Psyykelääkkeet ja treeni

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Asser
  • Aloitettu Aloitettu

EAA-valmisjuoma 24-pack

Pineapple Passion Fruit

1€/kpl
En tiedä meneekö oftopikiksi, mutta itseä kiinnostaisi tietää mikä ahdistaa/häiritsee niin paljon, että tarvitsee lääkkeet siihen?

Perimmäinen ja hyvä kysymyshän tuo on. Hyvin vaikea vastattava. Ensinnäkin se ei ole niin, että on jokin tietty asia, joka ei miellytä.

Jotain voisin sanoa jo viidentoista vuoden takaisesta kokemuksesta. Kropassa tuntuu oudolta ja huimaa ja heikottaa. Leposyke jatkuvasti noin 120, koko valveillaoloajan. Ei pysty ajattelemaan mitään selvää. Tuntuu sumuiselta ja aina pyörryttää. Ihmettelee vaan koko ajan että mikä on pielessä kun ei tunnu normaalilta. Psykiatrin vastaanotolle, ihmettelyä. Jonnekin verikokeisiin yms., ja mitään oikeaa sairautta ei löydy. Jotain lääkettä. Ei toimi. Toista lääkettä. Toimii. Psykiatri sanoo että sullahan taitaa olla masennusta ja kirjoittaa lappuun psykoottinen masennus. Lähikaupunkiin psykiatriseen sairaalaan hiukan parantumaan, kun eihän siinä olotilassa pysty koulua käymään, varsinkaan ilman lääkkeitä. Olo kohenee hiukan. Sairaala oli jälkeen päin ajateltuna ihan jees paikka, ei mikään pakkohoitopaikka. Muutama kuukausi sairaalassa. Sitten paluu... Pitkään, pitkään aikaan ei saa kiinni mistä kaikki johtuu. Itse ei edes kunnolla tajua että on masentunut. Jotenkin masennus oli mennyt niin yli, että se ei ollut edes masennusta.

Toisella tavalla sanottuna... Henkiset ongelmat ja viha kasaantuu ja kasaantuu ilman että itse ymmärtää. Sitten kroppakin sekoaa. Myöhemmässä elämässä henkisiä ongelmia tulee selviteltyä psykologitätien kanssa. Asiat selkiytyy yhä enemmän ja enemmän. Lääkkeet jätin välillä pois vuosiksi. Yhdessä vaiheessa joutuu toteamaan että mieto lääkitys on tarpeen, koska ne auttaa mm. ajattelua päivisin ja nukkumista öisin.

Nykyään minua luullaan aina ihan tavalliseksi ihmiseksi kaikesta päätellen.
 
Itse, kun esim. skitzofreenikoita työkseni hoidan, suosittelen menemään lääkäriin, mikäli henkisiä ongelmia on.
Asioiden/taustan selvittäminen on askel eteenpäin ja lääkehoidolla on paikkansa. Harrastukset jne. selviytymään arjessa.

Mun "asiakkaat" ovat jo vanhempia, tarvitsevat 24 h. asumis jne. tukea. Kun nuorena ongelmat alkavat, kannattaa itseään hoidattaa, ettei välttämättä mene se vanhuus sitten jossain "neljän seinän sisällä".
 
Perimmäinen ja hyvä kysymyshän tuo on. Hyvin vaikea vastattava. Ensinnäkin se ei ole niin, että on jokin tietty asia, joka ei miellytä.

Jotain voisin sanoa jo viidentoista vuoden takaisesta kokemuksesta. Kropassa tuntuu oudolta ja huimaa ja heikottaa. Leposyke jatkuvasti noin 120, koko valveillaoloajan. Ei pysty ajattelemaan mitään selvää. Tuntuu sumuiselta ja aina pyörryttää. Ihmettelee vaan koko ajan että mikä on pielessä kun ei tunnu normaalilta. Psykiatrin vastaanotolle, ihmettelyä. Jonnekin verikokeisiin yms., ja mitään oikeaa sairautta ei löydy. Jotain lääkettä. Ei toimi. Toista lääkettä. Toimii. Psykiatri sanoo että sullahan taitaa olla masennusta ja kirjoittaa lappuun psykoottinen masennus. Lähikaupunkiin psykiatriseen sairaalaan hiukan parantumaan, kun eihän siinä olotilassa pysty koulua käymään, varsinkaan ilman lääkkeitä. Olo kohenee hiukan. Sairaala oli jälkeen päin ajateltuna ihan jees paikka, ei mikään pakkohoitopaikka. Muutama kuukausi sairaalassa. Sitten paluu... Pitkään, pitkään aikaan ei saa kiinni mistä kaikki johtuu. Itse ei edes kunnolla tajua että on masentunut. Jotenkin masennus oli mennyt niin yli, että se ei ollut edes masennusta.

Toisella tavalla sanottuna... Henkiset ongelmat ja viha kasaantuu ja kasaantuu ilman että itse ymmärtää. Sitten kroppakin sekoaa. Myöhemmässä elämässä henkisiä ongelmia tulee selviteltyä psykologitätien kanssa. Asiat selkiytyy yhä enemmän ja enemmän. Lääkkeet jätin välillä pois vuosiksi. Yhdessä vaiheessa joutuu toteamaan että mieto lääkitys on tarpeen, koska ne auttaa mm. ajattelua päivisin ja nukkumista öisin.

Nykyään minua luullaan aina ihan tavalliseksi ihmiseksi kaikesta päätellen.

Kiitos vastauksesta. Eli siis alkuperäiseen aloitukseen voi vastata, että lääkkeet parantavat treenaamista. Keskittymisen yms. parantuessa.
Hyvä että tässä maailmassa sitten on kuitenkin lääkkeitä/hoitaja joka siihen päänuppiinkin tehoaa. :)
 
Itse pari vuotta käyttäneenä ja lähipiirin käyttöä seuranneena sanoisin, että riippuu mistä roikkuu. Kovat sivuvaikutukset (tolkuton lihominen, välinpitämättömyys, jatkuva uneliaisuus/unettomuus, tärinäherkkyys...) saattanevat joillakin haitata fyysistä suoritusta. Toisaalta, jos ilman lääkkeitä ei vaan selviä ja ne parantavat elämänlaatua entisestä, niin epäilemättä ne auttavat suoriutumaan.

Lääkkeet auttoivat itseäni pääsemään pahimman vaiheen yli, mutta en enää itse käyttäisi, enkä suosittele kenellekään joka ei niitä ehdottomasti tarvitse. Sivuvaikutukset ovat monilla niin kovia, eivätkä lääkärit niistä kerro. Lisäksi esim. seksuaalinen haluttomuus/kyvyttömyys on joillakin jäänyt kokonaan tai osittain pysyväksi myös lääkkeiden lopettamisen jälkeen.

//edit: ja tässä puhun mielialalääkkeistä, niistä kovemmista mömmöistä ei ole kokemusta.
 
Kuulemma kaikki eivät selviä elämän kriiseistä tai edes arjesta normaalisti. Sairastumiseen vaikuttaa kolme asiaa: aivokemia (geneettinen tekijä), vaikea elämäntilanne sekä huonot selviytymismekanismit.

Jos terveellä ihmisellä on "vaikeaa", hän usein pääsee tilanteesta yli itsekseen tai vaikka käymällä terapiassa, jossa siis pohditaan juuri noita selviytymismekanismeja. Sitten pitää muistaa että aina ongelmat eivät ratkea pelkällä positiivisella ajattelulla, vaan tarvitaan lääkkeitä jopa loppuelämäksi. Tässä ei ole mitään hävettävää eikä se tee ihmisestä heikompaa, kyllähän diabeetikkokin käyttää insuliinia eikä syöpään määrätä hoidoksi akupunktiota tai kukkaisterapiaa.

Sori, vaikuttaa vaan siltä että ihmiset ei tajua psykologisen ongelman ja psykiatrisen sairauden eroa. Jotkut vielä luulee että "happy pillsit" ratkaisevat kaikki ongelmat puolestasi ja sitten kuljet ympäriinsä euforisen onnentunteen sumussa. Aikaisempaa esimerkkiä käyttäen, kyllä diabeetikkokin joutuu insuliinin ottamisen lisäksi ottamaan itse selvää ravitsemuksesta sekä valmistamaan omat ateriansa. Mielialalääkitys oikeastaan pistää sairaan ihmisen samalle lähtöviivalle terveen kanssa, ei sen enempää.

Näin on, itseäni harmittaa se että jotkut leimaa joksikin sekopääksi jos on joskus ollut esim. nuorten osastolla:( tai jos on jotkut mielialalääkkeet käytössä
 
Viimeksi muokattu:
Imo unohtakaa lääkkeet ja menkää hesperiaan. Siellä ehkä kuntosali? En mä ainakaan halua että kun teen kyykkysarjaa niin vieressä heiluu joku latvalaho kahvakuulan kanssa psyykelääkkeissä. No joo jotta ei mee offtopiciks niin yks kaveri on lääkkeissä ja sanoo että välillä ei sali kulje kun väsyttää.
 
Imo unohtakaa lääkkeet ja menkää hesperiaan. Siellä ehkä kuntosali? En mä ainakaan halua että kun teen kyykkysarjaa niin vieressä heiluu joku latvalaho kahvakuulan kanssa psyykelääkkeissä. No joo jotta ei mee offtopiciks niin yks kaveri on lääkkeissä ja sanoo että välillä ei sali kulje kun väsyttää.

Saattais tulla Hesperia suht nopeesti täyteen tolla asenteella.
 
No siis tyhmältä kysymykseltähän se vaikuttaa. Itse en vain näe itseäni tilanteeseen, jossa mielialalääkkeitä tarvitsisin. Onhan elämä joskus vituttanut ja pelottanut yms.

Mutta onko syy siis esim. ero? Kalvaa niin paljon, että se on ainut asia päässä.

Myönnetään, että aika hölmö kysymys mutta jos tuommoiseen alkuperäiseen kysymykseen tulee monta vastausta aika nopsakkaan ja spesifioituja lääkkeitä mainitaan niin onko tosiaankin niin monella niin vaikeata.

Itsellä se treenaaminen ainakin saa pään selvenemään. Ilman pillereitä. Sori tyhmistä kysymyksistä.
Minusta sun kannattaa olla kiitollinen ettet voi ymmärtää. Ei ole hauska paikka olla. Joku ero on ainakin itselle luksusongelma.
 
Saattais tulla Hesperia suht nopeesti täyteen tolla asenteella.
hyvin mahdollista, mutta eiköhän ole jo todistettu että suomessa on liikaa hulluja vapaalla jalalla. Tulee 2 kouluampumista heti ensimmäisenä mieleen. Pelkkä lääkkeiden tarve kertoo jo minun mielestä sen että lukkojen taakse kuuluisi. Turhia riskejä ei kannata ottaa.
 

3 kpl M-Nutrition EAA+

Mango - Hedelmäpunssi - Sitruuna - Vihreä omena

-25%
hyvin mahdollista, mutta eiköhän ole jo todistettu että suomessa on liikaa hulluja vapaalla jalalla. Tulee 2 kouluampumista heti ensimmäisenä mieleen. Pelkkä lääkkeiden tarve kertoo jo minun mielestä sen että lukkojen taakse kuuluisi. Turhia riskejä ei kannata ottaa.

Masennus on Suomessa jo luokiteltavissa kansantaudiksi. Siitä, että ihminen nappailee nappuloita pärjätäkseen normaalissa elämässä on aika pitkä matka siihen, että juostaan koulun käytävillä pyssy kädessä.

Postauksistasi tuli lähinnä mieleen, että nyt on yläasteen ATK-opettaja lepsuillut ja antanut pikku Jani-Pettereiden jäädä välitunniksi luokkaan kirjoittelemaan pakkotoistolle. :david:
 
rauhottavat

Joudun parikeraa viikosssa ottamaan temestaa rauhottamaan 1-4 mg X parikertaa viikko. Treeneissä koordinaatio voi huonontua kun on pienessä pöhnässä. minkälaisia kokemuksia muilla on ja minkälaisia määriä porukat syövät rauhottavia?
 
Masennus on Suomessa jo luokiteltavissa kansantaudiksi. Siitä, että ihminen nappailee nappuloita pärjätäkseen normaalissa elämässä on aika pitkä matka siihen, että juostaan koulun käytävillä pyssy kädessä.

Postauksistasi tuli lähinnä mieleen, että nyt on yläasteen ATK-opettaja lepsuillut ja antanut pikku Jani-Pettereiden jäädä välitunniksi luokkaan kirjoittelemaan pakkotoistolle. :david:
joo no kolmas nimeni on petteri, ja lukion toisiksi viimeistä päivää koulussa istun. Enpä vaan tiedä kannattaako sun kolme vuotta vanhempana hirveästi mun mielipiteitä arvostella. :david: 21v on kuitenkin vielä nulikka.
 
Joudun parikeraa viikosssa ottamaan temestaa rauhottamaan 1-4 mg X parikertaa viikko. Treeneissä koordinaatio voi huonontua kun on pienessä pöhnässä. minkälaisia kokemuksia muilla on ja minkälaisia määriä porukat syövät rauhottavia?

Joo kyllä noi bentsot taitaa vähän koordinaatiota heikentää, mutta ehkä se nyt ei oo niin iso juttu, jos niitä oikeesti tarvitsee.
 
Mirtazapiinia on tullut melkee vuoden verran syötyä. Aluksi ihan säännöllisesti, mutta nykyään otan silloin kun muistan, eli tabletin kerran tai pari kuukaudessa :D
 
hyvin mahdollista, mutta eiköhän ole jo todistettu että suomessa on liikaa hulluja vapaalla jalalla. Tulee 2 kouluampumista heti ensimmäisenä mieleen. Pelkkä lääkkeiden tarve kertoo jo minun mielestä sen että lukkojen taakse kuuluisi. Turhia riskejä ei kannata ottaa.

:jahas: Oot kyllä :david:
 
Turha sitten alkaa valittaa jos teidän tulevat lapsenne joutuu joskus koulutragedian uhriksi. Tarpeeksi naurettavia nää jokelan tapauksen vanhemmat kun ensin päästää poikansa tekemään mitä teki ja sitten alkaa puhumaan miten nuoret pitäisi saada hoitoon. Parempi ennen kuin myöhään.
 
Back
Ylös Bottom