Toinen kierros
18.1.2006 23:40
Suomen kansa halusi toisen kierroksen. Tosin osa kansaa jätti äänestämättä pitäen vaalia läpihuutojuttuna. Nyt on harjoitukset pidetty. Toisella kierroksella näytetään, mistä kana kusee.
Heti tuloksen selvittyä toiselle kierrokselle päässeiden ehdokkaiden taustajoukot ryhmittyivät taisteluasemiin. Vaalitulosta juhlittiin uholla ja kannatushuudoilla.
Lehdet ja ehdokkaiden tukijat hehkuttivat sosialisti/porvari-vastakkainasetelmaa. Minun mielestäni vaalit käydään inhimillisyyden ja suurpääoman välillä, sillä kansalaissodasta on kulunut jo 88 vuotta.
Presidentin vaikuttamismahdollisuudet ovat henkisellä puolella. Hän on mielipidejohtaja ja ilmapiirin luoja. Nyt kansalaisilla on mahdollisuus vaikuttaa siihen, minkälaisessa Suomessa me haluamme elää ja työskennellä.
Itse haluan asua kulttuurihenkisessä maassa enkä valtakunnassa, jossa arvot mitataan taloudellisella menestymisellä. Muuten unohdamme hiljaisen enemmistön, jonka ongelmat ovat arjen askareissa ja hengissä selviämisessä. Vastakkain ovat myös lämpö ja kylmyys. Lämpöisessä, kulttuurihenkisessä ilmapiirissä kasvavat hyvinvointi, tasa-arvo ja näiden kautta myös kansallinen menestys kaikilla aloilla. Kylmyydessä syvenevät vain tuloerot.
Yhteishenki on yritteliäisyyden siemen. Se orastaa tavallisen kansan parista ja viheriöi silloin, kun tulevaisuus näyttää valoisalta. Yritteliäisyys on lähinnä henkinen asia. Se tarvitsee keinosiementäjäksi kannustavaa presidenttiä. Presidentti on koko Suomen yhteinen, henkinen päävalmentaja.
Toivottavasti vaalitentit paranevat ja syvenevät, kun jäljellä on kaksi ehdokasta. Nyt pitäisi keskittyä niihin kysymyksiin, jotka kuuluvat presidentin toimivallan piiriin. Eduskuntavaalit käydään vuoden kuluttua ja niiden perusteella valitaan maalle pääministeri.
Henkisesti vahva ja hyvinvoiva viisimiljoonainen Suomi voisi olla kannustavana esimerkkinä koko maailmalle. Silloin tarvitaan presidenttiä, jonka mielipiteet kantavat yli valtakuntien rajojen. Pienen maan uskottavuus ei lepää sen armeijassa vaan sivistyksessä. Se syntyy oikeamielisyydestä ja heikompien huomioimisesta. Suomen pitäisi uskaltaa olla kansakuntien yhteinen omatunto.
Poliittisesti äärestä toiseen heilahdellut Chile valitsi ensimmäisenä Etelä-Amerikan maana naisen presidentikseen. Tulokseen on vaikuttanut myös esimerkillään Tarja Halonen. Annetaan uskoa muillekin valtioille ja äänestetään niin kuin meidän maailmalla toivotaan tekevän. Presidentinvaaleissa pitäisi unohtaa puolustusasetelmat ja valita maalle johtaja, jonka esiintymisestä ja mielipiteistä voimme olla ylpeitä.
Minä en äänestä brysseliläistä tai salolaista vaan Kallion kaduilla ja pihoilla varttunutta naista.