Terve,
Nyt tuli ilmeisesti se hetki minulle, kun päätin kirjoittaa tänne. Itse kun olin hakemassa Polamk: iin, niin tuli selailtua tämä foorumi kauttaaltaan läpi ja silloin päätin, että jos tulen pääsemään kouluun, niin kirjoitan omasta hakukokemuksestani tänne. Tiedonjano pääsykokeisiin valmistautuessa oli silloin ehtymätön. Itse sain ihan hyviä pieniä tärppejä täältä ja jo töissä olevat poliisit täällä foorumilla antoivat asiallisia vastauksia hakijoille. (Taitaa yksi näistä poliiseista olla nykyisessä pääsykoekirjassakin kirjoittajana).
Moni tässä onkin pohtinut tuota yli 30-vuotiaana hakemista. Noh, itse olen myös yli 30-vuotias, ammatinvaihtaja ja perheellinen muualta kuin Tampereelta.
Salikokemusta ei hirveästi ollut ennen päätöstä hakeutua poliisikouluun. Jossain vaiheessa kuitenkin salikärpänen puraisi toden teolla ja salilla käyminen jatkunut näihin päiviin saakka ja jatkunee tulevaisuudessakin. En minä nyt mikään aivan itikkakaan alkuunsa ollut, mutta jouduin kyllä urheilemaan aktiivisesti, että olin tarpeeksi hyvässä kunnossa koetilaisuudessa.
Fyysisissä kannattaa tosiaan muistaa, että suoritteet tehdään putkeen. Juoksun ja sisähommien välissä toki on vaatteiden vaihtoa ja jonottelua jonkun verran. Juoksuosio on koulun alueella, jossa on ihan pientä nousua ja laskua, mutta jos juokset kotitreeneissä sen alle 7.00min, niin juokset kyllä testeissäkin. Kannattaa muistaa, että fyysisten testaaminen ei lopu koulussakaan, joten ensimmäisen vaiheen jälkeen ei kannata lopettaa esim. juoksuharjoittelua. Meille tuli ensimmäiset juoksutestit hyvin pian kouluun pääsyn jälkeen. Liikuntatunteja koulussa on jonkin verran, mutta mielestäni saisi olla enemmän. Toki koulukavereiden kanssa tulee vapaa-aikana liikuttua aika paljon.
Ensimmäinen hakukerta jäi kirjallisten takia jo 1. vaiheeseen. Toisella hakukerralla sain fyysisissä vähän paremman tuloksen kuin ensimmäisellä, mutta päätin panostaa vielä enemmän kirjalliseen osioon. Noh, siitä tulikin sitten lähes täydet ja toisen vaiheen (+ehdollinen valinta) kautta kouluun sisään. Eli… kun sitä monissa eri kanavissa yritetään toitottaa, että panostakaa kirjallisiin niin ihan oikeasti... panostakaa niihin! Kirjallisten painoarvo on huomattavan suuri.
Oma oppimisprosessini oli sellainen, että kirjoitin ensin jokaisesta artikkelista noin 1-2 sivun mittaisen tiivistelmän. Sen jälkeen opettelin tekemään jokaisesta artikkelista mind map:in… sitten painoin mind map:in verkkokalvoilleni. Kertasin myös äidinkielen kielioppia ja kuinka lähdeviittaukset tehdään. Ylen abitreenin äidinkielen osiossa on hyviä treenejä pilkkujuttuihin ja yhdyssanoihin ym. Tein myös harjoitusesseitä ja lähetin ne luettavaksi uskotuille kavereille ja he antoivat palautteen. Essee esseeltä kirjoitukset paranivat. Ja kuinkas sitten kokeessa tein? Koe kun alkoi, niin ensimmäisenä piirsin molemmista annetuista artikkeleista mind map:it suttupaperille ja siihen vielä tästä kolmannesta artikkelista mind map:in. Sen jälkeen etsin niistä yhtäläisyydet ja erovaisuudet ym. ja kirjoitin mahdollisimman johdonmukaisesti.
Psykologiset on psykologiset ja niihin kannattaa vastata rehellisesti eikä miettiä, että minkälainen olisi hyvä poliisi tai mitä he haluavat kuulla. Jos yrität, niin kiinni jäät ja sen osion pisteet laskevat. Jos nyt jotenkin haluat harjoitella niihin, niin tee vaikka sudokuja… ei sillä, että siitä olisi kokeissa jotain hyötyä, vaan siksi, että niitä on kiva tehdä. :D
Itsellänikin kun on jo pitkälti toista kymmentä vuotta viimeisistä opiskeluista, niin se on vaatinut vähän oppimista oppimiseen...
Paljon tulee uutta asiaa ja paljon tehdään ryhmätöitä ym. Yhteishenki luokalla (ja oikeastaan koko koulussa) on erittäin hyvä. Kaikki ovat erittäin motivoituneita. Välillä tullut jopa vähän huono omatunto, koska emäntä kotona lasten kanssa ja minä vietän opiskelijaelämää Tampereella. ;) Asunnot koululla on mielestäni hyvät. Asuntolan huoneistot on hyvin äänieristetyt ja minä ainakin olen viihtynyt hyvin.
Toivotan kaikille hakijoille tsemppiä kokeisiin ja tervetuloa kouluun, kun sen aika on! J