- Liittynyt
- 22.3.2008
- Viestejä
- 2 411
Sama kai se mistä ne roteiininsa ottaa, lihasta, rahkasta vai pulverista. Tahtoisin kyllä nähdä perusteluja sille, miksi protiinivalmisteet olisi tarpeellisia eikä riittäviä määriä voisi saada ruoasta.
Ravitsemusterapeutti: "Proteiinivalmisteita ei tarvitse kukaan"
- Keskustelun aloittaja kingtoni
- Aloitettu
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
DieHard
Banned
- Liittynyt
- 3.7.2009
- Viestejä
- 184
Kuka on sanonut ettei riittäviä määriä voisi saada ruoasta ? :wtf:
Proteiinilisät ovat hyödyllisiä palautumisessa ja niiden käytännöllisyyden takia.
- Liittynyt
- 28.12.2006
- Viestejä
- 12 893
Eniten minua tökkii näissä "ravintoterapeutti" lausunnoissa että aina annetaan yleinen malli joka soveltuu lähes kaikille.
Minkä helevetin takia jo moni vähän vähemmänkin tavoitteellinen salilla kävijä laskee saatuja ja kulutettuja kaloreita ja proteiineja ja hiilareita jne. Kun saman asian ajaa 30% sitä ja 30% tätä ja sitten loput salaattia. Kuka yhtään on perehtynyt ruoka-aineisiin on huomannut että jo pelkästään lihalla ja lihalla on eroa...
No mitä hyötyä sitten on laskeskella juttuja. Sitä hyötyä että sellaisiahan harrastukset on. Jos jotain harrastaa niin siihen haluaa perehtyä. Voihan salillakin käydä ilman ohjelmaa mutta kivempaa ja varmaan hyödyllisempää on käydä siellä jonku ohjelman kanssa.
Ja illan lopuksi on kivempi ottaa proteiineja juomasta kuin alkaa paistamaan kanaa =)
Minkä helevetin takia jo moni vähän vähemmänkin tavoitteellinen salilla kävijä laskee saatuja ja kulutettuja kaloreita ja proteiineja ja hiilareita jne. Kun saman asian ajaa 30% sitä ja 30% tätä ja sitten loput salaattia. Kuka yhtään on perehtynyt ruoka-aineisiin on huomannut että jo pelkästään lihalla ja lihalla on eroa...
No mitä hyötyä sitten on laskeskella juttuja. Sitä hyötyä että sellaisiahan harrastukset on. Jos jotain harrastaa niin siihen haluaa perehtyä. Voihan salillakin käydä ilman ohjelmaa mutta kivempaa ja varmaan hyödyllisempää on käydä siellä jonku ohjelman kanssa.
Ja illan lopuksi on kivempi ottaa proteiineja juomasta kuin alkaa paistamaan kanaa =)
- Liittynyt
- 5.7.2003
- Viestejä
- 2 252
- Ikä
- 38
Vaarallisia sanamuotoja käytetään nyt terapeutin teksteissä. Mitään ihmeellistähän ei proteiinilisä ei tarjoa ravinnon laadultaan (jopa hieman sekundaarista, kun ei sisällä suojaravinteita), mitä "normaalissa" ravinnossa ei olisi. Avainsanoina on nyt kuitenkin ravinnon ajoitus ja helppous. Sanat kuten "kukaan" tai "ikinä" ovat turhan ehdottomia, lähes joka aihealueella.
Tarve korostunee urheilijoilla normaalia suuremman proteiinin tarpeen vuoksi ja hektistä elämää viettäville henkilöille, joilla ei ole ajallisesti varaa panostaa ravinnon nauttimiseen. Itse nautin perusheran heti harjoitteen jälkeen (joskus myös ennen treeniä, riippuu harjoitteen tavoitteista) sekä silloin, jos vaarana on aminohappopoolin ehtyminen (proteiineja ei nautittuna n. 5-6h sisällä).
Moni silti kajoaa ravintolisissä turhaan hifistelyyn, eikä näe metsää puilta kokonaisvaltaisen ravintokäyttäytymisen osalta. Tällä palstalla ymmärrän penseän näkemyksen ravintoterapeutin toteamuksiin.
Tarve korostunee urheilijoilla normaalia suuremman proteiinin tarpeen vuoksi ja hektistä elämää viettäville henkilöille, joilla ei ole ajallisesti varaa panostaa ravinnon nauttimiseen. Itse nautin perusheran heti harjoitteen jälkeen (joskus myös ennen treeniä, riippuu harjoitteen tavoitteista) sekä silloin, jos vaarana on aminohappopoolin ehtyminen (proteiineja ei nautittuna n. 5-6h sisällä).
Moni silti kajoaa ravintolisissä turhaan hifistelyyn, eikä näe metsää puilta kokonaisvaltaisen ravintokäyttäytymisen osalta. Tällä palstalla ymmärrän penseän näkemyksen ravintoterapeutin toteamuksiin.
- Liittynyt
- 26.12.2002
- Viestejä
- 6 836
Eikä mennyt kahvit keuhkoihin. Kyllä aavistin millainen paskamyrsky tästä nousee :D
Mä en sen tarkemmin tiedä miten kyseiseksi maisteriksi päästään, mutta on mulla jonkinlainen usko suomalaiseen korkeakoulutukseen. Ei sitä nyt pari pakkisjantteria kaada parilla
kommentilla. Korjattavaa koulutuksessa varmaan, mutta aah, se mahtava itsevarmuus mikä näissä asioissa osalla jengistä on... Mä uskon vankasti, että kyseinen maisteri puhuu ison osan pakkislaisista pussiin. Siinä kun toinen höpöttää 2g/painokilo mantraa.
Kritiikki ei ole sitä, että että tyrmätään koko ammattikunta yhdellä lauseella. Jos asiat on noin yksinkertaisia niin vikkellään vaan kouluun sisään ja tohtorinhattu päässä sieltä pois. Äkkiä vois kuvitella ettei siihen montaa viikkoa mene.
Tästä olen täysin samaa mieltä.
Onhan tämä kyseinen jantteri tarjonnut toisenlaisen laustasmallin. Normi on kai puolet vihanneksi neljäsosa hiilaria ja nelkäsosa prodea. Olihan tuossa palkkarikin hyväksytty pienellä varauksella.
Ei mulla lisäravinteita vastaan ole mitään, en vaan koe että ne on lähellekkään niin välttämättömiä mitä bodauslehdet kertoo. Sopii niitä syödä, ei niistä mitään haittaa ole.
- Liittynyt
- 24.7.2006
- Viestejä
- 831
Itsekin veikkaan, että aika marginaalista on jauhojen hyöty sunnuntaibodarille jos vertaisi siihen, että muuttaisi normaalin ruokavalionsa bodymunkahtavaksi ja esim. vähentäisi alkoholin käytön puoleen. Tähän kun lisää vielä sen faktan, että aika suuri osa bodaukseen liittyvistä lehdistä ja nettisivuista on suoraan tai välillisesti kytköksissä lisäravinnebisnekseen, niin väkisinkin tulee mieleen, että mistähän tämä jauhokulttuuri oikein ponnistaa?
Ei sillä, itsellänikin on tällä hetkellä keittiössä isot tynnyrit perusprodea, loaderia, palautusjuomaa, kreatiinia, kalaöljyä ja ameriikasta asti tilattuja norsuvitamiineja. Kivavahan noiden kanssa on kikkailla vaikka vähän epäilyttää josko niistä mitään hyötyä on, kun ei viimeisillä rahoillaan joudu ostelemaan.
Ei sillä, itsellänikin on tällä hetkellä keittiössä isot tynnyrit perusprodea, loaderia, palautusjuomaa, kreatiinia, kalaöljyä ja ameriikasta asti tilattuja norsuvitamiineja. Kivavahan noiden kanssa on kikkailla vaikka vähän epäilyttää josko niistä mitään hyötyä on, kun ei viimeisillä rahoillaan joudu ostelemaan.
- Liittynyt
- 23.5.2006
- Viestejä
- 3
Näkemyksiä on monia. Tähän väliin ajattelin lainata erästä artikkelia ja itse olen aivan samoilla linjoilla. Toivottavasti herättää ajatuksia 
Ihminen on erinomaisesti suunniteltu. Vaikka laittaisi kurkusta alas mitä tahansa, ei se sellaisenaan mene läpi. Keho suodattaa myrkkyjä ja jätteitä pois. Maksa, munuaiset ja erittävät elimet tekevät parhaansa, että elimistö pysyisi toimintakykyisenä.
Kovasti saakin keho nykyään ponnistella. Koska ruoka ei tosiaankaan siirry suoraan pellolta pöytään –vaikka Sirkka-Liisa Anttila näin ponnekkaasti väittääkin- se pitää höystää säilytys –ja lisäaineilla. Säteilyttääkkin sitä kuulemma joskus pitää, että pysyisi pitkään myyntikelpoisena eikä tulisi turhaa hävikkiä.
Niin ruoka kulkee pitkän polkunsa pellolta tehtaiden ja keskusvarastojen kautta kauppaan ja kotiin. Paitsi silloin kun se tulee ulkomailta, jolloin matka voi olla tuhansia kilometrejä, varastoja ja laitoksia voi olla puolisen tusinaa ja alkuperäinen pelloltanostopäivä on viikkojen takana. Kuten pakkausten parasta ennen –merkinnöistä voi päätellä, joskus voi viedä vuodenkin ennen kuin ihminen saa ruoan vihdoin suuhunsa.
Ruoka, jota syömme, on kaikkea muuta kuin tuoretta ja alkuperäistä. Kuinka moni nykyisin syö hedelmiä, vihanneksia tai marjoja, jotka olisi korjattu tuoreeltaan? Tai edes samalla viikolla? Onko siis ihme, jos nahistuvat.
Pahinta on, etteivät ne ole edes kerinneet kasvaa valmiiksi. Ulkomaiset vihannekset ja hedelmät nostetaan ja poimitaan raakoina. Ne kasvatetaan nopeasti ja poimitaan vielä kypsymättöminä lukuisten ruiskutusten jälkeen.
Eivätkä kotimaiset vihannekset ole sen kummempia. Multaa eivät kotimaiset tomaatit ja kurkut ole nähneetkään, vaan viettävät lyhyen keinoelämänsä keinovalon loisteessa ja nauttivat nestemäistä lannoitekoktailia. Ne poimitaan pinkeän raakoina muka kypsymään keskusvarastoihin. Kumma, etteivät ne sitten maistu miltään…
Tuomme marketeista kotiin pussikaupalla standardimuotoisia, kauniin pyöreitä tai pitkulaisia vihanneksia ja hedelmiä, joissa ei ole makua.
Kuka vielä kuvittelee, että niissä olisi myös ravintoaineita? Ei varmasti murto-osaakaan siitä, mitä niissä taulukoiden mukaan on, kun eivät ole saaneet kasvaa valmiiksi asti.
Pikakasvatus tähtää maksimaaliseen tuottoon. Myyntitilanteessa tärkeimmät ominaisuudet ovat ulkonäkö ja massa (= paino), eivät maku ja ravitsemus.
Ihminen, joka kuvittelee syövänsä terveellisesti popsiessaan paljon vihanneksia, salaatteja, hedelmiä ja marjoja, ei välttämättä tee niin.
Kuituja ja vettä hän varmasti ruoastaan saa, mutta muuten häntä viilataan linssiin.
Vaihtoehtoisia tuotteitakaan ei oikein saa. Suomalaisilta toreilta löytyy niitä samoja keskusvarastoilta hankittuja vihanneksia kuin marketeistakin, ihan muutamia poikkeuksia lukuunottamatta.
Ihminen on mitä hän syö. Syömme paljon, mutta olemme aliravittuja. Emme saa ruoasta sitä, mitä pitäisi saada. Keho ei toimi,jos se ei saa kaikkea mitä tarvitsee. Tämän seurauksena syömme roppakaupalla allergia – ja masennuslääkkeitä.
Lisää kemikaaleja napaan ja maailma parantuu. Niinkö? Haloo, tarttisko tehdä jotain?
Ihminen on erinomaisesti suunniteltu. Vaikka laittaisi kurkusta alas mitä tahansa, ei se sellaisenaan mene läpi. Keho suodattaa myrkkyjä ja jätteitä pois. Maksa, munuaiset ja erittävät elimet tekevät parhaansa, että elimistö pysyisi toimintakykyisenä.
Kovasti saakin keho nykyään ponnistella. Koska ruoka ei tosiaankaan siirry suoraan pellolta pöytään –vaikka Sirkka-Liisa Anttila näin ponnekkaasti väittääkin- se pitää höystää säilytys –ja lisäaineilla. Säteilyttääkkin sitä kuulemma joskus pitää, että pysyisi pitkään myyntikelpoisena eikä tulisi turhaa hävikkiä.
Niin ruoka kulkee pitkän polkunsa pellolta tehtaiden ja keskusvarastojen kautta kauppaan ja kotiin. Paitsi silloin kun se tulee ulkomailta, jolloin matka voi olla tuhansia kilometrejä, varastoja ja laitoksia voi olla puolisen tusinaa ja alkuperäinen pelloltanostopäivä on viikkojen takana. Kuten pakkausten parasta ennen –merkinnöistä voi päätellä, joskus voi viedä vuodenkin ennen kuin ihminen saa ruoan vihdoin suuhunsa.
Ruoka, jota syömme, on kaikkea muuta kuin tuoretta ja alkuperäistä. Kuinka moni nykyisin syö hedelmiä, vihanneksia tai marjoja, jotka olisi korjattu tuoreeltaan? Tai edes samalla viikolla? Onko siis ihme, jos nahistuvat.
Pahinta on, etteivät ne ole edes kerinneet kasvaa valmiiksi. Ulkomaiset vihannekset ja hedelmät nostetaan ja poimitaan raakoina. Ne kasvatetaan nopeasti ja poimitaan vielä kypsymättöminä lukuisten ruiskutusten jälkeen.
Eivätkä kotimaiset vihannekset ole sen kummempia. Multaa eivät kotimaiset tomaatit ja kurkut ole nähneetkään, vaan viettävät lyhyen keinoelämänsä keinovalon loisteessa ja nauttivat nestemäistä lannoitekoktailia. Ne poimitaan pinkeän raakoina muka kypsymään keskusvarastoihin. Kumma, etteivät ne sitten maistu miltään…
Tuomme marketeista kotiin pussikaupalla standardimuotoisia, kauniin pyöreitä tai pitkulaisia vihanneksia ja hedelmiä, joissa ei ole makua.
Kuka vielä kuvittelee, että niissä olisi myös ravintoaineita? Ei varmasti murto-osaakaan siitä, mitä niissä taulukoiden mukaan on, kun eivät ole saaneet kasvaa valmiiksi asti.
Pikakasvatus tähtää maksimaaliseen tuottoon. Myyntitilanteessa tärkeimmät ominaisuudet ovat ulkonäkö ja massa (= paino), eivät maku ja ravitsemus.
Ihminen, joka kuvittelee syövänsä terveellisesti popsiessaan paljon vihanneksia, salaatteja, hedelmiä ja marjoja, ei välttämättä tee niin.
Kuituja ja vettä hän varmasti ruoastaan saa, mutta muuten häntä viilataan linssiin.
Vaihtoehtoisia tuotteitakaan ei oikein saa. Suomalaisilta toreilta löytyy niitä samoja keskusvarastoilta hankittuja vihanneksia kuin marketeistakin, ihan muutamia poikkeuksia lukuunottamatta.
Ihminen on mitä hän syö. Syömme paljon, mutta olemme aliravittuja. Emme saa ruoasta sitä, mitä pitäisi saada. Keho ei toimi,jos se ei saa kaikkea mitä tarvitsee. Tämän seurauksena syömme roppakaupalla allergia – ja masennuslääkkeitä.
Lisää kemikaaleja napaan ja maailma parantuu. Niinkö? Haloo, tarttisko tehdä jotain?
- Liittynyt
- 5.7.2003
- Viestejä
- 2 252
- Ikä
- 38
Näkemyksiä on monia. Tähän väliin ajattelin lainata erästä artikkelia ja itse olen aivan samoilla linjoilla. Toivottavasti herättää ajatuksia
Jos lainaat suoraan artikkelia, niin uskottavuuden kannalta kannattaa tuoda ilmi, mikä on alkuperäisteksti. Sinälläänhän tämä palopuhe prosessoitua ravintoa vastaan ei liity keskusteluun lisäravinteiden (tarkemmin lisäproteiinin) tarpeellisuudesta.
(Discaimer: En väitä, etteikö tekstissä asian oikeellisuus olisi kohdallaan)
- Liittynyt
- 23.5.2006
- Viestejä
- 3
Olet oikeassa, eikä asia suoranaisesti liitykkään lisäravinteisiin vaan siihen että saako ns. normaali ruuasta (mitä se sitten onkaan) kaiken tarvittavan. Artikkeli on Etelä-Suomen sanomista vuodelta 07 Kirjoittanut Ann Leinonen. No seuraava kysymys on että kuka h*lvetti on Ann Leinonen, no sillä ei ole mitään väliä koska totesin vain että olen vain samaa mieltä. Sen enempää puhumatta jostain synteettisesti valmistetuista monivitamiineista.
- Liittynyt
- 29.3.2009
- Viestejä
- 168
Omalla järjellä ajateltuna tuossa on perää, mutta ei tietenkään koskaan saisi yleistää noin pahasti. Kyllä minusta prodeille on paikka ruokampyrässä siinä missä kunnon huikalla rypsiöljyäkin silloin tällöin! Nimittäin rahattomana tai kiireisenä päivänä ei ehdi aina kokata niin laadukkaasti, että saisi heti tunnin sisään treenistä sisäänsä kaiken tarvittavan ravinnon laaturuuasta. Usein käy niin etten ehdi syödä treenin jälkeen kunnolla, kun jo pitääkin olla töissä (kolmivuorotyöntekijä). Silloin ainakin on paikallaan kasa kasviksia ja palkkaria / protskupatukoita - jottei menisi katabolian puolelle.
Tietenkin pyrin päivärytmiin, missä voin napata salilta kotiin tullessa suoraan ruokaa lautaselle. Tietenkin pyrin myös syömään kaikki tarvittavat rakennuspalikat kotiruuasta..
Tietenkin pyrin päivärytmiin, missä voin napata salilta kotiin tullessa suoraan ruokaa lautaselle. Tietenkin pyrin myös syömään kaikki tarvittavat rakennuspalikat kotiruuasta..
- Liittynyt
- 29.7.2007
- Viestejä
- 747
Olisi kai parempi olla hiljaa mutta kommentoin nyt silläkin uhalla että sahaan oksaa oman ammattikuntani alla... Minä siis luen ravitsemustieteitä ja täytyy valitettavasti myöntää että ala on jotenkin korruptoitunut. Liikaa kytköksiä elintarviketeollisuuteen, jolloin se mitä Suomessa tuotetaan vaikuttaa pakostakin siihen mikä Suomessa on "terveellistä".
Meilläkin mainittiin luennolla tämä "maito on parasta palkkaria" -juttu, jolloin kysyin luennoitsijalta eikö olisi helpompaa ja tehokkaampaa vaan käyttää heraproteiinia. Luennoitsija sitten kiemurteli ja ainoa perustelu oli se "ne nyt on sellasia lisäravinteita, ei niitä kukaan tarvitse". Samaan tyyliin voisi kysyä, tarvitseeko kukaan "tavallinen ihminen" (lue: istumatyötä tekevä) "tällaisia hiilihydraattilisiä" pastan ja leivän muodossa. Eikö "tavallinen ruoka" (lue: minun maailmassani vaikka kasvikset) riitä?
Toisaalta: jos ei miellytä niin tee itse parempi. On helppo aukoa päätä täällä Pakkiksella, mutta vaikeampi ajaa muutosta virallisella tasolla, jossa suositukset perustuvat tutkimustietoon. Olen siis kanssasi samaa mieltä, että nämä vastarannan kiisket voisivat hakeutua yliopistoon ja käyttää siellä patoumiaan rakentavasti. Ei varmaan ole kenenkään etu, että suomalaisen ravitsemusterapeutin prototyyppi on keski-ikäinen hieman tanttautunut nainen, joka korkeintaan harrastaa jonkin sortin kestävyysurheilua. Oma tausta ja kokemus vaikuttaa ravitsemusterapeutin työtapaan yllättävän paljon, mun mielestä ei riitä alkuunkaan että on lukenut kliinistä ravitsemustiedettä jos ei koskaan ole itse yrittänyt soveltaa niitä juttuja käytäntöön.
- Liittynyt
- 2.8.2006
- Viestejä
- 795
Kyseinen terapeutti kertoo ettei proteiinilisiä tarvitse mutta kehoittaa käyttämään synteettisiä monvitamiinivalmisteita.
Miksi? Eikö niitä vitamiineja saa siitä monipuolisesta ravinnosta yhtä lailla ja paremmin imeytyvässä muodossa kuin jostain nappulasta?
Mun silmään näyttää kovin ristiriitaiselta kuten se että proteiinivalmisteita ei kukaan koskaan tartte mutta palautusjuoma on kuitenkin hyvä esim sen pelin jälkeen.
Miksi? Eikö niitä vitamiineja saa siitä monipuolisesta ravinnosta yhtä lailla ja paremmin imeytyvässä muodossa kuin jostain nappulasta?
Mun silmään näyttää kovin ristiriitaiselta kuten se että proteiinivalmisteita ei kukaan koskaan tartte mutta palautusjuoma on kuitenkin hyvä esim sen pelin jälkeen.
- Liittynyt
- 24.6.2003
- Viestejä
- 1 930
- Ikä
- 38
Lähinnä ihmetyttää, kuinka ravitsemustieteen ja lääketieteen aloilla korkeakoulutetut ovat jumalien asemassa mielipiteineen ja tutkimustuloksineen. Miksei sama päde vaikka hallintotieteiden alalla? Mihin tarvitaan politiikkaa, koska korkeakouluissa oppii kaiken?
Jos lääke"tieteen" ja ravitsemus"tieteen" alojen kaltainen "vaikuttamisen" -kulttuuri leviäisi suomalaiseen julkishallinnon koulutukseen, sitä kutsuttaisiin.... kor*********.
Jos lääke"tieteen" ja ravitsemus"tieteen" alojen kaltainen "vaikuttamisen" -kulttuuri leviäisi suomalaiseen julkishallinnon koulutukseen, sitä kutsuttaisiin.... kor*********.
- Liittynyt
- 22.2.2007
- Viestejä
- 47
Ja sitten ketjun läpi selanneena sekä ko. jutun lukeneena voin todeta, että tää on kirjoitettu kaikelle kansalle, sauvakävelijöistä sohvaperunaan sekä liiga-kiekkoilijaan.
Toisin sanoen, tässä ei otettu huomioon sen kummemmin yksilön tottumuksia.
Ehkä hiukan kärjistäen kirjoitan, koitan kuitenkin olla provosoimatta kauheaa sanasotaa.
Ville Hämäläinen, 28, joka jutun yhteydessä oli esimerkkinä on 180 cm / 83 kg, ja tämä on rosteripaino/pituus, eli siinä voi olla värikynää mukana. Jokainen arvioikoon totuuden. Jatkoajan arvion mukaan pelimiehen heikkouksiin kuuluu se, ettei ole fyysisessä pelissä omimmillaan.
Tämän lisäksi jos sälliltä on kysytty juttuun sopivaa ruokailukaavaa, saattaa sellainen löytyä helpostikkin. Tämä on sitä "ohjaamista" jota juttuun on haluttu mukaan.
Miksei tamperelainen lehti olisi kysynyt joltakin paikallisen seuran pelaajalta.
Ja jos on kysynyt, miksei ole juttuun asti päässyt?
Hän on myös ammattilaisurheilija, jolla on kaikki aika käyttää suunnitelmalliseen toimintaan.
Toki tekisin näin itsekkin, mikäli minulle maksettaisiin sama raha samasta työstä. Tai vaikka eri työstäkin.
Se, että yksi ravitsemusguru kertoo yhden kaavan aamulehdessä, ei tee siittä toimivaa tapaa kaikille. Hyviä pointteja sillä oli, onhan kotiruoka parasta mahdollista, varsinkin jos on aikaa ja rakkautta laittaa mausteeksi. Näinhän ei aina ole.
Itse koitan syödä mahdollisimman monipuolisesti, jne., lisäksi otan vitamiinit ja kalan öljyjä pillereissä, kun tuo kalan kokkaaminen on nollassa.
Käytän myös palkkaria sekä proteiini lisää, kun en vaan pysty tunkemaan kiinteää ruokaa nassuun niin usein/nopeasti, kun guru kehoittaa. Olen yksilö, jolla on oma tapa toimia. Toki, tätä voi muokata ja muovata sopivammaksi ja toimivammaksi, mutta tällä hetkellä se toimii. Paino pysyy päällä, tulokset kehittyvät sopivalla tahdilla eikä ole kitisemisen sijaa.
Taas olis paljon sanoja repussa, mutta kun tää kirjottamisen taitotaso ei kohtaa edes omia laatuvaatimuksia, jätän tän rönsyilevän ja rikkonaisen tekstin kesken ja jatkan sitä kunhan kerkeen.
Toisin sanoen, tässä ei otettu huomioon sen kummemmin yksilön tottumuksia.
Ehkä hiukan kärjistäen kirjoitan, koitan kuitenkin olla provosoimatta kauheaa sanasotaa.
Ville Hämäläinen, 28, joka jutun yhteydessä oli esimerkkinä on 180 cm / 83 kg, ja tämä on rosteripaino/pituus, eli siinä voi olla värikynää mukana. Jokainen arvioikoon totuuden. Jatkoajan arvion mukaan pelimiehen heikkouksiin kuuluu se, ettei ole fyysisessä pelissä omimmillaan.
Tämän lisäksi jos sälliltä on kysytty juttuun sopivaa ruokailukaavaa, saattaa sellainen löytyä helpostikkin. Tämä on sitä "ohjaamista" jota juttuun on haluttu mukaan.
Miksei tamperelainen lehti olisi kysynyt joltakin paikallisen seuran pelaajalta.
Ja jos on kysynyt, miksei ole juttuun asti päässyt?
Hän on myös ammattilaisurheilija, jolla on kaikki aika käyttää suunnitelmalliseen toimintaan.
Toki tekisin näin itsekkin, mikäli minulle maksettaisiin sama raha samasta työstä. Tai vaikka eri työstäkin.
Se, että yksi ravitsemusguru kertoo yhden kaavan aamulehdessä, ei tee siittä toimivaa tapaa kaikille. Hyviä pointteja sillä oli, onhan kotiruoka parasta mahdollista, varsinkin jos on aikaa ja rakkautta laittaa mausteeksi. Näinhän ei aina ole.
Itse koitan syödä mahdollisimman monipuolisesti, jne., lisäksi otan vitamiinit ja kalan öljyjä pillereissä, kun tuo kalan kokkaaminen on nollassa.
Käytän myös palkkaria sekä proteiini lisää, kun en vaan pysty tunkemaan kiinteää ruokaa nassuun niin usein/nopeasti, kun guru kehoittaa. Olen yksilö, jolla on oma tapa toimia. Toki, tätä voi muokata ja muovata sopivammaksi ja toimivammaksi, mutta tällä hetkellä se toimii. Paino pysyy päällä, tulokset kehittyvät sopivalla tahdilla eikä ole kitisemisen sijaa.
Taas olis paljon sanoja repussa, mutta kun tää kirjottamisen taitotaso ei kohtaa edes omia laatuvaatimuksia, jätän tän rönsyilevän ja rikkonaisen tekstin kesken ja jatkan sitä kunhan kerkeen.
Sepä se. Minä ite tiiän, että saisin teoriassa tavallisesta ruuasta kaiken tarvitsemani proteiinin. Ongelmana tässä onkin se, että aina mulla ei oo aikaa eikä energiaa kokata viiden tähden aterioita saatikka työttömänä varaa siihen. Ja toisaalta mä en jaksaisi edes syödä niin paljoa.
