Rasvasolujen erot

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Devil
  • Aloitettu Aloitettu

3 kpl M-Nutrition MANIA!

LAADUKAS PWO

-40%
Liittynyt
17.1.2003
Viestejä
10
Onko ihmisten välillä eroja rasvasoluissa? Reagoivatko toisten solut helpommin ylimääräiseen ravintoon, vai ovatko erot enemmänkin suolistossa ja aineenvaihdunnassa tms.? Entä solujen muodostuminen eri ihmisillä?

Onko jollain tietoa, mikä on viimeisin käsitys rasvasolujen häviämisestä ja muodostumisesta? Takavuosinahan oli ainakin käsitys, että solut lisääntyvät nuoruudessa ja sitten määrä jää vakioksi.

Vai liittyykö kaikki sittenkin insuliinin tuotannon eroihin eri ihmisillä?
 
Devil sanoi:
Onko jollain tietoa, mikä on viimeisin käsitys rasvasolujen häviämisestä ja muodostumisesta? Takavuosinahan oli ainakin käsitys, että solut lisääntyvät nuoruudessa ja sitten määrä jää vakioksi.


Tämä on kumottu viime vuosina. Eli todellisuudessa rasvakudos on kovin dynaamista myös vanhemmalla iällä. Nyt en kiireessä ehdi kommentoimaan enemmän.
 
Jaksatko jhulmi kommentoida ensimmäistä kysymystä? Onko asiaa tutkittu tai onko sinulla omaa käsitystä asiasta? Löytyvätkö "turpoamisen" erot siis soluista ja niiden aineenvaihduntojen eroista, vai liittyykö homma insuliinin eritykseen tai johonkin ruuan imeytymiseen suolistosta tms.

Ravinnon saannilla on ilmeisesti merkitystä, eli jos on pienemmällä ravinnolla, niin kaikkien ihmisten solut tulevat herkemmiksi, eikö vain? Tämä taitaa liittyä insuliiniherkkyyteen.

Linkit kelpaavat myös, jaksan lueskella kyllä niitäkin ;)
 
Hmm...nyt ei oo aikaa kaivaa lähteitä, mutta kyllä rasvakudoksissa ja soluissa on yksilöiden välillä eroja...Eli esim. lipoproteiinilipaasi-entsyymissä eli kuinka paljon otetaan rasvaa verenkierrosta rasvakudokseen. Ja toki erilainen ravinteiden saatavuus vaikuttaa hormonien määriin ja toisaalta solujen reagointiin ja herkkyyksiin hormoneille ja muille signaaliaineille. Eli reseptorien määrä soluissa muuttuu ja se miten signaali välittyy solussa muuttuu jne. Tosi paljon tutkittu aihe mm. insuliinin kohdalla, pubmedista voi tsekata laittamalla vaikka limitiksi review ja hakusanaksi insulin signaling.
Esim. J Appl Physiol 93: 1168–1180, 2002 oon lueskellut, aihe tosin:
Exercise Effects on Muscle Insulin Signaling and Action
Invited Review: Role of insulin in translational control of
protein synthesis in skeletal muscle by amino acids or
exercise

Itseasiassa insuliinista ja signaloinnista voisin laittaa sivuilleni erään uuden erittäin hyvän gradun jos kiinnostusta on. Se on suomeksi...

Se on varma juttu että edes suuri osa eroista ei liity insuliinin erityksiin ja pitoisuuksiin, ehkä sen sijaan insuliinin eritykseen yhdistettynä insuliinin signalointiin eli miten insuliinin määrä vaikuttaa soluissa.

Aika hankala aihe eikä ihmisellä ole paljoakaan tutkittu. Voit itse ajatella miten ihmisellä solutasolla tutkittaisiin rasvasoluja --> ei oo helppoo ellei sitten koehenkilö haluta tappaa tai ottamalla solunäytteitä! Eläintutkimuksilla yritetään saada lisätietoa mutta kuten alussa sanoit joskus ne johtaa vääriin johtopäätöksiin (tuo solumäärän pysyminen samana lapsuuden jälkeen kuten ennen ajateltiin).

Ei ole mun spesiaalialaa tämä aihe vaikka sinänsä kiinnostaakin...
 
Suurin osa ihmisen rasvakudoksesta on ns. valkoista rasvakudosta. Ruskea rasvakudos on tasaisemmin jakautunut muuhun rasvakudokseen ja sen merkitys energia-aineenvaihdunnalle lienee vähäinen.

Irtikytkijäproteiinit 2 ja 3 (uncoupling protein) saattaa olla tekemisissä lihavuuden kanssa. Merkitystä lihavuuden synnyssä tutkitaan. Rasvakudoksen erittämä hormoni, leptiini säätelee mahdollisesti energia-aineenvaihduntaa jollain tavalla. Rasvakudoksen aineenvaihdunta on myös riippuvainen rasvakudoksen sijainnista. Vatsaontelon sisään ja vyötärölle keskittyneen rasvakudoksen aineenvaihdunta on vilkkaampaa kuin lantion ja reisien alueelle kertyneen rasvakudoksen.

Näin sanoi Ravitsemustiede (-99).
 
"Onko ihmisten välillä eroja rasvasoluissa?"
Hajooko Räkän Mersu Monacossa? Tottakai :D

"Reagoivatko toisten solut helpommin ylimääräiseen ravintoon, vai ovatko erot enemmänkin suolistossa ja aineenvaihdunnassa tms.?"
Luultavasti eroja on kaikissa sun mainitsemissa kohdissa. Suurempi rooli on nimenomaan rasvakudoksen erittämien, kylläisyyden tunteeseen vaikuttavien hormonien tuotannolla ja elimistön kyvyllä reagoida niihin. Rasvakudoksesta erittyy esim. leptiiniä suhteessa rasvakudoksen määrään. Eli paljon läskiä, paljon leptiiniä. Leptiini taas sitoutuu hypotalamuksessa reseptoreihinsa ja sanoo, "hei me ollaan kylläisiä". Hieman yksinkertaistaen, (sairaalloisen) lihavilla ihmisillä voi esimerkiksi olla mutaatioita näiden kylläisyyshormonien reseptoreita koodaavissa geeneissä, seurauksena tietysti puutteellisen kylläisyyden tunne ja liikalihavuus. Osa rasvakudoksen ja mahasuolikanavan erittämistä hormoneista on oreksigeenisia (näläntunnetta aiheuttavia) ja osa anoreksigeenisia (kylläisyyden tunnetta aiheuttavia).

Ravinnonotto (oikeastaan hyvin pitkälle koko energia-aineenvaihdunta) on kyllä aika konservoitunut evoluutiossa, joten esim. jyrsijöillä tehtävät tutkimukset pätee pitkälle myös meihin ihmisiin. Eläinmalleilla nimenomaan pyritään haravoimaan lihavuuteen altistavia geenejä, ja sitten tutkimaan löytyykö vastaavia poikkeamia ihmisen genomista. http://www.ebmonline.org/cgi/content/full/226/11/991

Esimerkiksi ob/ob-läskihiiriltä puuttuu leptiinin tekemiseen tarvittava geeni ja ne safkailee jatkuvasti. Geeniterapian avulla lisätty leptiinin tuotto palauttaa hiiret normaalipainoon ja normaaliin ruuankulutukseen. http://www.pnas.org/cgi/content/full/93/25/14804

”Entä solujen muodostuminen eri ihmisillä?”
Voi olla eroja, katso alla oleva linkki.
http://www.ebmonline.org/cgi/content/full/226/11/997

”Vai liittyykö kaikki sittenkin insuliinin tuotannon eroihin eri ihmisillä?”
Ei liity pelkästään, energiametabolia on varsin monen tekijän säätelemä.
http://www.ebmonline.org/cgi/content/full/226/11/978
http://www.ebmonline.org/cgi/content/full/226/11/963

:kippis1:
 
JAMR:lta hyvä postaus ja hyvät linkit.

Rasvakudoksen rasvojen käyttö energiaksi riippuu rasvakudoksen sijainnista. Eri reseptorien erot ovat suuria eri alueilla ja myös sukupuolten ja eri ihmisten välillä on toki eroa. Sukupuolierot moni tietää ihan käytännössä...

Rasvakudoksessa on reseptoreja mm. lipolyysille eri rasvojen hapetusta lisääviä beeta1, 2 ja 3, joihin vaikuttavat adrenaliini ja noradrenaliini. Alueellinen lipolyysi menee näissä reseptoreissa näin: vatsansisäinen > vatsan ihonalainen > reiden ihonalainen rasva. Samat hormonit vaikuttavat myös alfa2 - reseptoreihin, jotka vähentävät lipolyysiä ja käänteisessä järjestyksessä em. beetastimulaatioon. Insuliini vaikuttaa omiin reseptoreihinsa ja tällä on vaikutus lipolyysin inhibitio (ja rasvojen varastoinnin lisäys) ja niin, että: ihonalainen > vatsansisäinen. Eli näistä voidaan päätellä se, että eniten hormonaalista lisäystä vatsansisäisiin ja vastaavasti tänne myös vähemmän hormonaalista estoa rasvojen hajotukselle ja sitä kautta kuljettumiselle verenkiertoon ja energiantuottoon = rasvanpolttoon.

Toisaalta luurankolihasten energiaksi suuri osa tulee ihonalaisesta, erityisesti vatsan alueen rasvasta. Sielläkin on eri alueilla erilaiset "herkkyydet".

Rasvakudoksessa katekoliamiinit eli adr. ja noradrenaliini myös mm. lisäävät verenkiertoa, mikä lisää lipolyysiä.

Lihavilla mm. rasvakudoksen verenkierto on usein heikentynyt, johtuen oletettavasti siitä, että verisuonituksen ollessa sama rasvasolujen määrät ja koot ovat suurempia. Lisäksi lihavilla herkkyys em. katekoliamiinien lipolyysin stimuloinnille on heikompi.

Vatsan alueen lihavilla lipolyysi on huomattavasti suurempaa levossa kuin alakehon lihavilla. Liikunnan aikainen lipolyysin lisäys on kuitenkin heikompaa vatsan alueen lihavilla, joten ero "tasoittuu".

Juups ja insuliiniherkkyydessä on eroja ja myös insuliinin pitoisuuksissa, muissa energiametabolian hormoneissa ja entsyymeissä jne. Ja noiden UCP-proteiinien roolista on tullut jonkun verran tutkimuksia.

Lähteenä mm.
HOROWITZ, J.F. Regulation of lipid mobilization and oxidation during exercise in obesity. Exerc. Sport Sci. Rev. Vol. 29,
No. 1, pp 42–46, 2001.


Niin juu ja sen verran vielä, että onhan sitä rasvaa vielä lihassolujen sisällä ja lihassolujen välissäkin ja näihin varastoihin ja niiden käyttöön voidaan vaikuttaa:
http://www.cc.jyu.fi/~jjhulmi/Nutritional strategies to influence adaptations to training.pdf
 

Suositut

Back
Ylös Bottom