Ravintola-arvostelut

[Aschenisto]

Paras fiilishän on silloin, kun olet syönyt esim. kolme ruokalajia, mutta sinulla ei ole ähky eikä nälkä, vaan hyvä fiilis ja päällimmäisenä mielessä on ruokien makusinfoniat, upeat annokset sekä taidolla laadukkaista raaka-aineista tehty ruoka.

Sitten muutaman tunnin päästä on jälleen kerran nälkä. Parhain fiilis on se, että syö itsensä typötäyteen (mun kohdalla ainakin yli kilo ruokaa) ja sitten voi maata sohvalla ottaen rennosti. :-)

Mutta mieltymyksiä on monelaisii ja turha niistä vaahdota. Alin Kebabkin pitäis hommata nosturi joka kuskaa 100 metriin jossa tarjoltaisiin kebabbia.

 

[Anonymity]

Sitten muutaman tunnin päästä on jälleen kerran nälkä. Parhain fiilis on se, että syö itsensä typötäyteen (mun kohdalla ainakin yli kilo ruokaa) ja sitten voi maata sohvalla ottaen rennosti. :-)

Mutta mieltymyksiä on monelaisii ja turha niistä vaahdota. Alin Kebabkin pitäis hommata nosturi joka kuskaa 100 metriin jossa tarjoltaisiin kebabbia.

Samalla tavalla mä saatan syödän itseni ähkyyn ja maata sohvalla rennosti. Huippupuuhaa sekin.

Ja olisin myös ollut valmis maksamaan Ali Kebabkin rullakebabista 45 metrin korkeudessa. 100 metriä olisi ollut vähän liian korkalla minun makuuni. Kokemus se olisi ollut sekin.

Pääasia on, että jokaiselle löytyy jotain. Jatketaanhan aiheesta.

 

[Jm1]

Nuo Dinner in the sky annokset näyttää jotenkin aika kuppasilta ? Lähinnä näyttää enemmän kotikokin tekemiltä kuin huippukokkien tuotoksilta.


En ihmettelis vaikka tuo "pihvi" olisi lentänyt lautaselta tuulen ansiosta.

 

[Jakob]

Hyvä. Tätä ketjua ei todellakaan ole tarkoitettu kilohintavertailuihin. Tänään Turkuun Pippurimyllyyn tsekkaamaan päivitetty sisusta. Tuttu ravintola ja nimensä mukaisesti tarjoaa makoisia pippuripihvejä

Turun mittakaavassa kulttiravintola http://www.pippurimylly.fi/ .

 

[S-kolmonen]

Mielestäni on melko turhaa arvostella tuota jos ei ole päässyt sisälle fine dining-konseptiin. Tuohon konseptiin kuuluvat pienet, pääsääntöisesti "maistelukokoiset" annokset. Mättöruokalat ovat asia erikseen.

Onko ensin tykättävä, että voi arvostella? Tuo minun kommentti, jonka lainasit, jo antaakin sinulle vastauksen: ihan sama, mitä selittelisi hienosta faindaininkonseptista ja annosten tarkoituksista, niin ei tuo minuun nappaa. Ok minulle, jos joku taasen tykkää. Siitä vain.

 

[Anonymity]

Mun mielestä voi arvostella, mutta silloin jos on itse käynyt testaamassa ravintolan. Käsittääkseni se on tämän ketjun alkuperäinen tarkoitus. Mun mielestä tämä ketju on sitä varten, että täältä ihmiset saavat ehkä vinkkejä itselleen uusiin ravintoloihin hyvässä ja pahassa sekä voivat vertailla ravintolakokemuksiaan. Lisäksi tämä ketju on mielestäni oiva paikka kysellä esim. suosituksia eri ravintoloista.

En näe, että tässä ketjussa on tarpeellista tulla kertomaan yleisellä tasolla mielipiteitä siitä, kuinka esim. joku gourmet-ruoka on vaikkapa paskaa, jos sitä ei ole käynyt itse kokeilemassa kyseisessä ravintolassa tai varsinkaan missään. Vähän sama, kuin joku kaikelle ronkeli sanoo, että valkosipuli tai sinihomejuusto on paskaa ilman, että on sitä maistanut suostuen syömään vaikkapa pelkkää jauhelihaa, HK:n sinistä, lauantaimakkaraa ja pikaruokaa.

Sellainen ketju, jossa arvostellaan ruokaa tai kerrotaan mielipiteitä yleisellä tasolla siitä, mitä mieltä ruoasta on, mikä on lempiruokaa tai kuinka paljon on ruoasta valmis maksamaan, voidaan perustaa toisaalle. Sillekin on varmasti paikkansa, mutta ei varmaan tässä ketjussa. Ainakaan mua ei kiinnosta kahlata läpi tätä ketjua etsimässä niitä todellisia ravintola-arvosteluja, jos ketju on täynnä pelkkää off topicia.

Mun puolesta tänne voi tulla arvostelemaan vaikka Jaskan Grillin tai Mäkkärin, mutta oletan että se tapahtuu muutenkin, kuin pelkällä "paskaläpällä" tai pelkästään muiden ihmisten mielipiteitä tai kokemuksia aliarvioiden ilman omakohtaisia kokemuksia.

No mutta... Tässä tulee nyt itsekin syyllistyttyä off topiciin, joten lopetan sellaisen itse tältä erää.

 

[S-kolmonen]

Hups, pääsi mielipide lipsahtamaan, mutta hyvä, että huomasin nyt olevani keskustelupalstalla.


Miksi sitä ruoka-annoksen koko ei voi arvostella pieneksi, jos sen kuvasta voi nähdä? En ole missään vaiheessa ruoan makua arvostellut, kun ole maistanut, jopa veikkasin, että se voi olla hyvääkin. Kiva, että jotkut jaksaa näitä arvosteluja vääntää, mutta ei tämä mikään henkilökohtainen hyökkäys ollut. Ja turha tässä on mitään yhtäläisyysviivoja vetää edellisten annosten kritiikistä johonkin mäkkäriaktiiviin. Amen.

 

[Aschenisto]

Joo ei nyt toki tarvitse olla erikseen olla gourmet-ruokaa maistanut tajutakseen, ettei se vastaa mieltymyksiä ja itse ruuan maku ei eroa tavallisesta kotiruuasta juurikaan (samoista aineksista ne on tyyliin tehty) Siksipä jätän tämän ketjun sellaisille, jotka oikeasti käy ravintoloissa syömässä...

 

[Pandakarhu]

Miksi sitä ruoka-annoksen koko ei voi arvostella pieneksi, jos sen kuvasta voi nähdä? En ole missään vaiheessa ruoan makua arvostellut, kun ole maistanut, jopa veikkasin, että se voi olla hyvääkin. Kiva, että jotkut jaksaa näitä arvosteluja vääntää, mutta ei tämä mikään henkilökohtainen hyökkäys ollut. Ja turha tässä on mitään yhtäläisyysviivoja vetää edellisten annosten kritiikistä johonkin mäkkäriaktiiviin. Amen.

Miksi sitä annoksen kokoa pitäisi arvostella, kun se ei ole kyseisen annoksen kohdalla mitenkään relevanttia? Fine dining -ravintoloista haetaan makuelämyksiä, ei mitään vatsaa turvottavaa mättöä. Cocktailit, tapakset, sushi jne. ovat kaikki yksittäisinä annoksina usein hyvin pieniä, suupaloja. Ideana on juuri se makujen maistelu tai pienen purtavan nauttiminen muun toiminnan ohella, ei nälän tyydyttäminen.

 

[Anonymity]

Tämän ketjun ensimmäinen viesti:

Tällainen tredi on ollut tarkoitus perustaa jo tovin aikaa. Tänne voi postailla ravintola-arvosteluja.

 

[Anonymity]

PURE BISTRO
Pohjoisesplanadi 9, Helsinki.
http://purebistro.fi/


Kun minut kutsuttiin syömään Pure Bistroon, en ollut ikinä kyseisestä ravintolasta mitään kuullutkaan. Tästä syystä kävin etukäteen katsastamassa ravintolan nettisivut, joiden perusteella saatoin aavistella, että kyseessä on vähän tasokkaampi ravintola. Ravintolan osakkaita ovat ravintola Luomosta tutut Jouni Toivanen ja Mika Mattila sekä Tommi Haru.

Nettisivuilla näkyvän menun perusteella oli vähän vaikeaa saada selvyyttä siitä, mitä mikin ruokalaji piti sisällään, mutta meitä palvellut tarjoilija osasi kyllä melkoisen hyvin kertoa eri ruokalajeista sekä suositella viinejä. Toisaalta olisin kuitenkin kaivannut itse menuun tarkempaa kerrontaa annosten sisällöstä, sillä nyt jotkut mielenkiintoiset ja itselle tuntemattomat annoksissa käytetyt maut sekä ainekset jäivät vaille vastausta. Menu vaihtuu käsitykseni mukaan kuusi kertaa vuodessa ja annosten raaka-aineet ovat kulloisenkin kauden sesonkia.

Itse tilasin alkuun "duck in japan"-annoksen, jossa oli ankankoivesta sekä maksasta tehtyä terriiniä, joka tarjoiltiin dashi-liemessä pekonimurujen, herneenpalkojen, misomajoneesin sekä wasabi-nokareen kera. Alkuruoka oli oikein maistuva. Seuralainen söi alkuun "beets & goat milk"-annoksen, jossa oli uuden sadon punajuuria kastikemaista vuohenmaitojuustoa. Hyvää, mutta melko tyypillinen alkuruoka ilman mitään se kummempaa yllätyksellisyyttä.

Pääruoaksi valitsin "venison & xoco"-annoksen. Tämä grillatusta saksanhirvestä, possunkyljestä ja suklaakastikkeesta koostuva annos tarjoiltiin kermaisten viipaleperunoiden kera. Annos oli suolainen, mutta ei minun makuuni liikaa.

Pääruoka oli hyvä, mutta ei niin hyvä kuin seuralaisen nauttima kermaisen täyteläinen "forest mushroom porridge", eli ohrasta ja kanttarelleista tehtyä ohrattoa - "sienimetsän aarteita risoton tapaan". Annoksessa oli nokkosista tehtyä pestomaista kastiketta sekä jotain sinappimaista ruskeaa kastiketta, josta ei ottanut selvää mistä se on tehty.

Jälkiruoaksi otin italailaisen jälkiruoan "affogaton". Tämä annos oli koottu siten, että suklaisen moussemaisen kastikekerroksen päällä oli ohut kakkupohjamainen levy sekä vaniljaista jäätelöä sekä suklaarouhetta. Jälkiruoan kanssa tarjoiltiin erikseen pieni kannu kuumaa espressoa, joka kaadettiin juuri ennen jälkiruoan nauttimista koko komeuden päälle. Jälkiruoka oli taivaallista ja maultaan se muistutti aavistuksen tiramisua.

Seuralainen otti espresson lisäksi jälkiruoaksi "queen"-annoksen, jossa oli vaniljajäätelöä vadelmaisen ja mustikkaisen melban sekä keksimurusten kanssa. Jälkiruoka maistui hyvälle, mutta "tavalliselle".

Parhaimmat annokset olivat mielestäni nauttimani "duck in japan"-alkuruoka, seuralaiseni nauttima pääruoka "forest mushroom porridge" sekä oma jälkiruokani "affogato". Tuon suosikkipääruokani valinta on kyllä itsellekin yllätys, sillä en ole sienten ystävä. Sama ihmetys tapahtui jälkiruoan osalta, sillä en pidä kahvista. Tässä tapauksessa nämä kaksi asiaa kuitenkin toimivat.

Varsinkin alku- ja pääruoat olivat ulkonäöltään kauniita ja erityismaininnan saa tuo metsäisesti koristeltu kanttarelliohratto. Jälkiruokien ulkonäköön olisi ehkä voinut panostaa enemmän samoin kuin jälkiruokavaihtoehtoihin. Hintataso oli keskiarvoa kalliimpaa, mutta uskoisin ruokien olevan tasoltaan hintansa väärtiä. Mikäli ravintolaa haluaa testata, suosittelen pöytävarausta.

Ravintola oli melko pieni ja pöydät oli sijoitettu aika lähekkäin toisiinsa nähden. Ravintola on mielestäni ulkonöltään yksinkertainen, moderni, rento ja raikas. Ravintolan etuosassa oli pieni baari, jossa saattoi odottaa pöytävarauksen alkamista ja sisäpihalla terassi. Kuvaa en viitsinyt ottaa itse ravintolasta, koska en halunnut häiritä ravintolan muita asiakkaita. Tässä netistä löytämäni kuva ravintolasta: http://blog.visithelsinki.fi/wp-content/uploads/2012/06/Pure-Bistro-sali-small.jpg

Kaiken kaikkiaan kokemus oli erittäin hyvä, samoin kuin seura. Ehdottomasti suosittelemisen arvoinen ravintola.



Sama arvostelu: http://varsinainensekametelisoppa.blogspot.fi/2012/08/pure-bistro.html

"Duck in Japan":


"Beets & Goat milk":


"Venison & Xoco":


"Forest Mushroom Porridge":


"Affogato" tässä vaiheessa vielä ilman espressoa:


"Queen":

 

[S-kolmonen]

Ei tarvitse tykätä yhtään mistään, mutta ymmärrä nyt että arvostelet koko konseptia. Se on ihan ok minulle jos et tuosta konseptista tykkää, mutta on aika turha tulla arvostelemaan annoskokoa kun kysymys on nimenomaan fine diningista. Siihen ei vaan kuulu megamättö4000Kcal, johonkin Chicosiin tms. ruokalaan se voi hyvinkin kuulua.

Alkaa nyt itseänikin kyrpimään oma ot, mutta annetaan nyt palaa. 1. Oli konsepti, mikä tahansa, niin se on osa ravintolaa ja joko lisää tai vähentää sen houkuttelevuutta joillakin ihmisillä. Tässä tapauksessa Dinner In the Skyn pienet annokset vähentävät itselläni houkuttelevuutta. Ketjussahan on kyse ravintoloista. Turhaan tästä tarvitsee vetää palkokasveja nenään. 2. Vihjaat nyt, että minä arvostan vain Heseä ja Pizza Huttia.

 

[Powerhousu]

Pyydän anteeksi huonoa ja suppeaa arvosteluani, jossa ei ole edes kuvia, mutta on pakko päästä avautumaan. Tarkoitus ei siis ollut edes arvostella tätä ravintolaa, mutta ruokaillessa tuli mieleen, että tästä täytyy kertoa.

Oltiin siis porukalla Silja Europalla viettämässä meikäläisen kolmekymppisiä ja nälkähän siinä jossain vaiheessa tuli. Baarin vieressä oli sopivasti ravinteli, joka kantaa nimeä Taurus. Kaikkien teki mieli burgeria ja kun sellainen "jättikokoinen" näytti listalta löytyvän, niin ei muuta kuin riemusta kiljuen pöytään ja tilaamaan. Hinta oli reilu 16 egee ja ravintolassa oli ihan ok puitteet, joten oletin saavani rahalle vastinetta. Ja vitut. Ensinnäkin se ei ollut jättiä nähnytkään. Olihan se isompi kuin perus hamppari, mutta jätistä kaukana. Toiseksi pihvi oli niin järjettömän teollista kumipaskaa, että täytyy oikein ihmetellä miksi tolla hinnalla ei saa edes paikan päällä tehtyä pihviä, vaan täytyy käyttää pakasteita. Se ei ollut edes mikään perus mäkkäripihvi, sillä mäkkäripihvit on verrattaen hyviä. Toi oli koostumukseltaan kamalaa ja makukaan ei ollut maailman paras. Loppuvaiheessa maku oli oikeastaan jo melko kamala. Ja se koostumus oli oikeasti hämärä. Ihan mureaa, mutta kuitenkin kumista. Ja sitten se majoneesi. Just joo. Jos mä haluan hampparin väliin jotain paskaa Felixin soosia tai vastaavaa, niin kaupasta löytyy, eikä tarvitse lähteä ravintolaan sellaista syömään. Just sen makuista, että se on jostain kaupassa myytävästä tuubista puristettu siihen päälle. Tolla rahalla pitäisi saada vähän parempaa. Pancho Villasta saa halvemmalla kaksi kertaa isomman ja kolmesataa kertaa paremman.

 

[Integrandi]

Heh, Europan "jättiburgerihan" on ihan legendaarinen. Perus saarioisten mikrosämpylä, johon ruiskittu majot ja ketsupit väliin. Uskomatonta, että laivan suht tasokkaassa ravintolassa vajotaan noin alas tuon purilaisen suhteen. Listalta kuitenkin löytyy ihan laadukasta ja hyvätasoista pöperöä.

 

[Anonymity]

RAVINTOLA VPK

Albertinkatu 29, Helsinki
http://www.restaurantwalhalla.com/vpk/index.php


Osoitteessa Albertinkatu 29 sijaitsee Helsingin vapaaehtoinen palokunta, joka on toiminut aina vuodesta 1964 alkaen. Se toimi alkuun Ateneumin vieressä nykyisen Wordl Trade Centerin paikalla sijainneessa talossa.

Myöhemmin 1950-luvulla vapaapalokunta siirtyi nykyiselle paikalleen samoin kuin VPK:n juhlahuoneisto. Nykyinen ravintola sijaitsee katutasossa sisäpihalla, jonne mennään porttikongin kautta varsinaisen paloaseman ja autotallien sijaitessa kellarikerroksessa. Ravintola VPK on tätä nykyä samaa firmaa Suomenlinnassa sijaitsevan ravintola Walhallan kanssa.

Sisäpihalle tultaessa ravintolan sisääntulo vaikuttaa vaatimattomalta, mutta sisään astuessa eteen avautuu aito 50-luvun tunnelma sekä koristeet vanhoilta palokunnan ajoilta ja palopäälliköiden muotokuvineen. Ravintolan pöydissä olevat pöytäliinat antavat ravintolasta myös lounasaikaan siistin vaikutelman.

Ravintolan voi varata erilaisiin tilaisuuksiin ruokatarjoiluineen. Lisäksi ravintolassa tarjoillaan arkisin lounasta klo 11-15.00 välisenä aikana. Lounaslista löytyy ravintolan internet-sivuilta. Lounashinnat ovat 7,90 eurosta ylöspäin ja lounas maksetaan kassalle.

Tämä on taas yksi niistä ravintoloista, jonka lounasantia minun on pitänyt käydä kokeilemassa jo vuosikausia, mutta vasta tänään se onnistui. Olin aiemmin kesällä käynyt ravintolan oven takana lounasaikaan, mutta tuolloin se oli kiinni. Lienevätkö olleet kesälomalla? Tosin oli vähän tylsää, ettei oveen oltu laitettu tuolloin minkäänlaista lappua siitä, kauanko ravintola on suljettu. Ehkä tieto löytyi heidän internet-sivuiltaan.

Ennen tämän päiväistä käyntiä menin heidän internet-sivuilleen tarkoituksenani käydä katsomassa lounaslistaa, jota ei löytynyt. Tästä syystä soitin internet-sivuilla olevaan puhelinnumeroon, jonka piti vastata klo 09.00 alkaen ja johon soittamalla saattoi tehdä halutessaan pöytävarauksen lounaalle. Kukaan ei kuitenkaan vastannut puhelimeen useista yrityksistäni huolimatta eikä lounaslistaa oltu päivitetty, vaikka kello läheni yhtätoista. Olin tästä vähän ihmeissäni.

Ravintolaan mennessä tarjoilija totesi lounaslistaa esitellessään, että heiltä oli hajonnut viikonlopun aikana kylmäkaappi, jonka johdosta kaikkia listalla olevia ruokia ei ollut tarjolla. Ymmärsin tässä vaiheessa, että näiden jälkien korjaaminen saattoi olla syynä siihen, ettei lounaslistaa oltu ehditty päivittämään tai puhelimeen vastaamaan.

Päädyin itse ottamaan aurajuustokanaa, joka maksoi 9,50 euroa. Hintaan sisältyi vesi, itsetehdyt leivät, salaattipöytä, päivän keitto, aurajuustokanaa veneperunoiden kera sekä kahvia/teetä ja keksiä. Lounasta maksaessamme tarjoilija neuvoi meitä oma-aloitteisesti sen suhteen, mitä kuuluu hintaan ja mistä saa mitäkin.

Salaattipöytä olin tavanomainen, mutta sieltä löytyi minun makuuni olevia vaihtoehtoja. Tarjolla ollut lämmin itsetehty leipä oli taivaallista. Sitä olisi voinut syödä vatsan täyteen. Päivän keittona oli mustajuurikeitto, joka oli kermaisen täyteläistä ja suussa sulavaa. Aivan mielettömän hyvän makuista.

Pääruokana ollut broilerin rintaleike oli niin iso, ettei sitä jaksanut syödä kokonaan. Itse en kuitenkaan ole niin tuon leikkeen ystävä, koska en tykkää repiä irti luita sekä nahkoja, ja varsinkin jos leike on kastikkeen seassa. Liian sottaista puuhaa. Tästä syystä ostan itse yleensä aina rintafileetä. Broiskun ohessa tarjoiltu aurajuustokastike oli maukasta, joskin aurajuuston makua olisi voinut olla minun makuuni enemmän. Perunat olivat normaaleja veneperunoita, joita söin myös ihan hyvällä ruokahalulla.

Kaiken kaikkiaan lounas oli kuitenkin erityisen täyttävä ja suosittelemisen arvoinen. Hinta-laatusuhde oli mielestäni myös kohdallaan. Ravintolassa ollessamme tarjoilija kävi tyhjentämässä pöydästä tyhjiä astioita sillä aikaa, kun kävimme hakemassa buffeesta lisää ruokaa.

Asiakaskunta näyttyi koostuvan haalareihin pukeutuneista duunareista aina toimihenkilön näköisiin ihmisiin. Uskon, että ravintolan kotiruokamainen lounas sopii monen tyyppisen ihmisen suuhun ja kaikki varmasti pääsääntöisesti pitävät siitä. Olen ymmärtänyt, että ravintola on suosittu lounaspaikka.


Tässä esimerkki viikon 34 lounasruoista hintoineen:

- VPKn Burger lohkoperunoilla 8.80 euroa
- Päivän keitto & salaattibuffet 8.80 euroa

Ma: Aurajuustokanaa 9.50 euroa (sisältää kaiken)
Ti: Lohta Remoulade
Ke: Lihamureke
To: Makkarakastiketta
Pe: Karjalanpaistia

Lohirösti 12.90 euroa
Vuohenjuustosalaatti 7.90 euroa

 

[Max131]

Alkaa nyt itseänikin kyrpimään oma ot, mutta annetaan nyt palaa. 1. Oli konsepti, mikä tahansa, niin se on osa ravintolaa ja joko lisää tai vähentää sen houkuttelevuutta joillakin ihmisillä. Tässä tapauksessa Dinner In the Skyn pienet annokset vähentävät itselläni houkuttelevuutta. Ketjussahan on kyse ravintoloista. Turhaan tästä tarvitsee vetää palkokasveja nenään. 2. Vihjaat nyt, että minä arvostan vain Heseä ja Pizza Huttia.

Jos fine dining -ravintoloita arvostelee yksinomaan niiden pienistä annoksista, niin kyllä sellaisesta paistaa ensimmäisenä läpi tietty ymmärtämättömyys. Tai typeryys. Ja siltä varalta, että tyhmäksi nimittely alkaa liikaa kismittämään, niin siitä syystä typeryys, että eihän kukaan täysipäinen mene vaikka Memphikseen ja ala valittamaan, että miksi lautasliinat eivät ole käsinommeltuja ja musiikki klassista, ja listallakin on karhua vaan juotavana.

Paikassa paikan tavalla. Ja kun mukauttaa odotuksensa edes suurinpiirtein vastaamaan paikkaa, sen tasoa ja tyyliä, niin tekee ravintolakokemuksesta itselleenkin paljon miellyttävämmän.

 

[S-kolmonen]

Relativismia kun harrastaa, niin ei huonoa paikkaa olekaan. Vika on silloin arvostelijassa.

 

[Anonymity]

PIHVIPAIKKA KARHUNPESÄ
Alppikatu 9, Helsinki
http://eat.fi/helsinki/pihvipaikka-karhunpesa



Ote Facebook-seinältäni:

"Tuijottelen Jorma Rädyn signeerauksella ja kuvalla varustettua Mr Universe-julistetta. Viereisessä julisteessa pullistelevat Arska ja Tony. Sieraimiini tunkeutuu voimakas testosteronin tuoksu (muokattu myöhemmin kaverin huomautuksesta: androstenonin tuoksuksi).

Syön pippurihärkää rasvaisilla ranskalaisilla ja jätän "miehekkäästi" koskematta salaattiin. Toisaalta kukapa ei jättäisi, jos se sisältää herne-maissi-paprikaa? Kahvi sisältyy hintaan. Teetä en edes kehtaa pyytää.

Vastapäisessä pöydässä istuva kulmahousuihin pukeutunut nuori mies näyttää haalareihin pukeutuneiden karjujen seassa eksyneeltä. Ehkä hän on pumppaamassa itseensä äijäenergiaa - PRKL!

Paikan ainoana naisena - lukuunottamatta "justiinamaista" tarjoilijaa herätän uteliaisuutta käsilaukun ja pinkin mopokypärän kera...

Hajatelmia@Pihvipaikka Karhunpesä"


Ja näin jälkikommenttina, ruoka ei ollut kovin hääviä, mutta sitä söi. Annos tuli pöytään muutamassa minuutissa. Ranskalaisia, valmista kermaista pippurikastiketta ja lehtipihviä naudan ulkofileestä, vaikka se pippurihärkänä myytiikin muistaakseni noin 10-11.00 euron hintaan. Annoksen kanssa tarjoillaan erikseen salaattia, jossa on vihreän lisänä herne-maissi-paprikaa. Lisäksi tarjolla on vettä, leipää ja margariinia.

Ruoka on "makunsa" ja ison annoskokonsa puolesta juuri sitä, johon tavan lihansyöjämies on tyytyväinen. Ilman sen kummempia gastornomisia kikkailuja. Sellaista huoltoasemaruokaan verrattava niin maultaan kuin ulkonäöltäänkin. Ruokalista on suppea eikä siitä löydy mitään kasvisruokailijoille. Hinnat ovat edullisen ja keskiverron välimaastossa.

Asiakaskunta oli edellä mainitun kaltaista, eli rehellistä lihaa rakastavaa miehenkörilästä työhaalareissa. Tarjoilija oli topakka keski-ikäinen rouva, jonka voisi kuvitella suuttuessaan pistävän äijätkin kuriin.

Ravintolan ulkonäöstä tuli nostalgisia fiiliksiä Siitä tuli mieleen lapsuudenajan ruokabaarit 70-80 -luvuilta. Sellaista "kaurismäkimäisen suomalaista", aavistuksen karua sekä askeettista bodarijulisteineen.

Tämä on niitä paikkoja, jonne on pitänyt vuosikaudet mennä. Tykkään hienompien ravintoloiden ohessa myös sellaisista "rehellisistä" suomalaisista ruokapaikoista, joista saa kunnon tuhtia ruokaa/kotiruokaa. Tällä kertaa olin tyytyväinen siihen, että sain käynnin vihdoinkin toteutettua ja pääsin nauttimaan äijäenergiasta, mutta siihen se jäi. Ruoka ei ollut se asia, mikä saisi minut menemään kyseiseen ravintolaan uudestaan.


Samainen ravintola-arvostelu: http://varsinainensekametelisoppa.blogspot.fi/2012/08/pihvipaikka-karhunpesa.html

 

[Powerhousu]

Perhanan perhana kun tää on taas näitä ettei edes pitänyt arvostella, mutta tässä on mielessä kypsynyt nyt viikon ajan ajatus, että on pakko päästä avautumaan. Täytyy ehkä ottaa tästä lähin varmuuden vuoksi kuvat aina kun käy jossain syömässä, kun kuitenkin on joko todella hyvää tai täysin penaalista ja siitä täytyy päästä kertomaan.

Fresno American Diner, Hämeenlinna

Tuli sellainen olo, että kävin tuolla kaksi kertaa samalla kertaa: Ensimmäisen ja viimeisen kerran.
Paikassa tai tarjoilussa ei ollut mitään vikaa, mutta ruoka oli jotenkin, öh, mautonta ja siinä oli sellaisia pikku juttuja, jotka eivät oikein antaneet kokin ammattitaidosta kovin imartelevaa kuvaa.

Tilasin siis itse hampurilaisaterian, kun olen joidenkin kuullut kehuvan Fresnon hampurilaisia. (No, kai ne hyviä on jos referenssinä on Mäkkärin juustohamppari)

Cheese Burger 14,90 €
Kaksi maukasta kokolihapihviä, pehmeän tulista jalapenocheddarkastiketta ja sweet chili -dippiä.

Joo hei, maukasta pihiviä? Mitä vittua? Kaksi mautonta lättyä. Päällä "pehmeän tulista" jalapenocheddarkastiketta, jossa ei ollut aistittavissa pienintäkään tulisuuden hitusta. Ei yhtään mitään. Olkoot vain pehmeästi tulinen, en silloin edes odota kitalaen räjäyttävää perseenpolttajaa, mutta pientä lämpöä. Mutta ei kun ei, ei niin yhtään mitään. Sama juttu ton sweet chili dipin kanssa. Mikä vitun chili? Ja kaiken lisäksi siitä maistui täysin läpi majoneesin ominaismaku. Se ei ole hyvä. Jotain purkkimajoa mihin oli sotkettu jotain mausteita ja sekin oli tehty huonosti. No, kyllä sen hampparin söi ja siitä nälkä lähti, mutta ei se nautinnollisimmasta päästä ollut. Kaiken huippu oli annoksiin sisältyvä coleslaw-salaatti, joka oli sitten oikeasti anaalista. Mä en tiedä mitä se kastike siinä oli, mutta maun puolesta voisin veikata sulatettua sissijuustoa tai jotain vastaavaa. Se oli pahaa.

Emäntä otti:

Special Fresno Burger 12,90 €
Maukas kokolihapihvi, cheddarjuustoa, American Dressing, pekonia, BBQ-dippiä ja paistettu kananmuna

Paistettu kananmuna oli oikein kokin taidonnäyte. Siis voi vittu sentään, en voi muuta sanoa. Siinä oli keltuainen kokonaisena läpikypsänä ja valkuainen palaneena. Siis ei helvetti. Jos kokki ei osaa kananmunaa paistaa, niin mitä vittua se osaa? Olen kuullut kehuttavan ton paikan pihvejä, mutta en saatana varmasti mene toista kertaa jos hampurilaista ei edes osata kasata. Pekonitkin oli aika mielenkiintoisia. Rapea pekoni on hyvä, mutta jos se on kovuusasteeltaan sitä luokkaa, että sillä voi vetää tuskissaan ranteet auki, niin jotain on tehty taas väärin.

Jälkkärin emäntä vielä halusi, niin otettiin suklaabrownie kun oli kuulemma tarjouksessa. Jos se vaikka olisi parempi. Mutta ei näköjään voi vaatia ja toi oli naula arkkuun.
Kuivaa läpikypsää suklaakakkua (varmaan mikrossa lämmitettynä) ja vaniljajäätelöä. Jätski oli ihan hyvää, mutta se ei ollutkaan niiden tekemää. :lol2: Toi oli kyllä joku vitun brownien irvikuva. Mä en halunnut ekan palan jälkeen edes syödä sitä enää. Ei se niin pahaa ollut ettei sitä olisi voinut syödä, mutta kaukana hyvästä ja mulla meni hermo.

Siis yhteenvetona sapuska on mautonta ja yksinkertaiset asiat pystytään ryssimään. Ja jos itseoppinut kotikokki voi jokaisen ruokalajin kohdalla tekevänsä tämän itse paremmin, niin ei sinne tee mieli mennä toista kertaa. Vaikka ateriat oli vain hampurilaisateriat eikä mitään hienompaa, niin ei mun tee oikeasti mennä kokeilemaan mitä ne muut on jos hampurilaiset on tollasia.

Kyllä Panchon hampparit hakkaa ton.

 

[Feenix82]

Empä ollut aiemmin huomannut tätäkään ketjua! Hienoja arvosteluja! Spesiaali kehut anonymitylle!

Tää nyt oo varsinainen ravintola arvostelu, mutta pakko laittaa ihan vain varoitukseksi ettette ainakaan eksy Seinäjoen Prisman pizza buffaan! :D

Prisma ravintolamaailma, Pizza Buffa, Seinäjoki

Toinen ja samalla viimeinen kerta kun käydään tuola syömässä! Ensimmäinen kerta oli jo noin vuosi sitten kun avajaisia vietettiin...aattelin jos silloin että en tuu uudestaan, mutta nyt houkutteli tuo "pizzataiturin 3 bravuuria" teema...niin ja ajattelin myös että alkukankeuksista oltaisiin päästy eroon...

Tuolahan on sama systeemi kuin Piikeis, RAX:is yms. eli saa vetää niin paljo ku haluaa, tarjolla on myös lounasaikaan normaalia kotiruokaa hintaan 8.90e.

En tiedä mutta olis pitäny vilkuilla tarjoilupöytää jo ennenkuin maksoi, näytti juurikin samalle kuin alku päivillä -> kuivaneita, ohuita läpysköitä ja liian vähillä täytteillä olevia pitsoja! Makukin on ehkä jopa huonompi kuin parhaissa pakaste pitsoissa :D

Kuvasta näkee vähän paikan tasoa! Tässä siis nämä "pizzataiturin bravuurit", vasemmalla farmarin kanapizza ja oikealla talonpojan lohipizza...kuvasta puuttuu vielä "teksasin barbequepizza" mikä oli kyllä ok näköinen, mutta ei ollut kuuna päivänäkään kuullut barbequesta mitään, perus jauheliha-bolognese kastiketta läntätty pitsapohjan päälle :D

Ps. ei tullut kotiruokaa maistettua muutakuin "sitruunaista kalaa" = kalapuikkoja, joissa hitunen sitruunanmakua...nämäkin olivat kauheaa "mössöä" sisältä + kylmiä! Että ei muutaku HYVÄÄ RUOKAHALUA! :D