Pois Suomesta thread...maybe forever!!!

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Topah
  • Aloitettu Aloitettu
Kyllä tuolla pääkopassa vielä semmoinen pieni kipinä ois muuttaa ulkomaille aasian maat houkuttelee kovasti etelä-korea lähinnä. Kielitaito on kyllä hukassa, ja saa nyt nähdä mihin tulevaisuus vie mennessään, noin vain ei muuteta. Mutta jos joskus tulis mahdollisuus, tyttöystävä ei taas niin vakuuttuneelta vaikuta kun välillä leikillä heittelen ehdotuksia saattais muutenkin olla mun ja sen lähisukulaisille pieni shokki jos koreaan tms lähettäis.

Kaikista negatiivisistä asioista huolimatta unelma ois muuttaa etelä-koreaan.
 
GAZOZ.FI
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Chujang sanoi:
Kyllä tuolla pääkopassa vielä semmoinen pieni kipinä ois muuttaa ulkomaille aasian maat houkuttelee kovasti etelä-korea lähinnä. Kielitaito on kyllä hukassa, ja saa nyt nähdä mihin tulevaisuus vie mennessään, noin vain ei muuteta. Mutta jos joskus tulis mahdollisuus, tyttöystävä ei taas niin vakuuttuneelta vaikuta kun välillä leikillä heittelen ehdotuksia saattais muutenkin olla mun ja sen lähisukulaisille pieni shokki jos koreaan tms lähettäis.

Kaikista negatiivisistä asioista huolimatta unelma ois muuttaa etelä-koreaan.
Click to expand...

Miksi ja mitä tekemään? Vaihto-opiskelu lienee helpoin tapa testata onko se sitten paikanpäälläkin sun unelmakohde. Työllistyminen ilman kielitaitoa sanoisinko mahdottomuus.
 
M_atti sanoi:
Miksi ja mitä tekemään? Vaihto-opiskelu lienee helpoin tapa testata onko se sitten paikanpäälläkin sun unelmakohde. Työllistyminen ilman kielitaitoa sanoisinko mahdottomuus.
Click to expand...

Aina tykkänyt aasian maista, ja etelä-korean kulttuuri kiinnostaa mua. Ois myös varmaan ihan hyvä opiskella alkeita niin varmasti kielen oppiminen paikanpäälläkin ois helpompaa, ja muutenkin reissata enemmän kyseistä maata. Ite just ajattelen siltä kannalta, että yrittäis eka reissata kyseissä maassa, opiskella itsenäisesti kieltä ja kulttuuria ja yrittää löytää työpaikkaa. Monet sanoo että kielen oppii parhaiten paikanpäällä, onhan sekin totta.

Toisena vaihto ehtona on joku euroopan maa jossa pärjää englannilla tai naapurimaa sverige (tyttöystävä suosii enemmän ruotsia kun puheeks otettiin ulkomaalle muuttaminen) ei silleen mitään omia unelmia mutta kuitenkin.
 
Kannattaa ehkä mielummin ensin hankkia täältä joku kunnon koulutus ja sitten vasta Aasiaan hommiin. Sielläpäin kouluttamattoman kaverin työt ja palkkaus on jotain ihan eri tasoa mitä meidän kotomaassa..
 
Riippuu toki millaista työpaikkaa on hakemassa, mutta kyllä kielellisesti nollista aloittaminen on tosi haastava tilanne työmarkkinoilla. Outo kulttuuri siihen päälle. Ei meinaan ole ihan itsestään selvää, että englanninkielisissä maissa duunipaikan saanti on helpompaa vaikka taustalla on piiitkä opiskelujakso. On aikalailla eri alkaa puhumaan oikeasti ammattikieltä, kun jaaritella säästä ja harrastuksista.

En halua lytätä ja on ehdottoman järkevää lähteä vähän ulkomaille katselemaan. Kyllä sitä aina jotenkin pärjää ja kokemukset karttuu :)
 
M_atti sanoi:
Miksi ja mitä tekemään? Vaihto-opiskelu lienee helpoin tapa testata onko se sitten paikanpäälläkin sun unelmakohde. Työllistyminen ilman kielitaitoa sanoisinko mahdottomuus.
Click to expand...

Itse tapasin nykeisen etelä-korelaisen tyttöystävän AMK:n vimpan vuoden aikana. Hän oli vaihto-opiskelija, ja palasi Koreaan, ennen kuin sain paperit. Lopputyö ja paperit käteen, niin 3päivän päästä olin jo Koreassa. Aika Hazardi-veto: EI oltu tavattu muutamaan kuukauteen, eikä minulla ollut mitään suunnitelmia tulevaisuuden suhteen. Sanoin vanhemmilleni, että antakaa 3kuukautta lepoaikaa/ aikaa ajatella mitä haluan seuraavaksi... Olivat melko vastaan, mutta lähdin silti kiireessä.

Tuossa 3 kuukaudessa ajassa löysin Diplomi-insinööri koulutuksen ja pistin hakupaperit menenään, reilun puolenvuoden odotuksen jälkeen sain paikan ja nyt eka lukuvuosi meneillään.
Odotusajan käytin koreankielen opiskeluun yliopistoissa, jotta sain pidennettyä viisumia myös kätevästi. Nyt olen asunut e-koreassa about 14kk ja vajaa pari vuotta vielä jäljellä.
Ja tietenkin sama tyttöystvä... Ilman häntä en olisi koskaan tänne tullukkaan tai selvinnyt kieliongelmista kämpän hankinnasta ja normaaliin eläämään liittyvistä jutuista.

Työllistyminen on hyvin vaikeata ilman koreankielen taitoja. Monet pienetkin ja vähäpalkaiset duunit vaatii koreankielen taitotodistuksen...
Helpoita on vaan tulla tänne alle 90päivää ja sopia esim hostellin omistajan kanssa jotain alennusta pysyvämmästä asumista...
Tai sitten neuvotella/etsiä täällä toimiviean isojen kansanvälisten firmojen kanssa jonkinlaisen duunipaikan, jossa pärjää enkulla. Yks kaveri pääsi Pochelle markkinointi puolelle duuniin, kun rohkeasti otti vain yhteyttä.
 
Koreassa ja Japanissa on paljon työmahdollisuuksia, jos vain alkaa paikallinen kieli sujua jotenkin (ja osaa sujuvasti englantia).

Oma tilanne: TJ1 eli lähtö huomenna, ekaksi kuukaudeksi on sikakallis kalustettu studiohuoneisto vuokrattuna. Trulia kovassa käytössä pysyvämpää kämppää etsiessä. Sain työluvan samantien 5 vuodeksi :hyper:.
 
Dopey sanoi:
Koreassa ja Japanissa on paljon työmahdollisuuksia, jos vain alkaa paikallinen kieli sujua jotenkin (ja osaa sujuvasti englantia).
Click to expand...

Onko tietoa mille alalle eniten kysyntää tämän hetken ammattinimikkeeni on merkonomi, ja luultavasti kaupan-alalla pysyttelen jos tradenomiksi pääsen.
 
Dopey sanoi:
Koreassa ja Japanissa on paljon työmahdollisuuksia, jos vain alkaa paikallinen kieli sujua jotenkin (ja osaa sujuvasti englantia).

Oma tilanne: TJ1 eli lähtö huomenna, ekaksi kuukaudeksi on sikakallis kalustettu studiohuoneisto vuokrattuna. Trulia kovassa käytössä pysyvämpää kämppää etsiessä. Sain työluvan samantien 5 vuodeksi :hyper:.
Click to expand...

Onnistunutta reissua!
 
Chujang sanoi:
Onko tietoa mille alalle eniten kysyntää tämän hetken ammattinimikkeeni on merkonomi, ja luultavasti kaupan-alalla pysyttelen jos tradenomiksi pääsen.
Click to expand...
Ala, missä on ulkomaisia asiakkaita/partnereita/toimittajia tai ulkomaista teknologiaa, eli melkein mikä tahansa. Oma kokemus on mobiilimarkkinoinnista, ja noissa maissa vastaan tulee länkkäreitä, jotka ei olisi kotimaassaan päässyt lahjojen puolesta urallaan minnekään, mutta tuolla on paikallinen kieli + englanti -kombolla tie auki tähtiin.
 
Jos muksu ei asuisi Suomessa, niin olisin valmis jättämään lopullisesti Suomen. Kyllä täällä niin monia asia vituttaa. Ei ne kaikki asiat ole missään täydellisesti , joskus en vaan ymmärrä tätä maata ja pilkun viilaamista.
 
Pilkunviilaus se itsellenikin oli kovin muutos vaikka se nyt ei syy lähtöön ollutkaan. Veroja maksan Irlannissa samat kuin Suomessakin käytännössä, mutta juuri se pikkunillityksen puute saa kovasti jaksamaan paremmin vaikka keli on umpipaska ympäri vuoden, Suomessa pitää käydä kesällä että pääsee ilmoista nauttimaan tällä puolella planeettaa.

Se on vaan oudon rentouttavaa kun asiat tehdään kuin tehdään eikä kokoaikaa ole joku sadistinen nillittäjän kyyläämässä paperia ja todistusta ja valtakirjaa - niin hyvässä kuin pahassakin. On Suomessa MONI asia hyvin - mutta en kyllä keksi mitään vähänkään merkittävää joka olisi parantunut viimeisen 10v sisään (varmasti niitäkin on).
 
Kieltämättä viime aikoina olen kallistunut ulkoimaille jäämisen puolesta, viitisen vuotta on tullut jo oltua ja paluumuutto oli lähellä kesällä, mutta ei napannut. Parempi ehkä niin. Nyt lähinnä mietityttää, että mikä olisi paras maa pitkällä tähtäimellä, vai käydäkkö kaikissa toinen kierros jo. Duunin puolesta voisi vaihtaa Englannista joko Saksaan tai USA.

Osaako pakkiksen talousgurut visioida tulevaisuuteen, mikä maa noista kolmesta on se, jossa kannattaa olla?Mielenkiintoiset vaihtoehdot meinaan, kaikilla oma valuutta ja hyvin eri suuntaan menevä politiikka. Romahtaako amerikka vai EU, mitä käy Englannille jos eroavat EU:sta jne...
 
Opiskelen metsäalalla ja ulkomaille suuntautuminen on helppoa, suomalainen osaaminen kun on niin arvostettua joka puolella. Ovet on auki ties mihin kehitysprojekteihin Afrikassa ja Etelä-Amerikassa, sekä isojen firmojen hoodeille Aasiassa ja länsimaissa.
Pienen ikäni haaveilin siitä että kyllä tää Suomi jonain päivänä jää taakse ja että musta tulee kansainvälinen tyyppi. No, viime kesänä lähdin työharjoitteluun kolmeksi kuukaudeksi, todetakseni vain että perheen ja kaverien jättäminen on jotain mitä en pysty enää uudestaan tekee. Siispä suoritan opintoni tyytyväisenä loppuun ja haen työpaikan MAHDOLLISIMMAN läheltä kotiseutua (:
Ei se Helsingissäkään asuminen oo loppujen lopuks yhtään paha (turhamaisia lakeja ja poliittisia päätöksiä lukuunottamatta). Nyt mulle riittää satunnainen matkustelu ja ehkä joskus jonkun loma-asunnon hankkiminen jostain, että näin se mieli muuttuu :D
 
anttijk sanoi:
Opiskelen metsäalalla ja ulkomaille suuntautuminen on helppoa, suomalainen osaaminen kun on niin arvostettua joka puolella. Ovet on auki ties mihin kehitysprojekteihin Afrikassa ja Etelä-Amerikassa, sekä isojen firmojen hoodeille Aasiassa ja länsimaissa.
Pienen ikäni haaveilin siitä että kyllä tää Suomi jonain päivänä jää taakse ja että musta tulee kansainvälinen tyyppi. No, viime kesänä lähdin työharjoitteluun kolmeksi kuukaudeksi, todetakseni vain että perheen ja kaverien jättäminen on jotain mitä en pysty enää uudestaan tekee. Siispä suoritan opintoni tyytyväisenä loppuun ja haen työpaikan MAHDOLLISIMMAN läheltä kotiseutua (:
Ei se Helsingissäkään asuminen oo loppujen lopuks yhtään paha (turhamaisia lakeja ja poliittisia päätöksiä lukuunottamatta). Nyt mulle riittää satunnainen matkustelu ja ehkä joskus jonkun loma-asunnon hankkiminen jostain, että näin se mieli muuttuu :D
Click to expand...

Nyt voit ainakin sanoa että olet kokeillut ja ei kaduta sitten vanhempana, arvostan.
Toisille tämä sopii, toisille ei. Kaikilla kun on hieman erilainen suhde/suhtautuminen esimerkiksi läheisiin ihmisiin, uraan, rahaan, harrastuksiin, ilmastoon, kulttuureihin jne jne.
 
M_atti sanoi:
Nyt voit ainakin sanoa että olet kokeillut ja ei kaduta sitten vanhempana, arvostan.
Toisille tämä sopii, toisille ei. Kaikilla kun on hieman erilainen suhde/suhtautuminen esimerkiksi läheisiin ihmisiin, uraan, rahaan, harrastuksiin, ilmastoon, kulttuureihin jne jne.
Click to expand...

Kyllä, mutta en myöskään tekisi päätöksiä noin helposti, 3kk perusteella ja noin nuorena. Ihmiset muuttuu ja kasvaa, prioriteetiit selkenee jne. Yleensä tuo 3kk on semmonen tutustumisvaihe ulkomailla kun ihastellaan uutta ja ikävöidään kavereita samanaikaisesti. Siihen tottumiseen menee helposti vuosi tai pari kun pystyy objektiivisesti ajattelemaan, että missä maassa sitä haluaa oikeasti asua ja mikä on minkäkin arvoista. Hyvät kaverit säilyy kuitenkin ikuisesti jos niin haluaa, eikä niitä enää 3-kymppisenä kuitenkaan näe samoin kuin 20-vuotiaana.

Toki on ihmisiä, ketkä haluavat olla siinä oman kylän paperitehtaalla koko ikänsä, mutta henk. koht. en heitä ymmärrä. Ketään en myöskään tunne, joka olisi +1v ulkomaankeikkaa katunut, vaikka paska reissu olisi ollutkin pääosin ja alkuun ollut koti-ikävä, aina se kasvattaa.
 
Jerkko sanoi:
Kyllä, mutta en myöskään tekisi päätöksiä noin helposti, 3kk perusteella ja noin nuorena. Ihmiset muuttuu ja kasvaa, prioriteetiit selkenee jne. Yleensä tuo 3kk on semmonen tutustumisvaihe ulkomailla kun ihastellaan uutta ja ikävöidään kavereita samanaikaisesti. Siihen tottumiseen menee helposti vuosi tai pari kun pystyy objektiivisesti ajattelemaan, että missä maassa sitä haluaa oikeasti asua ja mikä on minkäkin arvoista. Hyvät kaverit säilyy kuitenkin ikuisesti jos niin haluaa, eikä niitä enää 3-kymppisenä kuitenkaan näe samoin kuin 20-vuotiaana.

Toki on ihmisiä, ketkä haluavat olla siinä oman kylän paperitehtaalla koko ikänsä, mutta henk. koht. en heitä ymmärrä. Ketään en myöskään tunne, joka olisi +1v ulkomaankeikkaa katunut, vaikka paska reissu olisi ollutkin pääosin ja alkuun ollut koti-ikävä, aina se kasvattaa.
Click to expand...

Toisaalta taas niiden ekojen viikkojen - kuukausien pitäis olla sitä honeymoon-aikaa, jolloin kaikki on niin siistiä ja mikään ei vituta. Jos sinä aikana jo tulee erittäin selväksi, ettei pysty sukulaisia ja kavereita jättämään taakseen niin that's it, kokeiltu on.

Mä oon nyt pian asunut kolme vuotta keski-euroopassa ja osaisin tottakai perustella, miksi kannattaa lähteä. Pystyn silti ymmärtämään, että kaikille tämä ei sovi. Kyllä siinä 3 kuukaudessa jo saa kuvan, onko itsestä siihen. En ainakaan suosittelisi ulkomaille muuttamista sillä perusteella, että "kun pakkiksellakin jerkko sanoi että sitte parin vuoden päästä vasta tietää sopeutuuko vai ei".
 
M_atti sanoi:
Toisaalta taas niiden ekojen viikkojen - kuukausien pitäis olla sitä honeymoon-aikaa, jolloin kaikki on niin siistiä ja mikään ei vituta. Jos sinä aikana jo tulee erittäin selväksi, ettei pysty sukulaisia ja kavereita jättämään taakseen niin that's it, kokeiltu on.

Mä oon nyt pian asunut kolme vuotta keski-euroopassa ja osaisin tottakai perustella, miksi kannattaa lähteä. Pystyn silti ymmärtämään, että kaikille tämä ei sovi. Kyllä siinä 3 kuukaudessa jo saa kuvan, onko itsestä siihen. En ainakaan suosittelisi ulkomaille muuttamista sillä perusteella, että "kun pakkiksellakin jerkko sanoi että sitte parin vuoden päästä vasta tietää sopeutuuko vai ei".
Click to expand...

Ehkä, mutta tiedän myös ihmisiä, jotka alusta alkaen kirosivat uutta maataan ja kaipasivat kavereita ja kotimaataan. Ja kappas kummaa, vuoden kuluttua ja useamman kotireissun jälkeen alkoikin mieli muuttua ja lopulta kotiinpaluu olikin se joka alkoi harmittaa. Tietysti tuohon vaikuttaa moni asia molemmissa maissa, mutta silti en usko siihen, että 3kk:n perusteella pystyy sanomaan varmasti sopeutuuko sinne ulkomaille vai ei.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom