Punttimimmien virallinen "Mikä tänään vituttaa?" -thread

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja PMLats
  • Aloitettu Aloitettu
Vituttaa oma typeryys. Se että olen laittanut pään pensaaseen ja ottanut ihan vapaaehtoisesti aivan käsittämätöntä shittiä vastaan, enkä edes omasta mielestäni sellaista olisi ansainnut :(
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Sain eilen tuomion hartialihaksen limapussin tulehduksesta. Ainakin kaksi viikkoa treenitaukoa, ei rasitusta ja burana 800:ta naamariin = kyllä hatuttaa :( Kipu on inhottavaa. Juuri kun motivaatio treeneihin oli suurimmillaan ja uusi nelijakoinen ohjelma pyörähtänyt käyntiin. Ylirasituksesta johtuvaa moinen. Taas sai oppia kantapään kautta miten tärkeitä ne kevyet viikot on, vaikka kesällä treeniä tulikin vain se kolme kertaa viikossa (ja aina täysiä..) Prkl :itku:
 
Voe helveta tätä savua. Venäjän metsäpalot saisi jo sammua. Tänään oli eka päivä kun heräsin kotona kämppä ihan savunhajuisena. Meillä on automaattinen ilmastointi ja suodattimet mutta jostain tuo savu on nyt löytänyt tiensä sisään. Hirveä hedari. Ulos ei voi kuvitella menevänsäkään, täällä meren rannalla tuo savu ympäröi kaikki paikat.

Nenä on ollut tukossa koko viikon ja verta tihkuu limakalvoista kun niistäessä tulee punaista. Voe helveta tän kanssa. Muutan kohta Keski-Suomeen.
 
Tota on jatkunut nyt jo 7 päivää täällä Ruohiksessa, aina aamulla herätessä huomaa savun hajun pahimmillaan. Alkaa pikkuhiljaa kyrsiin oikeen todenteolla. Pakko kuitenkin pitää näin kuumalla ilmalla ikkunoita ja partsin ovea auki.

Mä en huomaa, että tuosta ois hedaria tullu ku joka paikkaa kivistää muutenkin tän pirun flunssan takia.

Rannetta ja olkaa pakottaa, en tiä onko niihinki iskeny joku tulehdus ja toisesta kädestä sormi turvonnut ja punainen, kutittaa niinku joku ötökkä ois purru (mikä voi olla hyvinkin mahdollista). Keskikesästä lähtien joka paikkaan tullu hirveitä paukamia, eikä ees antihistamiinit oo auttanu. Kun kävin Roissa viikon niin kas puremat parantu, eikä lisää tullut. Kun palasin Hkiin, niin taas tuli uusia puremia. :itku:

Mistäs vielä valittais.. :rolleyes:
 
Voi vittu ku pitää olla tyhmä. Huomasin just että oon kadottanu mun maailamanympärys lentoliput. Aloin katella niitä aamulla ja en oo vieläkään löytänyt mistään. Nyt oon sitten miettiny kuumeisesti että mihin oon ne laittanut ja nyt näyttää pahasti siltä että ne on menny roskiin. Siivosin pari viikkoa siiten kaappeja ylimääräsestä paperista ja roinasta ja ne liput on mennyt sitten niitten mukana:itku:

Onnkesi tässä vaiheessa huomasin kun on kolme viikkoa matkan alkuun, mutta ei tää mieltä ylentävää ole. Tiiättekö mikä on käytöntö jos hukkaa lentoliput? Saako niitä jotenkin sitten vielä hommattua? Pitää heti huomenna aamulla soitttaa kilroylle...Voi jeesus..
 
Elkku82, kokeile perinteistä: Soita Kilroylle ja sano että missä ne sun liput viipyy kun ei ole vielä tullut. Menee Postin piikkiin. Tämän voit tehdä tietenkin vain, mikäli ovat aikoinaan lähettäneet tavan postilla (ei kirjattuna) etkä ole hakenut ja kuitannut itse niitä lippuja toimistosta.
 
Ironbutt sun ideas olis ollu muuten hyvä mutta kun liput tuli neljä kuukautta sitten ja vielä mun kaverille, joka lähtee kans reissuun mukaan joten sitä en oikeen pystyny yrittää.

No tänään sitten aamulla soitin kilroylle. 100 euroa jouduin pulittamaan uusista lipuista. Aivan kaameeta kiskontaa mielestäni ja puolet lipuista oli vielä sähkösessä muodossa. Virkailija vaan selitti että kulut on niin isot kun liput tehdän uudestaan. Oma moka, ei auta valittaa mutta oishan tolla 100 ekell ollu parempaakin tekemist.

Mutta kolme viikkoa matkan alkuun! Reittinä helsinki-bangkok-singapore-sydney-auckland-los angeles. Ootan jo niin kovasti. On tosi hauskaa päst tutustumaan eri saleihin eri puolella maailmaa. Kaiken kruunaa kyll tuo los angeles, tiiä vaikka törmäis joihinkin kuuluisiin bodareihin...:rock:
 
Söin äsken 200 gramman levyllisen suklaata, ja nyt on paha olo. Suklaan syöminen itsessään ei vituta vaan tää olo mikä tuli.
 
Asun olosuhteiden pakosta exän kanssa saman katon alla, olen ihastunut uuteen tyyppiin, jonka tutustumisyrityksen mokasin jostain yllättävästä ujouskohtauksesta johtuen, luulin olevani kiinteämpi kuin sovituskopin peilissä, lopputyö tekee hulluksi, rahat on finito, herään joka aamu jumaklavita ennen kuutta!
 
Kaveri sitten päätti hakea samaa työpaikkaa kuin minä, vaikka vannoi, ettei sitä hae. Kiitti vaan, nyt mulla ei ole enää mitään mahiksia.
 
Sairastelu. Voi *%&(!"#¤ että tämä imee voimia. Puolikuntoisuus ja toipilaus ei ole koskaan olleet mun juttuja. Menee hermot kun ei pääse mihinkään. Mutta pakko ottaa itseä järjestä kiinni ja pidättäytyä sisällä, flunssassa rehkiminen ei ole hyvästä.
 
mullakin aamulla herätessä aivan saat. .. kipeä kurkku. Nyt vedän finrexiä ja suren jos en pääse huomenna treenaan. Eilen ihmettelinkin kun salilla pukkas hikee pienimmästäkin ponnistuksesta.
 
Ei oo tottakaan enää! Ärsyttää! Piti reväyttää reidet jotenkin kummasti ensimmäisen lämmittelykyykkysarjan päätteeksi! Miten se on edes mahdollista?! No ehkä se vaikutti, että yleensä menen salille pyörällä, joka käy lämmittelystä, ja nyt menin autolla. Vispailin vaan viis minsaa tyhmyyttäni lämmittelyksi.

Nyt ei sitten varmaan liikutakaan sataan vuoteen :curs: Upouudet lenkkaritkin nyt sitten vanhenee vaan kaapissa, vaikka piti päästä tänään testaamaan! :wall:
 
:curs: Kävin kiropraktikolla tänään koska on ollut välilevynpullistumaan viittaavia vaivoja jo puolisentoista vuotta. Se siellä väänteli ja käänteli mun jalkoja ja tutki voimia ja refleksejä. Vertaili vasenta ja oikeaa puolta ja vieläkin väänteli ja käänteli.

Pyöritteli päätään ja sanoi homman olevan selkeästi välilevyistä johtuvaa säteilevää kipua. Voivotteli ettei jaloissa ole yhtään voimia laittaa sille vastaan, kun se niiden voimia yritti tunnustella. Ihmetteli miten olin tähän asti niiden ongelmien kanssa pärjännyt. Kerroin kuitenkin että olin käynyt spinnissä, salilla, bodycompatissa ja muissa jumpissa. Heikot oli voimat ja heikkoa oli hermojen kanssa selässä ja siinä vasemmassa jalassa. Kertoi että mahdollisuudet olivat 50% saada tuohon jotain apua, 6-8 käyntikertaa ja jollei asiat muutu, niin sitten suosittelee leikkaukseen pyrkimistä :( Mitään se ei sitten sillä kerralla tehnytkään, veti vaan niin perkaleesti mun vasemmasta jalasta kun mä laitoin vastaan, pitäen hoitopöydän päästä kiinni.

Yritin kysellä saanko salilla käydä, ei täysin sanonut että ei, mutta kertoi että tuon vaivan kanssa ei sais mitään painetta sille selälle nyt antaa ja jokainen liikehän sitä siellä taitaa tehä... Kävelyä suositteli :jahas: ... Voiko tylsempää liikuntamuotoa olla?!? Ja sitäkin pitäis harrastaa rauhallisella tahdilla. Yeah right, mä olen aina ollut maratonkävelijä ja nyt pitäis himmata vauhtia siinäkin. No jos oikein pahat vaivat on, niin en kyllä pääse kävelemään muutenkaan 50 metriä kauemmas, että se siitäkin sitten! Mitä h******ä teen?

Juuri kun olin saanut pois senttejä vyötäröltä ja painoakin tiputettua, salin uudelleen käyntiin ja ruokailuun aivan toisenlaisen suunnan, niin nyt pitäis olla minimikaloreilla, ihan vaan sen vuoksi kun ei pysty harrastaan mitään liikuntaa. Ei halua enää palata entiseen minään... :itku:

Mietin että jos kuitenkin uskaltais siellä salilla käydä tekemässä jumppaa pienten punttien kanssa ja sitä selkää OIKEASTI kuunnellen...
 
:curs: . No jos oikein pahat vaivat on, niin en kyllä pääse kävelemään muutenkaan 50 metriä kauemmas, että se siitäkin sitten! Mitä h******ä teen?
Mietin että jos kuitenkin uskaltais siellä salilla käydä tekemässä jumppaa pienten punttien kanssa ja sitä selkää OIKEASTI kuunnellen...

Shangri_las, koeta etsiä joku pilates tai muu ryhmä, keksiä tuolle ajalle (ennenkuin tiedät lopullisen tuomiosi) käyttöä vaikka venyttelyn ja tasapainon tms. opetteluna. Vedessä tehtävät harjoitteet osaavan ohjaajan vetämänä voisivat myös sopia.. Tiedän ettei se kunnolla niitä mieluisia asioita korvaa, mutta edes vähän täyttää tuota aukkoa! Toinen mikä voisi auttaa on hakeutua jollekulle fysioterapeutille tai muulle joka osaisi vastata kaikkia askarruttavaan kysymykseen mitä sinä nyt voit tehdä.Mikäli sulla on jossainpäin lihakset jumissa niin käy oikeasti ammattitaitoisella hierojalla..hoida itseäsi kuntoon muilla tavoin.


Ei nykyään ihmisiä voi määrätä liikkumattomuuteen, enkä usko että olet niitä harvoja poikkeustapauksia jotka todellakaan ei voi tehdä mitään.


Oma syyni postata tähän ketjuun on varsin heppoinen, ei pitäis vinkua kun toisilla on oikeastikin ongelmia.. Rupeaa vain hermot menemään siihen että on
- ollut työttömänä kohta neljä kuukautta saamatta mistään rahaa, poislukien se et myin auton
- tuntuu että olen kohta tuhonnut tämän parisuhteen, vaikka se on harvoja asiota jotka tuntuu viä merkityksellisiltä
- viisaudenhammas päätti eilen alkaa kasvaa.pelkkää tuskaa.siihen kehittyi jonkilainen paisekin yöllä
- pääsääntöisesti mun elämänhalu on nykyään aivan hukassa, se näkyy käytöksessäkin
(ei mitenkään täkeysjärjestyksessä)
 
Kurkku hirveän kipeä ja nenä vuotaa... Mun viikonloppu menee levätessä, kuumaa mustaherukkamehua hörppien. Ahistaa tää tukkoinen olotila! :itku:
 
Yhdetkään vanhat housut ei mahdu enää päälle. :curs: Onneksi treenipöksyt on sentään joustavia niin ei niitä tarvi alkaa ostelemaan... :jahas:
 
Ei mua vituta, mutta surettaa. Päätettiin eilen miesystävän kanssa lopettaa hiukan yli vuoden kestänyt suhde yksissä tuumin. Ongelmana on ollut se, että emme näe yhteistä tulevaisuutta keskenämme, vaikka toisistamme pidämmekin ja vaikka viihdymme toistemme seurassa hyvin. Eilen päätöstä tehdessä asia ei tuntunut vielä miltään pahalta, mutta nyt on sellainen tyhmä olo. Tuntuu oudolta erota, kun ei oikeasti ole mitään "oikeaa" syytä eroamiselle... tai no onhan meillä kait kuitenkin...

Miesystävä on minua vajaa viisi vuotta nuorempi ja hänellä ei vielä ole tarvetta sekä halua miettiä elämän isoja asioita, esim. lastenteon suhteen enkä itse halua painostaa häntä sellaiseen. En halua, että mies päättäisi yhtäkkiä viiden vuoden kuluttua, että ne lapset voisivatkin olla ihan kiva juttu ja silloin niiden yrittäminen olisi minulle liian myöhäistä. En halua alkaa toiselle vihaiseksi ja katkeraksi tällaisen asian takia. En itsekään ole mikään "lapsi-ihminen" eikä minulla ole ikinä ollut vauvakuumetta, mutta tosiasia on se, että multa loppuu aika. Minulla on jo sen verran ikää, että ratkaisuja täytyy alkaa tekemään. Kysymys ei nyt ole siitä, että alan etsimään kauhealla temmolla jotain isäehdokasta, vaan siitä että onko ylipäätään järkeä jatkaa juttua, jolla ei näytä olevan tulevaisuutta. Saattaahan olla, että en tee niitä lapsia tästäkään huolimatta. Lisäksi huomasimme, ettei meillä ole halua luopua omista asunnoistamme ja ehkä se, ettei meillä ole hillitöntä hinkua muuttaa yhteen, kertoo jotain.

Nyt on sellainen tyhjä olo, vaikka aiomme vieläkin viettää toistemme kanssa aikaa aina toisinaan, yritetään tehdä tämä ero pehmeällä tyylillä. Se, onko se sitten hyvä vai huono asia, selviää ajan kanssa. Lähdemme muun muassa ensi kuussa yhdessä matkalle. Molemmille tulee olemaan todennäköisesti joltain osin kova paikka, kun saa kuulla toisen löytäneen uuden ehdokkaan.
 
Joku viisas ja ajatteleva treenailija oli jättäny TAAS mun iloksi jalkarässin täyteen 50 kg:n kiekkoja.

Polvivammasta johtuen en voi käyttää isoja painoja jalkaprässissä, vaan laitan 25 kg kiekot kummallekin puolelle ja teen sit useempia toistoja ja sarjoja. Painoja lisäilen vasta kun koipi on taas kunnossa. Ketuttaa aivan kympillä kun joutuu alotteleen treenin niin että nostelee jonkun järkäleen jättämät isot kiekot (6kpl) pois ja samalla toivoo ettei polvi petä alta.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom