Raha ja onnellisuus

[su hag ba faiga]

Nomuttakun ei toimi Minäkin selitän pointtini uudestaan. Jos kaikki olisivat Bill Gateseja

- kaupoissa ei olisi tavaroita, koska kukaan ei valmistaisi niitä. Ei olisi
niitä köyhiä kätösiä, jotka olisivat töissä tehtaissa
- kukaan ei siivoaisi ainakaan yleisillä alueilla, ei olisi jätehuoltoa, taudit leviäisi
- ei olisi terveydenhuoltoa
- lentomatkustaminen olisi hankalaa, kun kukaan ei jaksa harjoittaa
check in duunia, tavaroiden lastaamista tai lentokapteeneilua

Tämän seurauksena mm. rahan arvon romahtaisi ja kengännauhat maksaisivat - sanokaamme miljardi euroa, joten kukaan ei olisi enää Bill Gates sen varsinaisessa merkitysessä.

Käsittelin hiukan tätä samaa asiaa tämän sinun viestisi alapuolella. Olet osaltasi oikeassa näissä näkökulmissa, joita esität. Ainoa virhe siinä mielestäni on se, että kyseinen tilanne on absurdi. Jos kaikki olisivat rikkaita --> raha menettäisi arvonsa --> kun tähän tilanteeseen oltaisiin päästy, ihmiskunnan aikaisemmin tekemistä taloudellisista virheistä on täytynyt ottaa oppia, muuten ei olisi tullut tilannetta, jossa kaikki olisivat rikkaita --> näin ollen siirryttäisiin omavaraistalouteen. Jokainen valmistaisi ruokansa yms. Itse. Tarvittaessa voitaisiin organisoida muutamat tahot tuottamaan hyödykkeitä ja palveluita, joita yksityinen sektori ei kykenisi tuottamaan. Näillä voitaisiin käydä vaihtokauppaa, mutta raha olisi pysyvästi kuopattu ja haudattu. Kaikki olisivat omissa olosuhteissaan rikkaita, heillä olisi kaikkea yhtä paljon kuin kenellä tahansa muulla. Säännöstely varmistaisi asian, että kukaan ei pääsisi hamstraamaan mitään hyödykettä. Terveydenhuolto, jätehuolto ja muutkin palvelut pelaisivat. Vertaa muinaisten kyläyhteisöjen elämää. Heillä ei ole/ollut varsinaista rahaa käytössään. Palveluja kuitenkin tehdään molemmin puolin ja hyödykkeitä jaetaan. Kun nyky-yhteiskuntamme saavutukset, teknologia ja uudet keksinnöt valjastettaisiin näin käyttöön, ongelmia ei olisi. Tähän on kuitenkin vielä pitkä matka. Ensiksi kaikista mahdollisista ihmisistä pitää tehdä rikkaita, sitten köyhät pitää ajan saatossa muuttaa rikkaiksi/eliminoida. Tämän jälkeen on mahdollista siirtyä tähän uudenlaiseen yhteiskuntamuotoon. Tällä hetkellä vain yhteiskuntamme älykkäimmät ovat siirtymässä tätä kohti. He ovat rikkaita, ja on mielestäni oikein, että he voivat jo nyt nauttia onnellisesta elämästä. Ja tämä mahdollisuus on tarjolla kaikille.

Ja taas löyty joku joka on vähintään yhtä sekasin kuin mä...

Oot ilmeisen tosissasi tolla postauksella? Onko onni sitä on rahaa matkustella ympäri maailmaa tai ajaa 200 000 € autolla luu pihalla?

Vai onko se jossain syvemmällä, vaikka niissä hetkissä kun oma lapsi jouksee kädet levällään sinua vastaan huutaen "isiii" kun tulet töistä tai kun grillaat kananrintaa mökin kalliolla ja katselet auringon laskua.

Miten sen nyt jokainen määrittää....

Niin. Onhan se mukava viettää ikimuistoisia perheiltoja ja saada unohtumattomia muistoja. Siitä ei ole kyse, etteikö tällaisilla olisi arvoa. Raha vain mahdollistaa onnellisemmat ja monivivahteikkaammat mahdollisuudet tähän. Kumpi on parempi: Saada ikimuistoisia kokemuksia läheistensä kanssa vaiko saada ikimuistoisia kokemuksia läheistensä kanssa ja omistaa samalla paljon rahaa, joka mahdollistaa yhä onnellisemman elämän?

Hyviä pointteja kaikki, mutta mutta...

Jos henkilö A saa lainaan 2miljoonaa euroa ja 5 vuoden aikana onnistuu sijoittamaan sen onnistuneesti ilman suurempia fyysisä ponnisteluja ja hänellä on 7 miljoonaa euroa rahaa.

Jos henkilö B saa lainaan 200000 euroa ja 5 vuoden aikana onnistuu tekemään
kauppoilla, yritys muodossa, pienillä takaiskuilla ja hiellä 3 miljoonaa euroa.

Kumpi mielestäsi, kummatkin siis 0 pisteestä liikenteeseen, osaa suhtautua paremmin taloudelliseen vapauteensa ja säilyttäää sen jälkipolville tulematta syntisen ylpeäksi rahoistaan. Puhumattakaan siitä, että osaa opettaa lapsilleen rahan ja työn oikean arvon ja suhteen toisiinsa. Kummatkin olisivat tuhkimotarinoita, mutta historiaa ja ihmisen psyykettä tarkastellessa huomataan, että jos asiat ovat liian helppoja ihminen ylpistyy. Rikkaus tuntuu rikkaudelta vasta kun sen eteen joutuu tekemään töitä. Maailmassa on toki muutama prosentti ihmisiä, jotka ovat syntyjään "katuviisaita" eivätkä ylpisty tai sokeudu mistään, mutta nämä ihmiset ovat yleensä kaukana köyhyydestä tai elämän tuskallisuudesta siinä muodossa kuin raha sitä aiheuttaa.

Mikään ei estä tekemästä kahdesta miljoonasta eurosta kymmentä miljoonaa euroa. Siitä, kuinka tämä lainaraha tehdään tuottoisaksi, keskusteltaisiin aina asianosaisen kanssa. Hyvät ideat ovat aina puolivoittoa. Puhut tuhkimotarinasta. Eikö oikeastaan ole kertomisen arvoista jälkipolville, että vaari/mummo oli ensimmäisten joukossa, jotka ymmärsivät kuinka nyky-yhteiskuntaa pitää muuttaa? Koska vaari/mummo ymmärsi tämän, he ryhtyivät aluksi niiden harvojen joukossa tällä tavalla rikkaiksi. Eikö se ole työtä, että kulkee nyky-yhteiskunnassamme vastavirtaan. Tehdä koko tulevaisuutta muuttavia ratkaisuja, jotka ymmärrettäisiin maailmanlaajuisesti vasta vuosia myöhemmin. Mielestäni tämä on paljon arvokkaampaa kuin kovalla, turhalla, itsepäisellä ja tyhmällä työllä ansaittu muutama pennonen, jota kukaan ei arvosta eikä muistele hyvällä jälkeenpäin.

Juu, tervetuloa vaan minunkin puolestani, vaikuttaa siltä, että meillä on edessä monta yhteistä mielipidekädenvääntöä :D

Siis kaikki toiminta tulisi mielestäsi tähdätä rahan hankintaan? Milloin on se piste, että voi alkaa nauttimaan näistä saavutetuista rahakasoista?

Mä olen vakaasti sitä mieltä että pitää tarttua hetkeen, elää tässä ja nyt. Huomisesta ei tiedä kukaan. Rahaa on hyvä olla niin, ettei tarvitse koko ajan miettiä mistä saisi leipää suuhunsa tai kattoa pään päälle, mutta raha itseisarvona toisi onnellisuutta? Ei kai, sehän on vaan numero pankkitilillä.

Niinkuin laulussa sanotaan niin "elämä se on tässä ja nyt eikä muualla missään ihminen hyvä pidä mielessä tää"

Piste tulee vastaan silloin, kun voit kasvattaa omaisuuttasi siitä huolimatta, että tuhlaat sitä samaan aikaan. Jos tienaat vaikka 10 000e vuodessa, voit aivan hyvin käyttää siitä vaikkapa 1000e. Jos taas tienaat 100 000e vuodessa, voit aivan hyvin käyttää siitä vaikkapa 10 000e. Omaisuutesi kasvaa silti. Ymmärrät varmasti tämän.

Raha vain numero pankkitilillä? Niin. Mutta se mahdollistaa silti hyvin monenlaisia suunnitelmia. Päättötodistuksessasi on varmaankin tietynlaisia arvosanoja/numeroita. Pelkät numerot eivät sinua hyödytä, vaan se kuinka niitä käytät. Se kuinka niistä hyödyt, riippuu siitä, millaiset arvosanat olet hankkinut. Sama pätee rahaan. Mitä paremmat numerot omistat pankkitililläsi sitä paremmat mahdollisuudet sinulla on onnelliseen elämään.

Raha ei tuo onnellisuutta, mutta rahan puute tuo onnettomuutta. Tai jotain vastaavaa. Rahaa pitää olla "tarpeeksi" ja tällä hetkellä suurin onneni on käpertyä oman kullan kainaloon. Jos nyt voittaisin 10 000 000 000 euroa lotossa, niin ei se minun onnellisuuteeni vaikuttaisi, elämä vaan olisi helpompaa. Piste.

En ymmärrä sinua. ”Rahan puute = onnettomuus (näin sanoit), eikö silloin ”Rahan omistaminen = onnellisuus”? Rahan voittamisesta kukaan ei ole puhunut ennen sinua mitään. Kyse on tilanteen ymmärtämisestä ja sen mukaan oikein toimimisesta. Vain harvat köyhät tulevat ensi alkuun nauttimaan rikkaudesta. Mutta lopulta tilanne muuttuu. ”Rahaa pitää olla tarpeeksi”, totta. Mitä enemmän rahaa sitä enemmän onnellisuutta. Sana ”tarpeeksi” voidaan käsittää saavuttamattomana käsitteenä. Maailman rikkaimmalla henkilöllä ei ole tarpeeksi rahaa, jotta hän voisi ostaa kaikki maapallon hyödykkeet itselleen. Sinulla ei varmaankaan ole tarpeeksi vähän rahaa, jotta voisit ostaa kesämökin/asunnon, uuden auton, toisen auton, jonkin kalliin hyödykkeen kullallesi, millä haluaisit häntä hemmotella. Siis, sinullakaan ei ole tarpeeksi rahaa. Kenelläkään ei ole.

Totta toinen puoli, rahaa on hyvä olla sen verran että elämä "rullaa", mutta miten isolla pyörällä on tarvetta rullailla sitä voi miettiä.

Juu, mökki on tehty Ukkivainaan selkänahasta, kananrintaan on sentään varaa, mutta ymmärrän pointtisi. Vaikki olenkin syntynyt työläisperheeseen silti minulla on Suomalaisena sen verran iso kultalusikka ollut suussa syntyessäni, että meinaa pitää moisia itsestään selvyytenä ja itseään kohtuuden ystävänä vaikka kehitysmaiden vinkkelistä pyöriskelen yltäkylläisyydessä.

Niin. Tätä mahdollisuutta kukaan ei pidä itsestään selvänä, sillä kaikki kyseenalaistavat sen ensin. Siksi sen saaminen onkin suuremman luokan saavutus.

 

[ZaGaTo]

Kaveri oli äskettäin lukenut kirjan The Millionnaire Course (jupin elämänohjeita), ja heitti siitä aika osuvan kyssärin:

"Jos sinulla olisi kaikki tarvitsemasi raha - siten, että sinun ei enää koskaan tarvitsisi tehdä töitä - rahaa virtaisi automaattisesti niin paljon kuin haluaisit. Mitä tekisit? Jos vastauksena on "ostaisin uuden tietokoneen" tai "kävisin matkalla" niin hyvä, mutta mitä tekisit sen jälkeen kun olisit tehnyt ostoksia? Jos raha ei olisi este, mitä tekisit elämälläsi?"

No itte tietenkin ostaisin kaikkee krääsää ym.ja nauttisin vaan ihan normaalisti elämästä ilman työtä tietenkin.

 

[su hag ba faiga]

Pahoittelen muutamia kirjoitusvirheitä. Pyrkimys nopeaan kirjoittamiseen hankaloittaa puhtaa kieliasun saavuttamista.

 

[su hag ba faiga]

Kaveri oli äskettäin lukenut kirjan The Millionnaire Course (jupin elämänohjeita), ja heitti siitä aika osuvan kyssärin:

"Jos sinulla olisi kaikki tarvitsemasi raha - siten, että sinun ei enää koskaan tarvitsisi tehdä töitä - rahaa virtaisi automaattisesti niin paljon kuin haluaisit. Mitä tekisit? Jos vastauksena on "ostaisin uuden tietokoneen" tai "kävisin matkalla" niin hyvä, mutta mitä tekisit sen jälkeen kun olisit tehnyt ostoksia? Jos raha ei olisi este, mitä tekisit elämälläsi?"

Pitkän mietinnänkään jälkeen en keksinyt mitään, jolla voisi pitää itsensä suht onnellisena elämänsä loppuun asti. Varmasti sitä joksikin aikaa keksisi kivoja käyttökohteita rahoille, mutta mitäs sitten?

Ehkäpä voisit suunnata rahasi muiden köyhien auttamiseen ehdottamallani tavalla, kunnes köyhiä ei enää olisi.

 

[haavevahva]

Kaveri oli äskettäin lukenut kirjan The Millionnaire Course (jupin elämänohjeita), ja heitti siitä aika osuvan kyssärin:

"Jos sinulla olisi kaikki tarvitsemasi raha - siten, että sinun ei enää koskaan tarvitsisi tehdä töitä - rahaa virtaisi automaattisesti niin paljon kuin haluaisit. Mitä tekisit? Jos vastauksena on "ostaisin uuden tietokoneen" tai "kävisin matkalla" niin hyvä, mutta mitä tekisit sen jälkeen kun olisit tehnyt ostoksia? Jos raha ei olisi este, mitä tekisit elämälläsi?"

Pitkän mietinnänkään jälkeen en keksinyt mitään, jolla voisi pitää itsensä suht onnellisena elämänsä loppuun asti. Varmasti sitä joksikin aikaa keksisi kivoja käyttökohteita rahoille, mutta mitäs sitten?

Laiska tyyppi niinkuin minä viihtyisi varmaan todella hyvin loppuelämänsä. Ei todellakaan täytyisi tehdä mitään. Jossainhan se raja menee, millä heittäytyisin aivan toimettomaks. Sanotaan 5 miljoonaa euroa niin siihen loppuis meikäläisen työskentelyt sun muut.

Edit: En mä noinkaan paljoa tarttis. Sanotaan ennemmin 3 millii.

 

[Kapu]

Raha tuo tietyn turvallisuuden tunteen elämään. Mutta ei sen paljous voi mielestäni yksin tehdä ketään onnelliseksi. Silloin on elänyt onnettoman elämän, jos onnellisuutta tuo pelkästään raha.
On totta, että sillä voit edistää terveyttäsi ja hankkia kalliita autoja ym. ym. Mutta samassa suhteessa myös huolien määrä kasvaa. Kuinka saada omaisuus säilymään? Tai miten osaat erotella onnenonkijat todellisten ystävien joukosta?
Tietenkään , jos ei arvosta esim. ystävyyttä ja hyvää parisuhdetta, niin kai silloin voi turvautua rahan tuomaan yltäkylläiseen tunteeseen.

 

[jamaan]

Raha voi tehdä köyhän onnelliseksi ahetkeksi, mutta sitten kun sulla on rahaa niin uskoisin että siitäkin tulee itsestäänselvyys mikä ei tuo yhtään onnea, vaan sillon etsit muualta sitä onnea.
Esm. jos sulla on huono&pieni televisio ja ostat isomman ja uudemman niin oot viboissa ehkä ekan viikon vaikka kunnes totut siihen ja se on yhdentekevä, katsot samalla mielenkiinnolla kuin edellisellä koska se oli parempi kuin taas sitä edeltävä. Näin ne aivot toimii vaan.. kaikkeen tottuu. Vähän sama kuin moni varmaan vois tuuppasta Jenna Jamesonia mutta pornotähdille tuskin se tuntuu enää miltään erikoiselta kun joka päivä joutuu työkseen sitä tekemään, ja se on normaalia heille että pääsee jyystää joka päivä eri silikonipommeja. Ihminen vaan haluaa aina jotain mitä sillä ei ole, jo se ajatus jostain mitä et voi saada tai mitä et omista tuntuu hienommalta kuin se että saat sen yleensä, mun mielestä.

 

[Omna]

. Vähän sama kuin moni varmaan vois tuuppasta Jenna Jamesonia mutta pornotähdille tuskin se tuntuu enää miltään erikoiselta kun joka päivä joutuu työkseen sitä tekemään, ja se on normaalia heille että pääsee jyystää joka päivä eri silikonipommeja. Ihminen vaan haluaa aina jotain mitä sillä ei ole, jo se ajatus jostain mitä et voi saada tai mitä et omista tuntuu hienommalta kuin se että saat sen yleensä, mun mielestä.

Päästiinpähän taas näihin kansantajuisiin vertauksiin :D

Mutta kyllä sulla poitti on, se on juuri niin, että mikä eilen tuntui upealta ja tavoittelemisen arvoiselta, tänään sen saadessaan se alkaa jo huomenna tuntumaan aika laihalta lohdulta...

En usko, että jumppa Jennan kanssa tekisi kenestäkään onnelista kuin sen ohikiitävän hetken...;)

 

[Jimmy]

Säännöstely varmistaisi asian, että kukaan ei pääsisi hamstraamaan mitään hyödykettä. Terveydenhuolto, jätehuolto ja muutkin palvelut pelaisivat.

BS. Jätehuolto, right. Ongelma sun sairaassa utopiassasi on ihminen. Ihminen on ahne, häikäilemätön, kateellinen, sairas paska. Kaikenlaisia tasa-arvoisuuteen perustuvia yhteiskuntamuotoja on kokeiltu, tulos on ollut aina aika karmaiseva. Ja meinaatko että robotit laitetaan hoitamaan terveydenhuolto, jätehuolto ja muut palvelut? Koska ei kukaan jumalauta kuskaa paskaa, jos eletään ihanneyhteiskunnassa, jossa naapurinkaan ei tarvii.

 

[ressukka]

Kaveri oli äskettäin lukenut kirjan The Millionnaire Course (jupin elämänohjeita), ja heitti siitä aika osuvan kyssärin:

"Jos sinulla olisi kaikki tarvitsemasi raha - siten, että sinun ei enää koskaan tarvitsisi tehdä töitä - rahaa virtaisi automaattisesti niin paljon kuin haluaisit. Mitä tekisit? Jos vastauksena on "ostaisin uuden tietokoneen" tai "kävisin matkalla" niin hyvä, mutta mitä tekisit sen jälkeen kun olisit tehnyt ostoksia? Jos raha ei olisi este, mitä tekisit elämälläsi?"

Pitkän mietinnänkään jälkeen en keksinyt mitään, jolla voisi pitää itsensä suht onnellisena elämänsä loppuun asti. Varmasti sitä joksikin aikaa keksisi kivoja käyttökohteita rahoille, mutta mitäs sitten?

Harrastuksia ja itsensä kehittämistä? Jos on rahaa eikä tarvitse huolehtia mistään niin voisi rauhassa keskittyä vaikkapa voimailuun, instrumentin soittoon, säveltämiseen, kielten opiskeluun jne. Nämä harrastukset ovat haastavia ja niissä pystyy kehittymään loputtomasti, ja kun niistä saa tuloksia tulee myös onnellisuutta. Tietty jos ainoa harrastus minkä keksii on shoppailu niin sitten voi tylsistyminen iskeä jossain vaiheessa.

 

[Omna]

Harrastuksia ja itsensä kehittämistä? Jos on rahaa eikä tarvitse huolehtia mistään niin voisi rauhassa keskittyä vaikkapa voimailuun, instrumentin soittoon, säveltämiseen, kielten opiskeluun jne. Nämä harrastukset ovat haastavia ja niissä pystyy kehittymään loputtomasti, ja kun niistä saa tuloksia tulee myös onnellisuutta. Tietty jos ainoa harrastus minkä keksii on shoppailu niin sitten voi tylsistyminen iskeä jossain vaiheessa.

Juuri noin! Mä avaisin varmaan salin ja jonkun lisäravinnekaupan. Tulot näistä voisi antaa hyvään tarkoitukseen. Hommaisin täydellisen kotistudion ja alkaisin tekemään taas musiikkia. Ja kyllä varmaan matkustelisinkin, koska sillä on todella avartava vaikutus, kohteet olisi ihmeellisimpiä mitä onnistuisin löytämään.

Toki nuo kaikki ylläolevat olisi rahalla toteutettavissa, mutta voisihan ne toteuttaa elämänmuutoksella nykyisinkin. Ei ne niin isoja rahoja vaadi. Teen ehkä tätä nörttihommaa vielä 5-15 vuotta, sitten alan toteuttaa muita suunnitelmia. Tämäkin työ oli mulle haave joskus, nyt en enää tiedä antaako vai ottaako se enemmän, vaikka unelmapaikka varmaan tällä alalla onkin.

Moniko täällä kävisi salilla vielä multimiljonäärinä? Siis oikeesti? Ulkonäöstä kun ei ainakaan naisten / miesten takia tarvitsisi välittää, sillä yksi osa naisista / miehistä arvottaa paksun lompakon paljon rintalihaksia / kiinteää peppua tärkeämmäksi asiaksi...

Väittäisin, että kävisin itse kyllä entistä ahkerampaan kun olis aikaa enemmän ja oma salikin..;)

 

[wilungi]

Tällaisia oivalluksia siitä seuraa, kun humanistit alkaa leikkimään taloustieteilijöitä

 

[Dragon]

Tunnen ihmisen, jolla on rahaa paljon - todella paljon. Hänellä eivät toimi munuaiset ja hän käy dialyysihoidossa pari kertaa viikossa. Hän ei ole onnellinen. Raha ei ainakaan tällä hetkellä auta hänen tilannettaan mitenkään.

Terveys on tärkeämpää kuin raha. Rahalla voi toki edistää terveyttä mutta ei korvata sitä. Terveydellä pystyy tekemään rahaa.

Mikä idea on olla jatkuvasti onnellinen? Ei huolenhäivää missään, elämä vain liitelee eteenpäin ja lähes kaikki tapahtuu niin kuin haluaisi. Voisi halutessaan vain maata TV:n ääressä ja syödä suklaata. Voisihan tämä jonkun aikaa olla ihan cool mutta sanoisinko, että helvetin tylsää pitemmällä aikavälillä. Henkilökohtaisesti ainakin tahdon välillä vain tehdä jotain raskasta fyysisesti ja henkisesti.
Mielestäni maailma olisi köyhempi paikka ilman surua, epäonnea, kipua, kärsimystä ja hikeä. Haasteet, vaikeudet ja ajoittaiset epäonnistumiset ovat pelkästään hyväksi ihmisille.

 

[Rinkku]

Mä en ymmärrä sitä, että "raha ei tuo onnellisuutta" argumentin perusteluina on aina jotain "lapsi juoksee vastaan", "oman kullan kainalo" tyyppisiä juttuja. Ikäänkuin rikkaan ihmisen lapset EIVÄT juoksisi vastaan ja rikkaat EIVÄT käpertyisi kultansa kainaloon. Eiköhän ne rikkaat saa hyviä fiiliksiä ihan samoista asioista. Raha ei varmaan muuta elämääni onnelliseksi, mutta en mä tajua, että mitä mun elämästä lähtee "pois", jos lompakko paksunee. Jos mä voittaisin miltsin, niin tuskin alkaisi pizza äkkiä maistumaan pahalle. Ja tuskin Kaivohuoneella olisi mun mielestä yhtäkkiä "ihan vitun siistejä tyyppejä".

 

[Taskuamatsoni]

Kukas on sanonut, että jotain lähtisi "pois" jos lompakko paksunee?

 

[Omna]

Mä en ymmärrä sitä, että "raha ei tuo onnellisuutta" argumentin perusteluina on aina jotain "lapsi juoksee vastaan", "oman kullan kainalo" tyyppisiä juttuja. Ikäänkuin rikkaan ihmisen lapset EIVÄT juoksisi vastaan ja rikkaat EIVÄT käpertyisi kultansa kainaloon. Eiköhän ne rikkaat saa hyviä fiiliksiä ihan samoista asioista. Raha ei varmaan muuta elämääni onnelliseksi, mutta en mä tajua, että mitä mun elämästä lähtee "pois", jos lompakko paksunee. Jos mä voittaisin miltsin, niin tuskin alkaisi pizza äkkiä maistumaan pahalle. Ja tuskin Kaivohuoneella olisi mun mielestä yhtäkkiä "ihan vitun siistejä tyyppejä".

Juu, mutta ne on asioita joita ei voi mun mielestä rahalla arvottaa tai korvata eli on olemassa isompia asioita kun raha, sitä tarkotan.

 

[su hag ba faiga]

Raha tuo tietyn turvallisuuden tunteen elämään. Mutta ei sen paljous voi mielestäni yksin tehdä ketään onnelliseksi. Silloin on elänyt onnettoman elämän, jos onnellisuutta tuo pelkästään raha.
On totta, että sillä voit edistää terveyttäsi ja hankkia kalliita autoja ym. ym. Mutta samassa suhteessa myös huolien määrä kasvaa. Kuinka saada omaisuus säilymään? Tai miten osaat erotella onnenonkijat todellisten ystävien joukosta?
Tietenkään , jos ei arvosta esim. ystävyyttä ja hyvää parisuhdetta, niin kai silloin voi turvautua rahan tuomaan yltäkylläiseen tunteeseen.

Mitä enemmän rahaa sitä onnellisempi olet. Raha ei ole vain numeroita, paperia, metallia vaan se on elämäntapa. Raha mahdollistaa onnellisuuden. Mitä enemmän omistat rahaa sitä enemmän saat kaikkea mukavaa. Tämähän on jo moneen kertaan käsitelty. Elät väärässä käsityksessä. Paljous ei itsessään teekkään ketään onnelliseksi. Jos pelkkää paljoutta tavoittelisit voisit yhtä hyvin piirtää seinään ykkösen ja kaksi tuhatta nollaa sen perään. Siinä on paljon numeroita niin kuin tililläkin voi suhteuttaen olla. Se mikä tuo onnellisuuden, on rahan antamat mahdollisuudet sekä lyhyellä että pitkällä aikavälillä. Väität, että :"Huolien määrä kasvaa." Jaa-a. Ei pidä paikkaansa. Jos omistat 10 miljoonaa ja olet omasta mielestäsi huolien vallassa, niin silloinhan esimerkiksi Bill Gatesin pitäisi painiskella kuolivuotellaan huoliensa kanssa, sillä hänhän on paljon rikkaampi. Raha mahdollistaa elämän helpottumisen vain silloin kun omaisuutesi kasvu on turvattu. Jos olet mielestäsi huolisassi omaisuutesi kanssa, palkkaa joku huolehtimaan huolistasi.

Se ajatus, että huolet muka kasvaisivat, on lähtöisin kateellisten köyhien panettelevista suista. Ajatellaanpa loogisesti. Sinulla on kallis, erittäin tarpeellinen elektroniikkahärveli. Hajotat sen vahingossa. Koska et ole liiemmin rikas, tämä aiheuttaa sinulle huolta. Tähän laitteeseen upottamasi raha on mennyt Kankkulan kaivoon, edes takuu ei korvaa sitä. Mutta ajatellaanpa, jos tämä sattuisi rikkaalle. Mitä hän tekisi? Hän ostaisi vain uuden tai ryhtyisi toimenpiteisiin saadakseen kestävämpiä laitteita. Ei varmastikaan aiheuttaisi järkevälle rikkaalle ihmiselle yhtä paljon huolta kuin sinulle.

Ei ystäviä? Sinun mukaasi rikkailla on huolia. Eivätkö rikkaat saisi hyviä ystäviä sitten toisistaam, jotka elävät samankaltaisissa elämänolosuhteissa. Ei tarvitsisi välittää ongenonkijoista. Tai sitten rikas voi ryhtyä toimimaan ehdottamani mallin mukaisesti. Hän saisi varmasti auttamistaan ihmisistä hyviä ystäviä.

Raha voi tehdä köyhän onnelliseksi ahetkeksi, mutta sitten kun sulla on rahaa niin uskoisin että siitäkin tulee itsestäänselvyys mikä ei tuo yhtään onnea, vaan sillon etsit muualta sitä onnea.
Esm. jos sulla on huono&pieni televisio ja ostat isomman ja uudemman niin oot viboissa ehkä ekan viikon vaikka kunnes totut siihen ja se on yhdentekevä, katsot samalla mielenkiinnolla kuin edellisellä koska se oli parempi kuin taas sitä edeltävä. Näin ne aivot toimii vaan.. kaikkeen tottuu. Vähän sama kuin moni varmaan vois tuuppasta Jenna Jamesonia mutta pornotähdille tuskin se tuntuu enää miltään erikoiselta kun joka päivä joutuu työkseen sitä tekemään, ja se on normaalia heille että pääsee jyystää joka päivä eri silikonipommeja. Ihminen vaan haluaa aina jotain mitä sillä ei ole, jo se ajatus jostain mitä et voi saada tai mitä et omista tuntuu hienommalta kuin se että saat sen yleensä, mun mielestä.

Rahan saamisella ja onnellisuuden saavuttamisella ei ole mitään päätepistettä. Näissä asioissa on aina tavoittelemista. Myös tulevaisuuden suhteen on paljon työtä kaikkien ihmisten auttamisessa rikkaiksi ja onnellisiksi. Mitään vain hetkellistä tunneta siitä ei siis tule. Kyllähän kaikkeen tottuu, mutta vaikka tottuisi onnellisuuteen, et kai silti lopeta sen tavoittelemista? Saatat tottua perunaan, jos syöt sitä joka viikko, mutta et silti lopeta sen syömistä vain siksi, että olet tottunut siihen. Jotkin ihmiset haluavat sitä mitä ei ole, kuten sanoit. Tässä jälleen rahan tavoitteleminen palkitsee ihmisiä. Voit tavoitella siinä sellaista mitä ei ole. Ikinä et saa kasaan niin paljon rahaa, ettetkö voisi saada lisää. Ikinä et voi auttaa niin montaa ihmistä tulemaan rikkaaksi, ettetkö voisi auttaa vielä yhtä. Nämä tavoitteet ovat yksilökohtaisia. Jokaisella on siis jotain tavoittelemisen arvoista. Koska ihmiset haluavat sitä mitä ei ole, eivätkö kaikki ihmiset tämän mukaan halua sellaista organisaatiota, jossa kaikki ovat rikkaita, mutta eivät tarvitse rahaa? Sillä tuollaista organisaatiota ei kaiketi vielä ole.

 

[Rinkku]

Mielestäni maailma olisi köyhempi paikka ilman surua, epäonnea, kipua, kärsimystä ja hikeä. Haasteet, vaikeudet ja ajoittaiset epäonnistumiset ovat pelkästään hyväksi ihmisille.

Olet ihan oikeassa, mutta miten tää liittyy rahaan? Samalla tavalla ne rikkaiden lapset kuolee ennen aikojaan tai sortuu huumeisiin. Tai tuottavat muuten vaan harmaita hiuksia isukille. Rikkailla on epäonnea rakkaudessa ja syöpäsairauksia. En usko, että rikkaana lakkaa asettamasta haasteita itselleen; penkki voi jäädä rinnalle aina.

 

[Rinkku]

Juu, mutta ne on asioita joita ei voi mun mielestä rahalla arvottaa tai korvata eli on olemassa isompia asioita kun raha, sitä tarkotan.

Okei, mä en tajunnut. Mä aloin joskus miettimään, että mitkä kaikki asiat on rahan ulkopuolella. Onhan niitä paljon; saako ihmiset nauramaan spontaanisti olemalla verbaalisesti tilannekoominen, voimia ei saa rahalla, pimppiä ei opi nuolemaan, ylipäänsä persoonallisuuden piirteet...

"Mä annan sulle miljoonan, jos tuut uskoon"
"Mä annan sulle miljoonan, jos uskot johonkin valheeseen, mistä sä tiedät, että se on vale"
"Mä anna sulle miljoonan, jos sä kostut mulle, vaikka sä et kiihotu musta"
"Sä et ole pahoillas. Jos mä annan sulle miljoonan, niin tulisko sulle sitten morkkikset?"

 

[su hag ba faiga]

Tunnen ihmisen, jolla on rahaa paljon - todella paljon. Hänellä eivät toimi munuaiset ja hän käy dialyysihoidossa pari kertaa viikossa. Hän ei ole onnellinen. Raha ei ainakaan tällä hetkellä auta hänen tilannettaan mitenkään.

Terveys on tärkeämpää kuin raha. Rahalla voi toki edistää terveyttä mutta ei korvata sitä. Terveydellä pystyy tekemään rahaa.

Mikä idea on olla jatkuvasti onnellinen? Ei huolenhäivää missään, elämä vain liitelee eteenpäin ja lähes kaikki tapahtuu niin kuin haluaisi. Voisi halutessaan vain maata TV:n ääressä ja syödä suklaata. Voisihan tämä jonkun aikaa olla ihan cool mutta sanoisinko, että helvetin tylsää pitemmällä aikavälillä. Henkilökohtaisesti ainakin tahdon välillä vain tehdä jotain raskasta fyysisesti ja henkisesti.
Mielestäni maailma olisi köyhempi paikka ilman surua, epäonnea, kipua, kärsimystä ja hikeä. Haasteet, vaikeudet ja ajoittaiset epäonnistumiset ovat pelkästään hyväksi ihmisille.

Luuletko, että hän olisi onnellisempi jos hänellä ei olisi rahaa? Hänen täytyisi silti käydä dialyysihoidossa, mutta rahat puuttuisivat. Vaikka hän saisi tukea siihen, olisi hänen yksityiselämänsä paljon niukempaa ja onnettomampaa. Raha siis tuo onnellisuutta. Tarvittaessa hän voisi käyttää rahojaan onnellisuuden hankkimiseen ja toisten auttamiseen taloudellisesti, mikä taas veisi huomion pois hänen omista ongelmistaan. Ilmeisesti et itse ole rikas ja siksi ilmaiset kantasi näin. Jos rikkailla tosiaan on tylsää, ehkäpä he rupeisivat sitten köyhiksi ja ryhtyisivät nauttimaan elämästä. Rikkailla on mahdollisuus nauttia maailman parhaasta viihteestä, maailman parhaasta ruoasta jne. Rikkailla on myös mahdollisuus nauttia maailman huonoimmasta viihteestä, maailman huonommasta ruoasta jne., sitä niin halutessaan. Ei kuulosta kovin tylsältä. Köyhien mahdollisuudet tylsyyden poistamiseen ovat paljon rajoitetummat kuin rikkaiden.

Jokainen rikaskin kokee ainakin joskus surua, epäonnea, kipua, kärsimystä ja hikeä. Hän saa näistä samanlaista lisävoimaa kuin köyhätkin, jos haluaa. Tämän kaiken lisäksi hänellä on vielä paljon rahaa. Rikkaat ovat siis varmasti meitä onnellisempia.