementtirappi 20mm

Periaatteessa tuollaisen rakenteen muuttaminen lisäeristämisellä on poikkeuksellisen hankalaa. Tahtoo sanoa, että vanhat rapit ovat pysyneet paikoillaan, koska kosteudet kulkevat oikein rakenteen läpi ja kuivuvat pois. Nyt jos tuon eristää sisäpuolelta, niin riski kastepisteen tiivistymiselle kasvaa oleellisesti ja se tarkoittaa hyvin pitkälti sitä, että ulkopinnan rapit tulevat korkkautumaan irti pakkasilla.

Kuulostaa oikeanmoiselta, paitsi että sisäpinnoite on puulevyllinen ja maalattu. Tuleeko ulkomuistista tuo rakenne vai löytyiskö noita vanhoja määräyksiä jostain?
 
1. Eli vaikka puruseinäinen rakenne onkin jokseenkin läpihengittävä niin pääsääntöisesti silti voidaan sitä pitää vain ulkoahengittävänä (esim bitumilla eristetyt rintsikat).

2. Nyt kun talosta eristetään seinäpinnat niin nykyiseen rakenteeseen ei lisätä höyry tai ilmasulkua...

3. Rakenne hengittää ko. rakennuksessa ohjastusti tällä hetkellä ainakin ala- ja välipohjasta eristettävään seinärakenteeseen, lisäksi laskuissa huomioidut levytysreiät toivat jo suhteellisen vinhaa muutosta lopputulemaan verraten että niitä ei olisi.

1. Rakenne on "hengittää" aina siihen suuntaan minne lämpövirta on. Lämpövirta siis aina lämpimästä kylmää kohti. Toisinsanoen talvisin rakenne hengittää ulospäin ja kesäisin sisään päin.

2. Lisäeristeeksi laitettu XPS tai uretaanilevyhän muodostaa seinärakenteeseen sekä höyry- & ilmasulun ja näin estää seinän "hengttämisen" eristetyiltä kohdin?

3. Mitä tarkoitat että "hengittää ohjatusti ala- ja välipohjasta seinärakenteeseen"? Mitä ovat laskujen levytysreiät?

Onko teillä teetetty projektista suunnitelmia, missä rakenteet piirretään auki ja suunnitellaan paperille. Se olis kyllä fiksua, sillä siinä tulee samalla dokumentoitua projekti eikä asioita tarvitse suunnitella lennosta. Onhan paikallinen rakennusvalvonta tietoinen projektista? Onko sinne pitänyt toimittaa mitään suunnitelmia?

Projekti kuulostaa sen verran isolta ja kunnianhimoiselta että olisi oikeesti hintansaväärti pyytää joku konsultti paikalle arvioimaan rakenteita. Pyydä vaikka itse Panu Kaila kun ymmärtääkseni siellä suunnalla elelee. Ainakin uransa tehnyt Oulussa.
 
Kuulostaa oikeanmoiselta, paitsi että sisäpinnoite on puulevyllinen ja maalattu. Tuleeko ulkomuistista tuo rakenne vai löytyiskö noita vanhoja määräyksiä jostain?
Mä heitin tuon rakenteen niiden tietojen perusteella, jotka aiemmin annoit. Mutta jos sisäpintana on puulevy, niin se on halteksia eli huokoista puukuitulevyä 12mm. Eli sisäpuolen rapin tilalle vaihdat tuon halteksin. Muuten rakenteen ja matskujen ei pitäisi muuttua.

Vanhat tyyppimallit rakenteineen ovat kyllä jossakin netissä.... Olisivatko olleen jossain kansalliskirjaston (vai kansallisarkiston) digitaalisessa arkistossa. Kokeileppa tuosta linkistä:

http://www.arkisto.fi/fi/news/302/328/Tyyppitalopiirustukset-digitoitiin/
 
Irrotin ovenkarmit mun kerrostalokämpästä ja ajattelin tasottaa ekaks vaan kuralla ja hioa aukot,mutta nyt pitäs kuitenkin keksiä jotain muuta.Olisko kellään mitään ideaa?
 
1. Projekti kuulostaa sen verran isolta ja kunnianhimoiselta että olisi oikeesti hintansaväärti pyytää joku konsultti paikalle arvioimaan rakenteita. Pyydä vaikka itse Panu Kaila kun ymmärtääkseni siellä suunnalla elelee. Ainakin uransa tehnyt Oulussa.

Maksaisi varmaan hintansa x1000 jos kutsuisi kailan paikalle.
 

3 kpl M-Nutrition EAA+

Mango - Hedelmäpunssi - Sitruuna - Vihreä omena

-25%
Höyrysulkumuovi laminaatin alle?

Kyseessä vanha rivarikämppä. Aiemmin lattiassa ollut muovimatto. Revin nyt matot pois (uudempi oli asennettu vanhan päälle)
Alemman maton runko on jotain ihmeellisen oloista kuitua-kuin jotain juuttia tms.. Ja betoni latta vaikuttaa maalaamattomalta mutta hyvin tasaiselta.
Solumuovi on jo hankittuna-höyrysulkumuovin tarpeellisuus vain askarruttaa.
 
Kyseessä vanha rivarikämppä. Aiemmin lattiassa ollut muovimatto. Revin nyt matot pois (uudempi oli asennettu vanhan päälle)
Alemman maton runko on jotain ihmeellisen oloista kuitua-kuin jotain juuttia tms.. Ja betoni latta vaikuttaa maalaamattomalta mutta hyvin tasaiselta.
Solumuovi on jo hankittuna-höyrysulkumuovin tarpeellisuus vain askarruttaa.

Jos on maavaraine laatta, niin laita muovi estämään kosteuden nousu laattaa pisin maasta.
 
Pentti Hirvonen :

Se päällä oleva matto on todennäkösesti remppamatto joka on vaan levitetty vanhan maton päälle. Vanha matto on liimattava karvalankamatto ja kun revit sen lattiasta lattiaan jää "nöyhtää ja karvaa". Se pitäisi hieroa vetrokilla ja hiekalla (vetrok on lattianvahauskoneen tyylinen jossa on hiomapaperi) ja sen jälkeen imuroida hyvin ja primeroida. Sen jälkeen jos maanvarainenlaatta niin kannattaa ostaa semmonen askeläänieriste jossa on höyrynsulku itsessään. Muutoin suosittelen sijoittamaan tuplexiin joka on 1000x parempi kun solu muovi. Varsinkin betonin päälle en laittaisi tuota solumuovia.

Helpoimmalla pääsisit kun repisit remppamaton pois ja vanhan maton päälle lätkisit laminaatin, mutta siinä on riski että alempi matto alkaa haisemaan joskus.
 
Kysymyksiä:

Olen repinyt tapetit pois huoneesta, luojan kiitos alla oli pohjamaali. Sen jälkeen hioin hieman ja nyt paklasin. Seuraavaksi taas hion, mutta sitten. Mikä on järkevintä, vedän uuden pohjamaalin ja sitten päämaalin (valkoinen) yhteen kertaan vai onko parempi vetää suoraan päämaali vanhan pohjamaalin ja pakkelin päälle. Tulisi halvemmaksi vetää halvempi pohjamaali ja sitten päämaali(mikäli se yksi kerta riittää päämaalia, kun on uusi pohjamaali alla.

Jonku seinän vedän harmaalla, joten sinne en ainakaa uutta pohjamaalia taida vetää enää.

Sitten laitan laminaatin vanhojen mattojen päälle ja tarkoitus olisi vetää laminaatti vanhan parketin päälle, koska ei kiinnosta ruveta repimään sitä vanhaa pois. Eiköhän siitä hyvän saa, jos laittaa 6mm laminaattia!?
 
Jos olet hionut ja paklannut, vedä 1x pohjamaali. Sen päälle 1-2 krt pintamaali.

Ei koskaan pintamaalia suoraan paklauksen (tasoitteen) päälle.

Thank You :) Eli aina pohjamaali pakkelin päälle.

Ja varmaan ensin pohjamaali, sitten akryylimassa nurkkiin ja sitten pintamaali lopuksi. Taidan olla maalaamatta nurkkia joissa akryylimassa, vedän rajaajalla seinän vieret.

Korjatkaa, jos parempi tehdä toisin..
 
Mites tuollainen seinä, jossa vanha pintamaali valkoinen. Hion sitä pintaa vähän ja paklaan jotain ruuvin reikiä. Mutta mitäs sitten, laitanko pohjamaalia pakkelikohtiin ja lopulta uusi valkoinen pintamaali päälle vain.!?
 
Rupee vituttaan toi hiontapöly, onneksi tos sivuhuonees saa oven kiinni. MIetin vaan ku pitää olkkaris repiä tapetit ja jos rupeaa hiomaan, niin sitä pölyä on joka paikka ja laite täynnä. Mietin vaan mimmosta jälkee tulis jos ei hios ollenkaa, paklaa vaan jos on ruuvin reikiä, mutta ei muuten. En viel tiä ku en oo maalannu, et mimmoset jäljet maali peittää.

Tai sit yksvärisiä tapetteja, niin ei tarvis pohjatöistä välittää.
 
Sen varaan ei kannata laskea että maali jotain peittiäsi. Ennemminkin tuo esiin nekin virheet mitä ei sitä ennen nähnyt. Eikös sitä oo jotain tapettia mitä käytetään seinissä silloin kun ne on oikein epätasaiset. Sen päälle kai sitten voi maalata tai laittaa toisen tapetin,

Pohjamaali on sen verran halpaa verrattuna pintamaaliin, että sitä ei kannata jättää ikinä pois.
 
Osaisiko joku kertoa suuntaa-antavaa arviota, paljonko voisi olla laatoituksen osuus työn hinnasta remontoidessa pieni rivitaloasunnon saunallinen kylpyhuone? Isännöitsijä vastasi tiedusteluuni turhankin ytimekkäästi yhdellä lauseella "taloyhtiö maksaa pohjatyöt vesieristykseen saakka", eli minulle jää oman käsitykseni mukaan maksettavaksi laatoitus.

Hieman ylöspäin pyöristettynä laatoitettavaa lattia-alaa on kahdeksan neliötä ja seinää 16 neliötä. Laatat, kiinnitys- ja saumausaineet sekä muut tarvikkeet saan kyllä suunnilleen laskettua, mutta työn hinnasta ei ole mitään hajua... Pääkaupunkiseudulla siis asun, täällä työhinnat taitavat olla kalliimmasta päästä.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom