Psyykelääkkeet ja treeni
- Keskustelun aloittaja Asser
- Aloitettu
- Liittynyt
- 17.3.2006
- Viestejä
- 188
Tiedän muutaman tutun, jotka käyttvät psyykelääkkeitä ja treenaavat siinä missä muutkin.
- Liittynyt
- 22.1.2008
- Viestejä
- 6 447
Miten nää voi muka auttaa? 
Näkee halluja ja alkaa pelkään ni nostaa enemmän ku adrenaliinia veressä?
Näkee halluja ja alkaa pelkään ni nostaa enemmän ku adrenaliinia veressä?
- Liittynyt
- 2.2.2008
- Viestejä
- 120
Miten nää voi muka auttaa?
Näkee halluja ja alkaa pelkään ni nostaa enemmän ku adrenaliinia veressä?
Ennaltaehkäisevät mukavasti sairaslomia, kun ei tule ihan heti hypättyä parvekkeelta alas jos on kahvimaito päässyt loppumaan.
Rohkea avaus. Olisi hieno kuulla ihmisten omia kokemuksia asian tiimoilta, jos joskus vaikka sattuis ahistamaan enempi.
- Liittynyt
- 11.12.2007
- Viestejä
- 788
Miten nää voi muka auttaa?
Näkee halluja ja alkaa pelkään ni nostaa enemmän ku adrenaliinia veressä?
No tuskin kukaan psyykelääkkeitä treeniä parantaakseen syö. Lähinnä tässä ehkä aloittaja joutuu syystä tai neljästä syömään psyykelääkkeitä ja haluaa tietää onko muilla mitään ongelmia ollut tai jotain. Sekava threadi ja psyykelääkkeistä tosiaan on juttua roinapuolella, ihme kun tämä ei oo vielä lukossa.
- Liittynyt
- 17.3.2006
- Viestejä
- 188
Vierestä seurannut, treenit ok.
- Liittynyt
- 22.1.2008
- Viestejä
- 6 447
Ennaltaehkäisevät mukavasti sairaslomia, kun ei tule ihan heti hypättyä parvekkeelta alas jos on kahvimaito päässyt loppumaan.
:lol2:
Juu asia selvä.
- Liittynyt
- 20.10.2005
- Viestejä
- 98
Mulla ollut pitkään käytössä psykoosilääke (seroquel) ja ssri-lääke (seromex). En ole huomannut niillä mitään vaikutusta treeniin. Paitsi tosiaan ehkä sen, että ilman lääkitystä vois olla aika muut jutut mielessä kuin treeni ja kunnosta huolehtiminen. :jahas:
- Liittynyt
- 22.1.2008
- Viestejä
- 6 447
Siis toimiiko nää lääkkeet tosiaan näin että ne estää ajattelemasta jotain tiettyä asiaa? :wtf:
- Liittynyt
- 6.7.2006
- Viestejä
- 4 928
Juu, sen asian saa valita kun hakee apteekista niitä lääkkeitä. Esim. "hei, haluaisin unohtaa entisen tyttöystäväni". Sitten valitaan yhdessä sellainen lääke mikä estää sinua ajattelemasta tuota exää. Suosittuja lääkkeitä on myös laskujen unohtamiseen liittyvät lääkkeet.
Oikeasti nuo psyykelääkkeet ehkä enemmänkin "pehmentävät" todellisuutta niin ettei se tunnu niin vittumaiselta. Vaikeat asiat on helpompi ottaa vastaan. Ei tee mieli viiltää ranteita auki jos kahvimuki kaatuu housuille. Kuulemma.
Edit. Sen verran sanon, että tarkoitus ei ollut vittuilla. Huvitti vain ajatus että jonkin tietyn asian voisi unohtaa. Se olisikin liian hienoa. Ja itselläni ei ole kokemusta noista kovempien poikien psyykelääkkeistä, joten olen vastedes hiljaa.
- Liittynyt
- 23.8.2007
- Viestejä
- 33
Voisin kuvitella että osa psyykelääkkeistä voi vetää olon aika veltoksi/ väsyneeksi ja näin ollen voivat haitata treenaamista. Tosta seroquelista ainakin meinaa taju lähtee alottelijalla jos ei oo aikasemmin käyttäny, ite kokeilin joskus unilääkkeenä ottaa yhden tollasen seroquelin ( oli vielä tosi pieni annos) niin meinasin sammuu sohvalle pystyyn. Toinen esimerkki mikä tulee mieleen on että jotkut mielialalääkkeet(en muista nimeltä) saattaa hidastaa aineenvaihduntaa aika rajusti. En tiiä et tuleeko noihin sitte joku toleranssi että ei vaikuta pidemmän käytön jälkeen niin kovasti ku aluks. Mut en kyllä mitään hyötyä noista treenin suhteen jaksa keksii.
- Liittynyt
- 11.3.2006
- Viestejä
- 22
Kerrankin kunnon aihe!
Minä olen juuri saanut ajettua sisään Ketipinorin. Hartaasti toivon, että pääsisin viimeinkin aloittelemaan kahvakuulareeniä, jota aioin jo muutama kuukausi sitten. Loka-, marras-, ja joulukuu meni unettomuuden kanssa painiessa. Uni ei tullut vaikka väsytti iltaisin ja öisin sikana. Sillä menolla olo käy raskaaksi, ja jatkuva väsymys ja flunssa painaa päälle, vaikka olisikin jatkuvalla tauolla liikkumisesta. Kokemuksesta tiesin, että tällainen unettomuus on syvälle vievä päättymätön kierre. Normaalin unen minä voin saada ilmeisesti ainoastaan säännöllisellä lääkityksellä. Varsinaiset nukahtamislääkkeet eivät ole mikään ratkaisu.
Nyt on sitten kroppa ja päänuppi totutettu Ketipinoriin. Ensimmäiset maistiaset olivat suorastaan lamaannuttavia, ja seuraavina päivänä tuntui halolla päähän lyödyltä. Äskettäin on alkanut kaiken kaikkiaan tuntua hyvältä.
Muutaman vuoden ajan minulla on ollut hyvä ystävä Efexor, jota ilman on hyvin vaikea keskittyä loogiseen ajatteluun tai mihinkään muuhunkaan. Ilman Efexoria olisin varmaan jo eläkkeellä. Ilman sitä en varmaan olisi saanut tutkintoakaan loppuun.
Lekuri selitti reseptoreista ja siitä kuinka Efexor ja Ketipinor on hyvä pari. Näköjään teoria piti paikkansa.
Psykoterapiat on ihan hyvä juttu, mutta niissä kun käy, niin huomaa kuinka hyvästä syystä sitä ollut joskus sairas. Kuitenkaan meikäläistä ei pelkät terapiat yksinään paranna. Jossain mielessä vituttaa, kun ei voi elää täysin luomuna, vaan tarvitsee lääkettä. Toisaalta nyt tiedän, millaista on kun ajatus juoksee kirkkaasti ja kun ei viikottain haudo itsemurhaa.
Lyhyesti: yllä mainittujen lääkkeiden vaikutus tuleviin treeneihin saattaa olla mullistavan hyvä.
- Liittynyt
- 11.3.2006
- Viestejä
- 22
Mielestäni tämä threadi on ihan oikeassa paikassa. En keksi mihin muuallekaan tämä kuuluisi. Sitä paitsi onhan treeni-osioissa aiemmin ollut aiheena joidenkin muunlaisten lääkkeiden vaikutus liikkumiseen.
Muuta:
Käsittääkseni ylipäätään lääkkeiden käyttö (määrääminen) on mennyt täysin järjettömäksi, kuten kolesterolilääkkeiden syöttäminen täysin terveille ihmisille "ennaltaehkäisevästi". Antti Heikkilän kirjoja lukiessa alkaa ihmetellä lääkebisneksen ja hoitojen vastuuttomuutta. Viime keväänä kyseinen herra päätti kirjoittaa kirjan (kakkos)diabeteksen lääkkeettömästä hoidosta, kun oli kakkosdiabeettikojen jalkoja amputoituaan alkanut miettiä onko insuliinitouhussa mitään järkeä.
Jos lääkkeitä sairauksiinsa söisivät vain ne, jotka todella niitä tarvitsevat, ei lääkebisnes olisi niin kukoistava teollisuudenala kuin nyt. Masennuslääkkeetkin ovat melkoinen bisnes. Uskon kokemani ja foorumeilta lukemani perusteella, että valmistajat vähättelevät vahvasti SSRI-lääkkeiden ja muidenkin sivuvaikutusten yleisyyttä. Pakko tehdä niin kilpailun vuoksi. Toisaalta sitten kilpailussa pärjätäkseen kaikki valmistajat yrittävät kehittää mahdollisimman hyvin siedettäviä lääkkeitä.
Deleted member 20129
En tiedä meneekö oftopikiksi, mutta itseä kiinnostaisi tietää mikä ahdistaa/häiritsee niin paljon, että tarvitsee lääkkeet siihen?
Deleted member 20129
No siis tyhmältä kysymykseltähän se vaikuttaa. Itse en vain näe itseäni tilanteeseen, jossa mielialalääkkeitä tarvitsisin. Onhan elämä joskus vituttanut ja pelottanut yms.
Mutta onko syy siis esim. ero? Kalvaa niin paljon, että se on ainut asia päässä.
Myönnetään, että aika hölmö kysymys mutta jos tuommoiseen alkuperäiseen kysymykseen tulee monta vastausta aika nopsakkaan ja spesifioituja lääkkeitä mainitaan niin onko tosiaankin niin monella niin vaikeata.
Itsellä se treenaaminen ainakin saa pään selvenemään. Ilman pillereitä. Sori tyhmistä kysymyksistä.
- Liittynyt
- 29.7.2007
- Viestejä
- 747
Kuulemma kaikki eivät selviä elämän kriiseistä tai edes arjesta normaalisti. Sairastumiseen vaikuttaa kolme asiaa: aivokemia (geneettinen tekijä), vaikea elämäntilanne sekä huonot selviytymismekanismit.
Jos terveellä ihmisellä on "vaikeaa", hän usein pääsee tilanteesta yli itsekseen tai vaikka käymällä terapiassa, jossa siis pohditaan juuri noita selviytymismekanismeja. Sitten pitää muistaa että aina ongelmat eivät ratkea pelkällä positiivisella ajattelulla, vaan tarvitaan lääkkeitä jopa loppuelämäksi. Tässä ei ole mitään hävettävää eikä se tee ihmisestä heikompaa, kyllähän diabeetikkokin käyttää insuliinia eikä syöpään määrätä hoidoksi akupunktiota tai kukkaisterapiaa.
Sori, vaikuttaa vaan siltä että ihmiset ei tajua psykologisen ongelman ja psykiatrisen sairauden eroa. Jotkut vielä luulee että "happy pillsit" ratkaisevat kaikki ongelmat puolestasi ja sitten kuljet ympäriinsä euforisen onnentunteen sumussa. Aikaisempaa esimerkkiä käyttäen, kyllä diabeetikkokin joutuu insuliinin ottamisen lisäksi ottamaan itse selvää ravitsemuksesta sekä valmistamaan omat ateriansa. Mielialalääkitys oikeastaan pistää sairaan ihmisen samalle lähtöviivalle terveen kanssa, ei sen enempää.
- Liittynyt
- 1.12.2008
- Viestejä
- 226
Hmmm, mun mielestä tosta syvästä unesta on hyvinkin paljon hyötyä treenaamisen suhteen. Vaikea kehittyy jos ei pysty lepäämään.
