Punttimimmien ruokavaliot - energiantarve

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja nml
  • Aloitettu Aloitettu
3 kpl Basic Nutrition EAA -25%
Reppis, kyllä mä uskoisin, että pystyt koostamaan riittävän monipuolisen ruokavalion, jos syöt vaihdellen kaikkea mitä pystyt syömään. Imo ei kantsi syödä sellasta ruokaa mikä aiheuttaa ongelmia, koska harvoin mikään yksittäinen ruoka-aine on korvaamattoman tärkeä. Mulla on kanssa vissiin joku ibs:n tapanen/ stressimaha, ja se mitkä ruuat on ok ja mitkä ei, vaihtelee vähän kausittain. Proteiinit ja muut saa helposti laskettua jollain netin ruokapäiväkirjalla, mutta jos kaipaat tarkempaa analyysia sun ruokavaliosta, kantsii mennä ihan oikeelle ravitsemusterapeutille (itekin oon tässä just harkinnut, pitäiskö käydä taas tsekkauttamassa ruokavalio...) :)
 
3 kpl M-Nutrition Electrolytes -25%
Joo sen oon huomannu, että jos käyttää ruokia jotka aiheuttaa pieniäkin vatsaoireita niin se vie heti tehot pois treenistä ja yöunet on huonommat. Se on vähän tuollaista puntarointia aina, että mitä millonkin söis.
 
Kaipaisin ajatuksianne syömisestäni ja lähinnä siitä, kuinka paljon minun olisi hyvä syödä.

Mulla on taustalla isoa ylipainoa, mutta viimeiset viisi vuotta olen ollut normaalipainoinen. Salitreeneistä innostuin muutama vuosi sitten, mutta tuloksena on ollut lähinnä liikunnallisen elämäntavan vakiinnuttaminen ja normaalipainossa pysyminen. Viime vuonna salitreenilöysäily toi lisää painoa rasvan muodossa ja nyt haluaisin saada sitä pois. Kireisiin lihaksiin ja kehon virheasentoihin on tullut nyt myös kiinnitettyä huomiota, joten salitreenitkin alkanevat sujua tuloksekkaammin.

Olen 30-vuotias, 172 cm pitkä ja painan 73-74 kg ja toiveissa olisi olla pienemmän kokoinen ja saada rasvaprosenttia alemmaksi. Olisi kiva, jos painolukema olisi pienempi, mutta toivoisin kuitenkin treenipainojenkin kasvavan. Mahassa on paljon löysää. Kehonkoostumusmittauksen mukaan perusaineenvaihdunta on vajaa 1500 kcal ja rasvaprosentti 33.

Käyn salilla 3 kertaa viikossa, teen kolmijakoisella ohjelmalla, kävelen kotimatkoja n. 2-3 tuntia viikossa (melko leppoisaa tahtia), käyn avantouimassa kerran viikossa, fiiliksestä riippuen teen lisäksi yhden lenkin (hölkkää, kävelyä, sauvakävelyä tms.).

Esimerkkinä tämän päivän ruuat

Aamupala: puuro (1 d kaurahiutaleita veteen keitettynä), 150 g marjoja, 120 g rasvatonta raejuustoa, 1 tl kookosöljyä, reissumiesviipale, 1 tl floraa, kananmuna, teetä

Salin jälkeen palautusjuomaa 1 dl recovery feediä (tätä en syö muina kuin salipäivinä)

Lounas: 2 keskikokoista perunaa, lohikastiketta n. 1,5 dl, n. 2 dl jäävuorisalaattia, n. 2dl porkkanaraastetta, 1 rkl pellavansiemeniä, 1 lasi rasvatonta piimää, ruisleipä ja oivariinia

Päivällinen: jauhelihalasagnettea pari desiä, n. 2dl jäävuorisalaattia, n. 2 dl porkkanaraastetta, kurkkua, tomaatti, oliiviöljyä, 1 lasi rasvatonta piimää

Iltapala: banaani, 150 g rasvatonta raejuustoa, pähkinäsekoitusta (n. 10 kpl erilaista pähkinää), reissumiesviipale, floraa, kananmuna

Tämäntyyppistä arkiruokailuni on, lounas ja päivällinen vaihtelee koulun valikoiman ja oman kokkailuinnon mukaan. Usein kuitenkin peruna/riisi+liha/kala/kana(ehkä kastike)-tyyppinen ratkaisu. Iltaisin saatan syödä banaanin tilalla jotain muuta hedelmää. Viikonloppuisin en syö noin täsmällisesti, mutta terveellisesti kuitenkin ja usean kerran päivässä. Herkuttelen harvoin.

Laskurin mukaan tästä tulee suunnilleen 2200 kcal ja pohdiskelen, olenko raiteilla vai vähän metsässä. Paino ei tipu merkittävästi, mutta välillä herkuttelua sisältävien viikonloppujen jälkeen ylimääräinen puolikiloinen tuntuu jumahtavan saman tien paikalleen. Salilla painoja saa lisätä, muttei aina tasaisen varmasti.

Millaisia toimenpiteitä ehdottaisitte?
 
Mun mielestä tuo kuulostaa ihan oikeansuuntaiselta ja aika tasapainoiselta ruokavaliolta. Tosin jos viikonloppuisin tulee herkuteltua, niin viikkotasolla menee varmaan aika lailla +-0 kulutuksen kanssa (arvioisin että sun keskimääräinen kulutus on n. 2300kcal/pv, jos koulu/työ ei ole erityisen fyysistä). Eli jos vähän haluat kiristellä, niin viikonloppuherkut pitäisi jättää pois tai vähän pienentää arkipäivien ruokamäärää. Aamupalassa voisi ehkä olla vähän tinkimisen varaa, se kuulostaa aika runsaskaloriselta. Oletko merkannut koululounaita jollain laskurilla? Itse olen huomannut, että niistä kertyy yllättävän helposti n. 600-700kcal satseja, jos syö "lautasmallin" mukaan + pari viipaletta leipää + levitettä + salaatinkastikkeen/öljyä/siemeniä + ruokajuoman, ja vähemmälläkin kyllä useimmiten pärjäis.
 
mun mielestä näyttää hyvältä ja fiksun näköseltä syömiseltä. on fiksua syödä aamulla runsaasti,jaksaa paremmin lounaaseen eikä tee mieli napostella mitään. :) juothan päivän aikan reilusti vettä?
 
Mä olen 58-kiloinen ja 169-senttinen nainen ja käyn nostamassa rautaa KUNNOLLA 4 krt viikossa tällä hetkellä. Mun kalorit on päivässä 2700-3000. Olen nyt vuoden treenannut tavoitteellsisesti ja lihakset alkaa jo erottua. Huomasin, että ruokailuväleissä on ongelmaa. Mätän kerralla työmiehen annoksia ja sitten olen monta tuntia syömättä. Joskus kyykätessä viimeisissä toistoissa ei oe tullut uupumus vaan nälkä. Joten oli aika zekata ruokavalio, ajoitus ja se, että tuleeko niitä kaloteita tarpeeksi. Latasin puhelimeen sovelluksen nimeltä Life Sum. Se on kuulkaas kätevä. Scannaat tuotteen viivakoodin ja se antaa sulle hiilarien, proteiinin ja rasvan määrän, kun olet syöttänyt siihen , kuinka paljon kyseistä tuotetta vedät. Tottakai perustiedoissa olet jo laittanut sukupuolen, mitat ja tavoitteen. Sovellus on ilmainen. Kokeilkaa ihmeessä. Nyt minäkin syön säännöllisesti ja varmistan, että saan tarpeeksi ruokaa. Ja sen, että hiilarit, protskut ja rasvat on oikeessa suhteessa.
 
Moi!
Kyselen nyt täälläkin vähän apuja, tuntuu ihan toivottomalta tää tilanne atm.
Oon siis parikymppinen, 160/56, laiha läski (rasvat 26%, lihaksia nippa nappa normaalin verran). joka yrittää treenata 5-6 krt viikossa (sali, kiipeily, pk-lenkit ja bodycombat) ja haluaisi muotoja ja massaa alakroppaan ja yläkroppaan, mutta mieluusti ei keskivartaloon, jonne kaikki muutenkin kertyy (vyötärö 70 cm ja maha 10 cm leveempi, plääh). Sain fitnessasiantuntijalta ruokavalio-ohjeet, mutta 1600-1700 kcal (esimerkkipäivä r 52g, hh 120g, p 144g) tuntui aika vähältä ja kehitystä ei tapahtunut suuntaan eikä toiseen.

Tässä esimerkki (hieman itse sovellettu mutta runko sama):
8 Puuro (30-40g hiutaleita veteen), 200g raejuustoa, 1 rkl oliiviöljyä
Salitreeni
12 Kouluruokalan jauhelihakastiketta, kourallinen täysjyväriisiä, raastetta salaattilautasen verran
15 250 g maustamatonta rahkaa, 1/2 piltti, 6 cashew-pähkinää, 1 kuivattu aprikoosi
Kevyttä aktiivisuutta töissä 5h, siivousta ja seisomista pääosin
18 Uunikasviksia (vihr. pavut, porkkana, paprika, pinaatti), 3% fetaa kourallinen, tomaatti, pala raakasuklaata
21.30 250g rahkaa, pakastemarjoja, 1 rkl pellavansiemenrouhetta, 2 riisikakkua

Syönkö liian vähän vai pitäisikö tuosta vielä nipistää? :/ Salipainoissa ei ole tapahtunut aikoihin kehitystä vaikka yritän treenata progressiivisesti. Tuntuu, että yhtään mitään ei tapahdu, lukuun ottamatta hormonien ja treenien tuomaa nestepöhötyksen heittelyä.
 
friiduli sanoi:
Moi!
Kyselen nyt täälläkin vähän apuja, tuntuu ihan toivottomalta tää tilanne atm.
Oon siis parikymppinen, 160/56, laiha läski (rasvat 26%, lihaksia nippa nappa normaalin verran). joka yrittää treenata 5-6 krt viikossa (sali, kiipeily, pk-lenkit ja bodycombat) ja haluaisi muotoja ja massaa alakroppaan ja yläkroppaan, mutta mieluusti ei keskivartaloon, jonne kaikki muutenkin kertyy (vyötärö 70 cm ja maha 10 cm leveempi, plääh). Sain fitnessasiantuntijalta ruokavalio-ohjeet, mutta 1600-1700 kcal (esimerkkipäivä r 52g, hh 120g, p 144g) tuntui aika vähältä ja kehitystä ei tapahtunut suuntaan eikä toiseen.

Tässä esimerkki (hieman itse sovellettu mutta runko sama):
8 Puuro (30-40g hiutaleita veteen), 200g raejuustoa, 1 rkl oliiviöljyä
Salitreeni
12 Kouluruokalan jauhelihakastiketta, kourallinen täysjyväriisiä, raastetta salaattilautasen verran
15 250 g maustamatonta rahkaa, 1/2 piltti, 6 cashew-pähkinää, 1 kuivattu aprikoosi
Kevyttä aktiivisuutta töissä 5h, siivousta ja seisomista pääosin
18 Uunikasviksia (vihr. pavut, porkkana, paprika, pinaatti), 3% fetaa kourallinen, tomaatti, pala raakasuklaata
21.30 250g rahkaa, pakastemarjoja, 1 rkl pellavansiemenrouhetta, 2 riisikakkua

Syönkö liian vähän vai pitäisikö tuosta vielä nipistää? :/ Salipainoissa ei ole tapahtunut aikoihin kehitystä vaikka yritän treenata progressiivisesti. Tuntuu, että yhtään mitään ei tapahdu, lukuun ottamatta hormonien ja treenien tuomaa nestepöhötyksen heittelyä.
Click to expand...
Kyllä, syöt aivan liian vähän! Hiilareita enemmän esim. aamupalalle tuplamäärä puuroa, samoin iltapalalle 60g hiilareita. Syöt todella vähän aktiivisuuteesi nähden.. saat syödä 60g hiilareita vaikka viidesti päivässä, alkuun voi tuntua että lihoo mutta siitä se tasottuu. Koettu on kituuttaminen ja hiilareiden lisäyksen myötä kasvanut energia/ voimatasojen nousu. :) Tuolla ruokavaliolla et kroppaasi muuta laihasta läskistä atleettiseksi..
 
Komppaan edellistä ja lisään vielä, että rasvaakin sais tulla vähän enempi. Öljyloraus salaattiin/uunijuureksiin, vähän rasvaisempaa salaattijuustoa jne. Ainakin 2000kcal saisit varmasti syödä ihan huoletta, että alkais noita toivotunlaisia muutoksia tulla.

PS. Bettinan uusimmassa bloggauksessa asiaa aiheesta ja ruokaesimerkkejä, kantsii tsekata :)
http://www.bgbody.fi/paljo-siin-kaloreita/
 
Moi ! tarviin teidän mielipiteen sillä en tiiä miten noitten ruokailuiden kanssa kannattaisi toimia.Hieman taustatietoja eli miulla on ollut anoreksia ja sillon syömiset luonnollisesti ei oo kauheen hyviä ollut,mutta reilu vuosi sitten saavutin normaali painon plus pari kiloa vielä...Noin 5 kk sitten alotin treenaamisen (crossfit) ja aloin syädä paremmin ja paino nousi nykyiseen lukemaan 48kg jossa oon sen 5kk siis ollut. kroppaan oon tällä hetkellä suht tyytyväinen. Miulla on lihasta ja fyysisesti on hyvä olla ja treeneissä rauta lisääntyy. käyn treeneissä 4-6 kertaa viikossa, riippuen kuinka opiskelun ohessa ehdin. SITTEN se kysymys eli kalorit. Oon syönyt treenipäivinä +- 1700 kaloria ja lepopäivinä (jolloin oon koulussa/ en tee mitään rasittavaa) +- 1600. Päätinpä kuitenkin huvikseni kattoa mitä energiantarve laskurit sanois kulutukseksi ja vastaus oli 1800! Kannattaisko miun tässä tapauksessa siis pikkuhiljaa nostaa kalorit 1700 eli söisin joka päivä saman verran vai nostaa treeni päivinä kalorit 1800 ja lepopäivinä pidän kalorit 1600 vai jatkanko samoilla kaloreilla kuin tähän asti? Kysyn siksi koska haluan kehittyä treeneissä ja jos se luo "kiinteämmän" vaikutelman kun lihasta on enemmän, mutta pelkään että paisun samalla muutakin kuin lihasta joten siksi kysyn apua:nolo: Pahoittelut epäselvästä tekstistä mutta toivon että joku voisi auttaa. Oon siis 150cm pitkä eli toi 48kg paino on miulle ihan normaali paino vaikka kuulostaa melko vähältä ja ikää 18 vuotta.
 

M-Nutrition juomat hurjassa alessa, jopa puoleen hintaan

BCAA / EAA / PWO

TILAA TÄSTÄ
Minusta on epätervettä jos ihminen mittaa päivittäiset kalorinsa jatkuvasti. Tietenkin voi olla, että syömishäiriöisen on hyvä tarkistaa että syö riittävästi. Tai mahdollisesti laihduttavan on syytä opetella arvioimaan energiamäärät. Mutta normaali urheilija syö nälkäänsä, tankatakseen ja palautuakseen, kai myös nauttiakseen ruuasta. Normaalia laskemista olisi tyyliin varmistaa, että saa riittävästi proteiinia, hiilareita jotta jaksaa treenata ja kasviksia se puoli kiloa päivässä. Mutta jokaisen kilokalorin kyttääminen ei ole mitään elämää.

Olen itsekin pudottanut painoa ja silloin laskenut kaiken. Siitä jatkuvasta energian arvioimisesta on ollut tosi vaikea päästä pois sitten kun sarjapainoa ei ole tarvinnut tavoitella. Varmasti useita kuukausia meni kunnes söin ruokaa laskematta mielessäni annoksen energiamääriä. Nyt varmaan pariin vuoteen en ole laskenut, kun en ole kisannut, mutta yllätys yllätys, mitään dramaattista ei ole tapahtunut. Paino pysyy ihan samassa. Ei vaan pyöri ruoka niin paljon mielessä.
 
Viimeksi muokattu:
SUPERCARB (3 kg) -25%
Kisumisu sanoi:
Minusta on epätervettä jos ihminen mittaa päivittäiset kalorinsa jatkuvasti. Tietenkin voi olla, että syömishäiriöisen on hyvä tarkistaa että syö riittävästi. Tai mahdollisesti laihduttavan on syytä opetella arvioimaan energiamäärät. Mutta normaali urheilija syö nälkäänsä, tankatakseen ja palautuakseen, kai myös nauttiakseen ruuasta. Normaalia laskemista olisi tyyliin varmistaa, että saa riittävästi proteiinia, hiilareita jotta jaksaa treenata ja kasviksia se puoli kiloa päivässä. Mutta jokaisen kilokalorin kyttääminen ei ole mitään elämää.

Olen itsekin pudottanut painoa ja silloin laskenut kaiken. Siitä jatkuvasta energian arvioimisesta on ollut tosi vaikea päästä pois sitten kun sarjapainoa ei ole tarvinnut tavoitella. Varmasti useita kuukausia meni kunnes söin ruokaa laskematta mielessäni annoksen energiamääriä. Nyt varmaan pariin vuoteen en ole laskenut, kun en ole kisannut, mutta yllätys yllätys, mitään dramaattista ei ole tapahtunut. Paino pysyy ihan samassa. Ei vaan pyöri ruoka niin paljon mielessä.
Click to expand...

Toi on kyllä ihan totta. Kai se on edelleen sitä sairautta että pitää muka olla kontrolli siitä paljonko syön. Ymmärrän pointtisi ja pitäs vaan koittaa toi laskuri saada päästä pois :/ jotenkin sitä omassa mielessään miettii että tulen syömään sitten ihan liikaa jos ei laske vaikka voi olla että niin ei käy. Kuulostaa vaan niin pinnalliselta itkeä jostain ulkonäöstä. Lopetitko laskemisen vaan seinään ja miten ylipäätään selvisit sen ahistuksen kanssa vai oliko sellasta? Jos on liian henkilökohtasta niin ei tarvii vastata:D
 
Neito sanoi:
Toi on kyllä ihan totta. Kai se on edelleen sitä sairautta että pitää muka olla kontrolli siitä paljonko syön. Ymmärrän pointtisi ja pitäs vaan koittaa toi laskuri saada päästä pois :/ jotenkin sitä omassa mielessään miettii että tulen syömään sitten ihan liikaa jos ei laske vaikka voi olla että niin ei käy. Kuulostaa vaan niin pinnalliselta itkeä jostain ulkonäöstä. Lopetitko laskemisen vaan seinään ja miten ylipäätään selvisit sen ahistuksen kanssa vai oliko sellasta? Jos on liian henkilökohtasta niin ei tarvii vastata:D
Click to expand...

Minulla ehkä sinänsä eri asia että vahtasin painoa niin että mahtuisin kisoissa painoluokkaan, enkä ulkonäön vuoksi. Vähän turhanpäiväistä laskemista kuitenkin. Sitten kun loukkaannuin, enkä kisannut, ei ollut enää syytä laskea, mutta siitä huolimatta ne luvut vaan tuli takaraivosta tosi pitkään. Lopulta kuitenkin jäi itsestään pois. No edelleen tiedostan kyllä energiamäärät jollain tasolla, mutta syöminen ei ole enää matematiikkaa vaan syömistä. :D

Herkkuja tekee sata kertaa vähemmän mieli kun syömistä ei ajattele yhtä mittaan pitkin päivää. Ennemminkin pitää tsempata, jotta muistaisi syödä riittävästi ettei mene treenit hukkaan.

En edes usko, että varsinkaan naisena pystyy koko ajan optimaalisesti kontrolloimaan energiamääriä, koska kulutukseen vaikuttaa niin moni asia: hormonikierto, väsymys, stressi, treenin kulkeminen jne. Joten koska kumminkaan ei voi hallita kilokalorilleen asiaa, miksei mieluummin kuuntelisi kehoaan. Jos ruoka on hyvää, treeni kulkee ja vaikkapa lihastakin tulee ja voimat kasvaa, silloin on asiat mallillaan. Jos homma ei toimi, niin sitten pitää tehdä jotain muutoksia. En ollenkaan usko, että terveellisesti syömään tottunut urheilullinen ihminen yhtäkkiä lihoo kilotolkulla. Nesteiden (kierron) mukaan paino heittelee noin 50-kiloisella ehkä pari kiloa kuukauden aikana. Jos se siitä alkaa kiivetä ylös muutamalla kilolla, niin kyllä sen sitten huomaa ja tilanteen ehtii pelastaa ennen kuin on muuttunut valaan kokoiseksi palloksi. Ne joista tulee "vaivihkaa" lihavia, elävät kyllä toisenlaista elämää kuin urheilulliset ihmiset. Sulkevat silmänsä kuntonsa rapistumiselta ja ostavat uusia vaatteita kun vanhat ei mahdu. Jos on tottunut olemaan sporttinen, olemus säilyy ilman turhaa stressaamista. Urheilija näyttää urheilijalta. :)
 
mä olen kans aikoinaan vahdannu syömisiä ja joka ruuan laskin laskurilla ja se oli ihan kamalaa. aluksi se tuntu hyvältä mut mitä pidemmälle meni sitä enemmän se rupes ahdistaa ja lopulta päätin että en enää hukkaa aikaani ja elämääni moiseen :) se päätös kannatti,mutta myös opetti arvioimaan syödyn ruuan määrää,ja tähän oli helppo lisätä aina pari kauhallista enemmän sapuskaa. sillon mietin että ruoka on peikko ja pahasta,nykyään ajattelen että ruoka on polttoainetta ja ilman riittävää määrää en jaksa tehdä asioita joista nautin, ja kroppa tarvii sitä myös palautuakseen. lakkasin ikäänkuin kiusaamasta itteäni ja kaskummaa kun jaksoiki enemmän eikä kiukunnu ja ahistanu koko aikaa :) jos sulla on vielä hoidot kesken (terapia tms) niin kannattaa ottaa tuokin asia esille, se on nimenomaan syömisen kontrollointia joka ei normaali ihmiselle ja treenaajalle ole tervettä.
 
Neito, tahdon sanoa myös, että kannattaa kysellä apuja myös muilta foorumeilta, kun sinulla on tuo sinun anoreksia-tausta. Täällä kirjoittavat ihmiset eivät välttämättä osaa neuvoa sinua oikein niinkuin ihan täsmälleen, vaikka me hyvää tarkoitetaankin :)
 
Erittäin hyvä ohje että kysy hoitavalta taholta neuvoa. Vaikka hoidot ei olisi kesken, kannattaa hakeutua uudestaan, jotta ei joudu yksin kamppailemaan asioiden kanssa ja pyörittelemään päässään, vaan saa ulkopuolisen näkemyksen ja työkaluja. Itse voi olla mahdotonta objektiivisesti arvioida, milloin on ns. parantunut, kun omasta häiriöstä tulee aina se "normaalitila". Eihän se muuten mikään häiriö olisikaan. :)
 
Kiitos vastauksista! Tää avas silmiä ja sai tajuumaan kuinka rajottunutta miun ruokailu edelleen on. Sitä kun tottuu elämään jollain tyylillä ja vaikka tietää itekkin kärsivänsä siinä samalla psyykkisesti niin ei vaan osaa lopettaa. Sanottakoon tähän väliin että oon ollut ravitsemusterapeutilla ja saanut ravitsemus suunnitelman mutta painon ollessa yli painoindeksin normi rajan loppu homma sitten siihen. Psykologilla oon joka toinen viikko edelleen käynyt. Kiitos vastauksista ja noh voi kuulostaa tyhmältä mutta tollaset omakohtaset kokemukset/saman tyylinen elämän tapa jotenkin luo enemmän toivoa ja uskoa paranemiseen kuin psykologi joka on asiat opiskellut kirjasta :D
 
Neito sanoi:
Kiitos vastauksista! Tää avas silmiä ja sai tajuumaan kuinka rajottunutta miun ruokailu edelleen on. Sitä kun tottuu elämään jollain tyylillä ja vaikka tietää itekkin kärsivänsä siinä samalla psyykkisesti niin ei vaan osaa lopettaa. Sanottakoon tähän väliin että oon ollut ravitsemusterapeutilla ja saanut ravitsemus suunnitelman mutta painon ollessa yli painoindeksin normi rajan loppu homma sitten siihen. Psykologilla oon joka toinen viikko edelleen käynyt. Kiitos vastauksista ja noh voi kuulostaa tyhmältä mutta tollaset omakohtaset kokemukset/saman tyylinen elämän tapa jotenkin luo enemmän toivoa ja uskoa paranemiseen kuin psykologi joka on asiat opiskellut kirjasta :D
Click to expand...

kurjaa että ravitsemusterapia loppui jo,mutta uskoisin että sinnekin varmasti pääsee uudelleen jos kertoo tästä asiasta lääkärille :) syömishäiriöisen mielestä moinen ruuan vahtaaminen voi olla täysin tervettä ja oikea tapa mutta usein se vaatii pienen ulkopuolisen ihmisen näkökulman,jotta tajuaakin sen olevan täysin epänormaalia ja sairaalloista. tsemppiä, tuostakin voi toipua vaikka se välillä vaikea tie olisikin :)
 
Neito sanoi:
Kiitos vastauksista! Tää avas silmiä ja sai tajuumaan kuinka rajottunutta miun ruokailu edelleen on. Sitä kun tottuu elämään jollain tyylillä ja vaikka tietää itekkin kärsivänsä siinä samalla psyykkisesti niin ei vaan osaa lopettaa. Sanottakoon tähän väliin että oon ollut ravitsemusterapeutilla ja saanut ravitsemus suunnitelman mutta painon ollessa yli painoindeksin normi rajan loppu homma sitten siihen. Psykologilla oon joka toinen viikko edelleen käynyt. Kiitos vastauksista ja noh voi kuulostaa tyhmältä mutta tollaset omakohtaset kokemukset/saman tyylinen elämän tapa jotenkin luo enemmän toivoa ja uskoa paranemiseen kuin psykologi joka on asiat opiskellut kirjasta :D
Click to expand...

Hei muuten se tuli vielä mieleen, että vaikka asiantuntijan kanssa on sovittu mikä on hyvä normaalipaino, niin muista sitten lisätä siihen lihaskehittymisen myötä tuleva massa. Ei se ole ikuisesti täsmällinen tavoitepaino. Itsekin vain mainitsin että älä huoli, huomaat jos paino nousee liikaa, tarkoittaen että turha pelätä lihomista. Mutta painon nouseminen voi olla myös positiivista! Se on siisti tunne kun huomaa voimien kasvavan, kehonpainon nousevan ja salaa itserakkaasti voi huomata että jalat on lihaksikkaat ja selkä leviää.

Kyllä minä voin sen turhamaisuuteni myöntää, että vaikka nostetut kilot minua eniten kiinnostavat, on myös treenin myötä kasvava oma paino aika jees. Tällä hetkellä jos kilpailisin, mahtuisin painoluokkaani noin vain, ja on se vähän niin että parempi painoluokkaurheilussa olla noppa nappa ylärajalla jotta saa kaiken hyödyn irti. Alipainoisena sarjaansa antaa vaan tasoitusta muille. Plus että pari kiloa painavampana olin vahvempi ja pääsin kuitenkin aina sarjaan, ja olisin päässyt ilman energiamäärien jatkuvaa laskemistakin. Jälkikäteen vasta huomaan käyttäneeni energiaani ihan typerään neuroottisuuteen. Silloin se pilkunviilaus tuntui niin tärkeältä. Helpommallakin pääsee.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom