Pyöräily

[gaf]

Aika nopeesti ne tulee ja koostelähetys myös kaiketi päivittäin, jos ei ehdi kattoa varsinaista lähetystä. Näytti olevan eilinen ainakin nyt saatavilla, -> video.
Itte seurailen, kun alkaa vuoristoetapit ja tasamaalta sitten ehkä loppukirejä.

 

[Jami2003]

Joo taidan olla jonkin sortin puusilmä. Ihan selvästihän jo eilinenkin prologi oli katsottavissa arkistossa.

Tänään porukkalenkillä 103 km ja kylläpä meni kevyesti. Olen yrittänyt opetella ajon aikaista juomista ja syömistä ja eron alkaa selkeästi huomaamaan tuolla 70 km jälkeen. Olisin voinut vetää vaikka muutaman kymmenen kilometriä lisää ja viimeisen kympin ylämäkiin löytyi paukkuja eikä krampeista tietoakaan.

 

[Colbert]

Rapean pitkiä lenkkejä täällä porukka ajelee, tietty eri asia kadulla kuin polulla mutta kummiskin. Mites pakkiksen fillaristeilla meni tahko, Gaf kirjoittelikin kokemuksia, mites muilla pro ukoilla, Elasto ja muut?
Onko porukalla kokemusta maastopyörien rakentamisesta itse, mielessä pyörisi enskaluonteisen fillarin kasaaminen, käytetty runko olisi tiedossa, kokonaiskustannukset ja kasaamisen vaikeus mietityttää. Kiekot ainakin joutuu kasauttamaan liikkeessä. Yleensä taitaa olla niin että kompliitit tulevat edullisemmaksi, mutta nyt olisi tiedossa käytetty "hifi"-runko johon jos etsisi talven mittaan käytetyt osat/tarjouksia katselisi nettikaupoista.
Havoc taitaa palstalla ainakin olla pyöräseppä, onko minkälaisia projektikokemuksia?

 

[Dopey]

Itse kasaaminen ei ole mitenkään järjettömän hankalaa, ja perustyökalujen lisäksi ei tarvita kuin muutama spesiaalivehje kampien, vapaarattaan jne. irroitukseen. Isoin haaste ylivoimaisesti on noihin osiin liittyvät ziljardi "standardia", eli homma on voiton puolella jo silloin kun on sopiva osa saaapunut. Oikeantyyppisen palikan tilaaminen netistä on noviisille se ylivoimaisesti vaativin osa projektia.

 

[Colbert]

Dopey: Juuri näin, tuon unohdin mainita, oma kokemus on juurikin tuo, kun tuntuu että stanut elää ja muuttuu kokoajan ja osat ei pelaa keskenään yhteen. Melkoinen viidakko on koettaa nyhtää googlesta esim. käykö joku ketjuohjuri/ bashring jonkuntyyppisiin kampiin ja millä poikkeuksilla. Työkalut kyllä pysyy kädessä ja perushuoltoja tulee tehtyä, ei vaan ole yksi eikä kaksi kertaa kun joku tuttu on kaupannut projektista " ylimääräiseksi" jääneitä osia, kun maailmalta tilatut palikat eivät olekaan olleet käypäiset omiin vehkeisiin. Ärsyttävää tuo monenkirjavuus.

 

[Havoc]

Olen kasannut itse kolme fillaria: maantiepyörän, cyclocrossin ja viime syksynä 8v. pojalle jäykkäperämaasturin. Itse kasaaminen on helppoa, siis oikeastaan naurettavavan yksinkertaista puuhaa. Osien speksaaminen on ehkä antoisin osuus ajamisen lisäksi, vaikka pyörän kokoaminenkin on ihan kivaa. Rahallisesti se ei ole juurikaan kannattavaa, valmiin pyörän saa yleensä selvästi halvemmalla kaupasta kuin itse tekemällä: tämä koskee varsinkin hintaluokkaa 500-2000€. Saksasta pyörän saa melkein osien hinnalla, runko ei maksa mitään. Kalliimmissa pyörissä voi päästä tasoihin tai jopa snadisti voitolle, tämä edellyttää toki erittäin hyvää diiliä rungosta, keulasta tai kiekkosetistä, mielummin kaikista. Osasarjoja harvemmin saa isoilla alennuksilla.

Suosittelen speksausvaiheeseen excel -harjoitusta, johon laitat osat hintoineen. Tästä saat selville kokonaisbudjetin, ja kuinka paljon mihinkin kannattaa panostaa. Voit tehdä useita kokoonpanoja, ja löydät sieltä varmasti itseäsi tyydyttävän kompromissin. Siinä huomaa sen, että deoren ja xt:n osien hintaero on kymppejä, kun taas xtr:ään satasia. Itse etsin aina sellaista hyvää bang-for-buck ratkaisua, joku muu voi olla eri mieltä. Omasta mielestäni hyvään runkoon ei kannata pultata mitään hinnat alkaen -osia, eikä halpisrunkoon hifikamaa.

Kiekkoja ei kannata kasauttaa, valmiit kiekot saa halvemmalla kuin osat kiekkoihin + kasaus. Osia kannattaa etsiä käytettynä, esim putkiosat ja satula on hyviä kohteita, voimansiirto ei niinkään (pl. kammet). Osasarjan voi toki löytää uutenakin tai muutama sata km ajettuna. Tämä johtuu siitä, että aika moni päivittelee valmiitakin pyöriä mieleisekseen. Jos on jo etukäteen miettinyt eri vaihtoehtoja, niin ostopäätös on sitten helppo tehdä nopeasti.

 

[N.T]

Kysyvä ei tieltä eksy. Kyllä me neuvotaan jos tarvitset apua.

 

[Razorblade]

Täällä yks uusvanha kuntoilija lisää fillaroijien joukkoon. Edellisen kerran oon pyörällä polkenu joskus vuonna 2008, tonnin painosella Tunturilla, ja nyt oli aika sitten kypsä palata satulaan. Kävin hakemassa tommosen Corratecin Cyclo-Crossin työmatkoja sekä kevät-syysajan erinäisiä reissuja varten (lenkit maantien reunaa, reppureissut ongen kanssa maaseudun hiekkateille, jne). Viikon verran nyt polkenu ja huomannu et saatana miten hapottaa jaloissa eri tavalla ku salilla romujen kans kyykätessä. Keuhkot meinaa myös ulostautua säännöllisesti helvetinmoisen limamäärän saattelemana, pari kertaa ollu ykät melko lähellä ku kovempi ylämäki tullu vastaa :urjo:

Mutta kyllä se siitä lähtee vähitellen, tässä jos missä kaipais kyllä sitä lihasmuistia sieltä nuoruudesta. Varmasti tuo vähän lisäpontta salitreeneihinki ku hapenottokyky ja lihaksiston hapotuksen sieto kasvaa :D

Fillarilla vedetty nyt onnistuneesti reilusti päälle pari kuukautta ja "300km" huolto odottelis heti kun kerkee. Työmatkojen polttoainelaskussa säästetty jo yli satanen per kuukausi eli kyllä se itsensä takaisin maksaa :D

Säätöjä oon pikkasen ettiskelly, ja kysysinkin et miten täällä porukka tykkää satulan korkeudesta maantiepyörissä/hybrideissä? Itellä tuo cyclo alla, naisystävällä hybridi ja ollaan kinasteltu asiasta. Ite tuntuu et saan parhaat tehot ja persekestävyyden asfaltilla kun polvet jää polkimien ala-asennossakin reilusti koukkuun, hän taas haluais hybridillä polvet suoraks ala-asennossa vaikka perse tuntuukin siitä kärsivän. Koitin sitten testiks nostaa omaa satulaa pari senttiä jotta jalat suoristuu enemmän ja tuloksena oli istuinkyhmyjen kipeytyminen 6km kohdalla eikä juurikaan parempi kestävyys, tankoon jäi nostovaraa 1cm korokepala tangon päässä ja stemmin kääntö toisinpäin eli arviolta 3cm. Itseasiassa 12km testilenkillä meni päälle 5min kauemmin kuin normaalisti. Tottuneeko tuohon suoran jalan ojeuntuvuuden kautta kulkevaan kiertoon nostamalla stemmiä pari senttiä vai onko parempi pitää tuo koukkuasento? Onko tuolla parhaan tehon tuottavalla koukistuksella jotain tekemistä salitaustassa, eli kyykkäys ja maastaveto antaa paremmat tehot vajaaojennukseen kuin täysojennuksen kautta tapahtuvaan kiertoon? Vai onko maantiepyörän/cyclon selkäasento yksinkertaisesti niin paljon enemmän vaakatasossa hybridiin/maastopyörään nähden, että koukumpi selittyisi sillä? Pääasiassa "tasasta" alustaa ite vedän ja tähän mennessä ei ole ollut ongelma nostaa tarpeen vaatiessa persettä satulasta lisävoiman saamiseksi esimerkiksi pehmeällä tai muuten liian epätasaisella alustalla.

Sitten vielä sellainen kyssäri, että onko korkeussäädettävä stemmi hankkimisen arvoinen pidempiä ja vaihtelevia matkoja ajatellen? Nykyinen (pyörän alkuperäinen) on 10cm pitkä ja kääntämällä saa tosiaan korkeudessa muutaman sentin vaihtelua. Ilmeisesti joku "säätöarvo" on, että normaalisti polkiessa etunavan tulisi jäädä tangon suoran osuuden taakse piiloon katseelta. Itselläni tuo tilanne vaatii hieman asennon vetämistä "taakse" tai nojaamista tankoon pelkästään kämmenen tyviosalla (ranteen läheisyys), jos ei halua siirtää istuinta taaksepäin. Valitsin tuon 55" rungon koska maasto-olosuhteissa se on ketterämpi kuin 57", mutta haluaisin kuulla mahdollisia kommentteja onko säädettävällä stemmillä mahdollista parantaa ajo-ominaisuuksia ratkaisevasti niiden hintaan nähden.

 

[Adrift]

Satulan "optimikorkeus" on kai mahdollisimman ylhäällä, mutta siten, että lantio pysyy stabiilina polkiessa. Eli jos alkaa lantio keinumaan tai perse liikkumaan polkiessa, niin sillon satulaa pitää laskea. Käytännössä tuo tarkoittaa sitä, että polvet jää pakostikin vähän koukuun myös ala-asennossa. Suunnilleen sopiva korkeus löytyy, kun ala-asennossa, kantapää polkimella, jalka ojentuu suoraksi. Tällöin päkiällä poljettaessa ja lka jää hieman koukkuun. Maantieklossien kanssa tästä voi ehkä vielä nostaa 0,5-1cm, kun ne klossit korottaa vähän.

 

[jamppax]

Sitten vielä sellainen kyssäri, että onko korkeussäädettävä stemmi hankkimisen arvoinen pidempiä ja vaihtelevia matkoja ajatellen? Nykyinen (pyörän alkuperäinen) on 10cm pitkä ja kääntämällä saa tosiaan korkeudessa muutaman sentin vaihtelua. Ilmeisesti joku "säätöarvo" on, että normaalisti polkiessa etunavan tulisi jäädä tangon suoran osuuden taakse piiloon katseelta. Itselläni tuo tilanne vaatii hieman asennon vetämistä "taakse" tai nojaamista tankoon pelkästään kämmenen tyviosalla (ranteen läheisyys), jos ei halua siirtää istuinta taaksepäin. Valitsin tuon 55" rungon koska maasto-olosuhteissa se on ketterämpi kuin 57", mutta haluaisin kuulla mahdollisia kommentteja onko säädettävällä stemmillä mahdollista parantaa ajo-ominaisuuksia ratkaisevasti niiden hintaan nähden.

Ei tuohon mitään säädettävää stemmiä tarvita. Arvioit vaan kuinka paljon nykyinen on liian pitkä ja ostat uuden ihan tavallisen mutta lyhyemmän stemmin tilalle.

 

[Colbert]

Kiitoksia hyvistä vastauksista. Havoc: Joo sellainen kuva itselläkin on, että noin 2-3keur asti kompliitit on lähes poikkeuksetta edullisimpia. Nyt tiedossa oleva runko on kompliittina yli 5 keur, joka ei ole vaihtoehto tällä hetkellä kun on läski tilauksessa ja muutenkin. Näimpä vuoden vanha käytetty raami ja siihen käytettyjen/uusien osien metsästys houkuttaisi,kun voisi kokeilla överihyvää kuituenskaa jos sen onnistuisi läjäämään jonkun verran halvemmalla kumminkaan liikoja spekseistä tinkimättä. Paha tauti tämä pyöräkuume, ehkä kumminkin parempi kuin auto-tai venekuume..
Lapasesta on tääkin harrastus lähtenyt kun pitää jo haaveilla noin kalliista pyöristä, hullua kun alkaa fillarit olla monttupyörien hintaisia..eikös sitä tosin sanonta kuulu että yksi kriteeri olla oikea maastopyöräilijä on, että pyörän pitää olla omistamaa autoa kalliimpi!

 

[blueberry06]

Eli silloin kun ei aja jalkakäytävältä suojatielle eli aina.

Niin onko kaikissa tuo jatke nykyään - ei ole vaan mikä sen sit määrää että aina sun mukaan.

 

[Havoc]

Niin onko kaikissa tuo jatke nykyään - ei ole vaan mikä sen sit määrää että aina sun mukaan.

Kuten jo todettu, niin pyörällä saa risteyksessä ajaa tien yli aina kun siihen tullaan pyörätieltä tai kevyen liikenteen väylältä. Tällöin ajetaan joko pyörätien jatketta (merkitty katkoviivalla) tai suojatietä pitkin (yhtenäinen valkoinen viiva). Suojatie on jalankulkijoille tarkoitettu suojatie vain jalkakäytävän yhteydessä, missä nyt ei saa muutenkaan yli 12 -vuotias pyöräillä.

 

[LaihaLohtu]

Onkos täällä paljonkin autojen hakkaajia, jos auto sattuu olemaan suojatiellä edessänne? Osaatteko erottaa suojatien, jonka päällä on PAKKO olla nähdäkseen risteävän liikenteen, ja suojatien, jonka päällä ei ole pakko olla. Tämä siis lähinnä kysymyksenä fillaristeille, jotka ajavat lähes ympärivuotisesti fillarilla, eivätkä välttämättä omista autoa ollenkaan, joten autoilijan näkökulma saattaa puuttua jopa kokonaan.

Tänään aamulla joku mulkku päätti tempaista autoani nyrkillä, kun olin suojatiellä ilmeisesti liikaa hänen edessään. Ja olinkin toki, en sitä kiistä, mutta enpä sille mitään oikein voinutkaan, ja viimeiseen asti yritin kuitenkin päästä pois edestä. Kyseessä oli risteys, josta olin kääntymässä vasemmalle, jolloin väistettävänä on neljä kaistallista autoja, eikä vasemmalta tulevia autoja näe, ellei ole valuttanut autoaan suojatien päälle. Tulin risteykseen hiljaa, koska siinä on kolmiot, jotka käskevät väistämään fillaristeja, ja aina välillä fillaristit tulevat aika haipakkaa tuosta yli. Kun olin päässyt suojatien päälle, huomasin, että vasemmalta oli tulossa autoja, enkä täten päässyt heti suojatien päältä pois. Samalla huomasin, että oikealta oli tulossa fillaristi. Yritin valuttaa autoa mahdollisimman paljon pois tieltä, ja olin lopulta jopa hieman risteävällä autotiellä. Fillaristi koukkasi autoni takaa ja kiitti huomaavaisuuttani lyömällä nyrkillä konttiin. Oliko tuo nyt tarpeellista? Olisin vielä jotenkin ymmärtänyt reaktion, jos olisin tullut miljoonaa suoraan fillaristin eteen, mutta tässä tapauksessa olin jo tovin ehtinyt olla suojatiellä, kunnes fillaristi jostain kaukaisuudesta ehti ajaa kohdalle.

Toki meikäläisellä kiehahti heti yli, ja yritin ehtiä seuraavaan risteykseen blokkaamaan fillarin etenemisen, että olisin päässyt vaihtamaan pari valittua sanaa siitä, miten toisen omaisuutta ei välttämättä olisi soveliasta pahoinpidellä. Ja myöskin siitä, että en minä ilkeyttäni edessä ollut, vaan risteys vaan nyt sattuu olemaan sellainen, ettei siitä normaalista henkilöautosta pysty mitenkään näkemään molempiin suuntiin ilman, että on suojatien päällä. Päässä pyöri myös verenpunaiset ajatukset fillaristin taklaamisesta ja muusta pahasta. Onnekseni edessä oli hitaampia autoja, joten pyöräilijä meni menojaan jonnekin puistoon, eikä täten tarvinnut vastata omista typeristä jutuista, joita olisin mahdollisesti tehnyt. Mutta ihan mukava aamuvitutus tuosta aiheutui.

Itse olen monesti tullut tuohon risteykseen fillaristina, ja jostain kumman syystä minulla ei ole koskaan tullut mitään intohimoja hakata autoja, jos siinä nyt joku sattuisi olemaan edessä. Pystyn sen muutaman sekunnin odottamaan, tai kiertämään auton takaa.

 

[Adrift]

^Nyrkillä lyöminen on kyllä kokolailla perseestä. Ymmärrän, jos joku vaikka koputtaa ikkunaan huomautukseksi, mutta lyöminen on kyllä liioittelua ainakin kuvaamassasi tilanteessa.

Sen verran on kyllä tullut ajettua kaikenlaisia ajoneuvoja, että ymmärrän, että monessa risteyksessä joutuu menemään suojatien/pyörätien jatkeen päälle, että näkee muun liikenteen, mutta fillarilla liikkuessa noissa tilanteissa vituttaa kuskit, jotka ei edes vilkaise sitä kevyenliikenteenväylää, vaan painaa suoraan eteen. Aika usein nimittäin näkee, että autoilijan pää ei käänny esimerkiksi oikealle ollenkaan, vaan tuijotetaan vain vasemmalle, että nähdään tuleeko sieltä autoja ja voiko oikealle päin kurvata suoraan pysähtymättä. Jos joku auto sattuu tulemaan, niin sitten pysähdytään keskelle väylää kevyestä liikenteestä välittämättä.

Jos oikein muistan, niin silloin kun ite kävin autokoulua, opetettiin, että suojatien päälle saa pysähtyä havainnoimaan liikennettä, JOS pysähtyy ensin ennen suojatietä varmistamaan, että sieltä ei tule ketään. Tuota ei kyllä valitettavasti näe liikenteessä turhan usein noudatettavan.

 

[LaihaLohtu]

Aika usein nimittäin näkee, että autoilijan pää ei käänny esimerkiksi oikealle ollenkaan, vaan tuijotetaan vain vasemmalle, että nähdään tuleeko sieltä autoja ja voiko oikealle päin kurvata suoraan pysähtymättä. Jos joku auto sattuu tulemaan, niin sitten pysähdytään keskelle väylää kevyestä liikenteestä välittämättä.

Noita näkee tosiaan valitettavan usein; itsellekin osunut kohdalle muutaman kerran tämän vuoden aikana, vaikken edes juurikaan pyöräile. Ja vaikka noissa tilanteissa olisi vieläpä kunnolla tilaa mennä kevyen liikenteen edestä pois, sitä ei tehdä, vaan pönötetään päätä kääntämättä tukkeena. Ja ehkäpä juurikin tuommoisten takia temmotaan sitten välillä "syyttömienkin" autoja, kuten minun tapauksessa.

 

[Dopey]

Ideoita, miten saisi sinkulan "tapered square" kammen irti kotikonstein? Ulosvetäjä löytyy, mutta tältä (rattaan) puolelta oli kierteet jo valmiiksi paskana. Vasarointi, edestakas heiluttelu, kuumennus, riuhtominen ja syvä vittuuntuminen kokeiltu jo. Rälläkkää ei valitettavasti ole saatavilla, eikä kammen tarvitse säilyä ehjänä.

EDIT: runko, kammet ja todennäköisesti myös keskiön (jota tässä koetan vaihtaa) akseli ovat kaikki terästä.

 

[Adrift]

Ei perkele ne ajaaa kovaa tuolla Ranskassa :D

 

[mas__]

Ideoita, miten saisi sinkulan "tapered square" kammen irti kotikonstein? Ulosvetäjä löytyy, mutta tältä (rattaan) puolelta oli kierteet jo valmiiksi paskana. Vasarointi, edestakas heiluttelu, kuumennus, riuhtominen ja syvä vittuuntuminen kokeiltu jo. Rälläkkää ei valitettavasti ole saatavilla, eikä kammen tarvitse säilyä ehjänä.

Koita ajaa lenkki kammen pultti auki jos hölskyisi polkemalla irti.

 

[Dopey]

Ei taida eilisillan vasaroinnin jälkeen olla kampi enää siinä kunnossa, että siihen saisi enää eturatasta kiinni .