Pois Suomesta thread...maybe forever!!!

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Topah
  • Aloitettu Aloitettu
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Mukava seurata aina näitä "naudansisäfile ruokakoreja".Jotain suuntaa antavat aina kuitenkin.

Jos ketään kiinnostaa niin Portugalin ruokakorin hinnaksi mun laskemana tuli 52.70E,(sisäfile 25.00E).Eli suhteellisen edulliset hinnat keskieurooppalaisten kuukausipalkoille.
 
[mod] Nyt ne pelkät vitun hokemiset loppui

Jos astuu pullonkorkin päälle ja on pakko ruveta avautuun palstalla, niin kannataa miettiä 2 kertaa mitä tai miten tänne kirjoittaa.

T. TLP[/mod]
 
Ei varmaan ois pitäny lukea 10 sivuu tät tredii kerralla koska se aiheuttaa pienen purkauksen pienessä ihmisessä. Yritän pysytellä pois tästä tredistä ...

Meinasin kirjotta toisenkin viestin joka samaa tasoo mut 2x pitempi ....sen verran tää tredi pisti vihaks
 
Ei varmaan ois pitäny lukea 10 sivuu tät tredii kerralla koska se aiheuttaa pienen purkauksen pienessä ihmisessä. Yritän pysytellä pois tästä tredistä ...

Meinasin kirjotta toisenkin viestin joka samaa tasoo mut 2x pitempi ....sen verran tää tredi pisti vihaks

Harmi etta en nahnyt kyseista viestiasi. Olisin saanu hyvat naurut kun joku vettaa herneet, joidenkin ihm ihmisten mielipiteista mita on kirjoitettu anonyymina nettiin :)
 
Tälläinen kysymys Hupelle; montaako eri kieltä kykenet puhumaan sujuvasti?
Saksalaiset puhuvat pirun hyvää englantia. Itse puhun suomea, ruotsia ja englantia.
Mitä väliä?

Kävin tsekkaas ton sisäfileen hinnan, 25 egee oli lähikaupassa. Toi 9.90egee on aivan huuhaata.
 
Saksalaiset puhuvat pirun hyvää englantia. Itse puhun suomea, ruotsia ja englantia.
Mitä väliä?

Kävin tsekkaas ton sisäfileen hinnan, 25 egee oli lähikaupassa. Toi 9.90egee on aivan huuhaata.

Joo, ei sillä olekkaan mitään väliä, mietin vain oletko pärjännyt ihan englannilla joka paikassa, vai onko jotain erikois osaamisia kielissä. :piis:
 
Itsellä olisi lähtö edessä ensi kesän alussa. Määränpäänä Britannia/Lontoo, itse matka sinne voi ja saa venyä jopa kuukausien mittaiseksi, koska mihinkään ei ole kiire. Aion siis pitää välivuoden ja lähteä kaverin kanssa maailmalle, töihin ja ihan vaan hengailemaan, riippuen aina fiiliksestä. Britannia on lopullisena määränpäänä, koska aion nyt syksyllä hakea sinne yliopistoon ja koska luultavasti pääsen ainakin johonkin, aloitan "elämäni siirtämisen" ajoissa.

Toisaalta jännittää hyvällä tavalla ja olen aivan älyttömän innoissani lähdöstä, mutta toisaalta taas mietityttää etenkin kaikki käytännön asiat. Opiskelu ei ole mitään ihan halpaa ja lukiopohjalla tuskin saa kovin hyvää duunia, saati että siitä rahasta jäisi mitään säästöön tuon välivuoden jälkeen. Tähän asti on menty mentaliteetillä "kyllä elämässä aina pärjää ja kaikki onnistuu", mutta välillä tulee kieltämättä epätoivon hetkiä, varsinkin kun ei itse edes tiedä mitä haluaa. Toivottavasti tuo välivuosi auttaa hiukan selvittämään päätä...

Minulla ei oikeastaan ole mitään Suomea vastaan. Samaa se arki on pitkälti joka paikassa, ympärillä olevat ihmiset vaikuttavat eniten siihen, miten hyvin viihtyy. Oma ystäväpiirini koostuu kuitenkin ihmisistä, joiden tiedän hajaantuvan ympäriinsä ennemmin tai myöhemmin, sen takia ei ole itsekään erityisen vaikea lähteä. Suomesta itsestään tulee varmasti ikävä asioiden hoitamisen helppoutta, sitä että tietää missä mikäkin on ja yleensäkin sitä, että kaikki on tuttua ja turvallista.

Helpointa olisi tietysti vain jäädä ja käydä koulut Suomessa. Minulla on kuitenkin täällä työpaikka, asunto, ystäviä jne... Mutta toisaalta olen aina halunnut Britteihin yliopistoon, harmittelisin sitä vielä viisikymppisenäkin jos en nyt lähtisi. Saa nähdä miten käy, pääseehän sieltä sitten aina takaisin :)
 
Itsellä olisi lähtö edessä ensi kesän alussa. Määränpäänä Britannia/Lontoo, itse matka sinne voi ja saa venyä jopa kuukausien mittaiseksi, koska mihinkään ei ole kiire. Aion siis pitää välivuoden ja lähteä kaverin kanssa maailmalle, töihin ja ihan vaan hengailemaan, riippuen aina fiiliksestä. Britannia on lopullisena määränpäänä, koska aion nyt syksyllä hakea sinne yliopistoon ja koska luultavasti pääsen ainakin johonkin, aloitan "elämäni siirtämisen" ajoissa.

Toisaalta jännittää hyvällä tavalla ja olen aivan älyttömän innoissani lähdöstä, mutta toisaalta taas mietityttää etenkin kaikki käytännön asiat. Opiskelu ei ole mitään ihan halpaa ja lukiopohjalla tuskin saa kovin hyvää duunia, saati että siitä rahasta jäisi mitään säästöön tuon välivuoden jälkeen. Tähän asti on menty mentaliteetillä "kyllä elämässä aina pärjää ja kaikki onnistuu", mutta välillä tulee kieltämättä epätoivon hetkiä, varsinkin kun ei itse edes tiedä mitä haluaa. Toivottavasti tuo välivuosi auttaa hiukan selvittämään päätä...

Minulla ei oikeastaan ole mitään Suomea vastaan. Samaa se arki on pitkälti joka paikassa, ympärillä olevat ihmiset vaikuttavat eniten siihen, miten hyvin viihtyy. Oma ystäväpiirini koostuu kuitenkin ihmisistä, joiden tiedän hajaantuvan ympäriinsä ennemmin tai myöhemmin, sen takia ei ole itsekään erityisen vaikea lähteä. Suomesta itsestään tulee varmasti ikävä asioiden hoitamisen helppoutta, sitä että tietää missä mikäkin on ja yleensäkin sitä, että kaikki on tuttua ja turvallista.

Helpointa olisi tietysti vain jäädä ja käydä koulut Suomessa. Minulla on kuitenkin täällä työpaikka, asunto, ystäviä jne... Mutta toisaalta olen aina halunnut Britteihin yliopistoon, harmittelisin sitä vielä viisikymppisenäkin jos en nyt lähtisi. Saa nähdä miten käy, pääseehän sieltä sitten aina takaisin :)

Oletko muuten käynyt IB:n? Tuolta toisesta threadistä sain sellaisen käsityksen. ;) Luulen että jos on pyörinyt kv-ympyröissä niin tulee halu lähteä maailmalle ja nähdä muutakin, ei siinä mitään Suomi-vastaista ole. Käytännön asioista sanoisin, että sitten kun on pärjännyt siellä ulkomailla, pärjää missä vaan. Etenkin jos joutuu itse elättämään itsensä.

Mulla tosin tämä ulkomailla oleilu ei ole selvittänyt päätä sen suhteen mitä haluan. Luulen että ne jotka rupeavat rakentamaan elämäänsä Suomessa näkevät selkeämpiä tavoitteita. Ulkosuomalainen taas tuntee koko ajan itsensä vähän ulkopuoliseksi, eikä välttämättä suunnittele asunnon ostoa ja lasten tekoa siellä kohdemaassa. Eli pitkän aikavälin tavoitteet puuttuvat, ja sitten on helpompi vaan hengailla ja opiskella tai olla töissä. :)
 
Oletko muuten käynyt IB:n?

Tunnustan :) Tai siis, loppusuoralla ollaan.

Luulen että jos on pyörinyt kv-ympyröissä niin tulee halu lähteä maailmalle ja nähdä muutakin, ei siinä mitään Suomi-vastaista ole. Käytännön asioista sanoisin, että sitten kun on pärjännyt siellä ulkomailla, pärjää missä vaan. Etenkin jos joutuu itse elättämään itsensä.

Niinpä. Nyt kun on täällä Suomessakin elättänyt itsensä ja pärjännyt omillaan tosi nuoresta lähtien, on varmasti paremmin 'aseistautunut' kuin suoraan äidin helmoista lähtevä, mutta silti pelottaa aivan älyttömästi, lähinnä just raha-asiat ja muut. Mutta tosiaan, kai sitä selviää (ja jos ei, niin on ainakin kokemusta rikkaampi).

Mulla tosin tämä ulkomailla oleilu ei ole selvittänyt päätä sen suhteen mitä haluan. Luulen että ne jotka rupeavat rakentamaan elämäänsä Suomessa näkevät selkeämpiä tavoitteita. Ulkosuomalainen taas tuntee koko ajan itsensä vähän ulkopuoliseksi, eikä välttämättä suunnittele asunnon ostoa ja lasten tekoa siellä kohdemaassa. Eli pitkän aikavälin tavoitteet puuttuvat, ja sitten on helpompi vaan hengailla ja opiskella tai olla töissä. :)

Niin no, tiettyä juurettomuutta on havaittavissa jo täällä Suomessa :) Maa vaan polttaa jalkojen alla koko ajan. En tiedä, jäänkö sitten Britteihin lopullisesti, luultavasti en... On se kyllä ihanaa olla nuori, mikään ei pidä kiinni missään ja kaikki on mahdollista :)
 
ma menin joskus aikoinaan britteihin, 3 kuukaudeksi. matka sitten venahti ja asuin lontoossa 10 vuotta. Nykyjaan en kylla mistaan hinnasta muuttaisi takaisin, jotenkin tulin allergiseksi englantilaiseen elamantyyliin, ja viela aika pahasti !!
viikonloppuja tulee joskus kyllakin lontoossa vielakin vietettya, taytyy myontaa etta se on yksi parhaita bilekaupunkeja, euroopan parhaat ravintolat loytyvat myos kyseista kaupungista.
 
tosiaan islannissa talla hetkella kesaduunissa, viime vuonna taalla vaihtarina ja nyt takasin kesaduuniin. Kylla ma sanon etta kannattaa ehdottomasti lahtea ulkomaille pitemmaksi aikaa jos vaan saumoja on, sen verran siina oppii tuntemaan itseaan.
Kolme viikkoa jaljella, sitten takas kotosuomeen ja lukemaan yo-kokeisiin:mad: Toisaalta tekisi mieli jaada( kaverit, bileet jne) mutta toisaalta sen Suomenkin nakee niin eri valossa kun elaa arkipaivaa ulkomailla. Rehellisia suomalaisia ja etenkin suomen kielta on ikava suomessa, sita ei usein tajua kuinka hieno kieli se suomen kieli onkaan!
 
Tuota suomen kieltä mullakin ikävä... luen netti-hesaria mutta se ei ole yhtään sama asia kuin paperinen lehti ja vieressä kuppi kuumaa kahvia. :) Alkaa myös pelottaa että unohdan suomen, välillä joudun puheessa hakemaan sanoja ja sitten olen alkanut tekemään virheitä sijamuotojen kanssa jne.

Alyssa - varoitan sinua jo nyt että kun IB loppuu niin se on kuin kupla puhkeaisi. Varsinkin Britteihin lähteneiltä entisiltä luokkakaverelta olen kuullut sen saman valituksen, että porukka on siellä yliopiston alussa tosi nuorta ja vähän vastuutontakin. Eli taso tulee varmasti laskemaan siitä mihin nyt olet tottunut. Mutta sehän ei ole pelkästään huono asia koska iippareilla ei tunnetusti ole muuta elämää. ;)
 
Nooh, mulla on tää IB-aika ollut melkoisen rentoa, biletettyä tullut vähän liiankin kanssa :) Eli enköhän sopeudu :D Tosin jos pääsen ykkösvaihtoehtooni (Cambridge), taitaa työmäärä 50-kertaistua...
 
Jos brittilehti tavoittaa 400 000 ihmistä, on se suunnilleen samaa tasoa, kuin suomessa joku kuusankosken seutu..

Nää cooliusjutut nyt on täysin makuasioita. Melkein väittäisin ihan oman subjektiivisen mielipiteeni mukaan kööpenhaminan ja tukholman kaupunkeina ownaavan helsinkiä aika pahasti. Ei stadi mikää tylsä paikka oo, mutta kyl mä enemmin pidän Berliinistä, Brysselistä, Damista tai Tukholmasta.
Kyl Helsinki suomen ykköspaikka on..;)
Itseä ei niikää kiinnostaisi Englantii meno, ku Saksaan.. Jotenki vaa on sellanen olo, et tekisi mieli muuttaa johku etelä-saksaan tästä jossain vaiheessa..
 
Nooh, mulla on tää IB-aika ollut melkoisen rentoa, biletettyä tullut vähän liiankin kanssa :) Eli enköhän sopeudu :D Tosin jos pääsen ykkösvaihtoehtooni (Cambridge), taitaa työmäärä 50-kertaistua...

Mille alalle olet muuten hakemassa?

ps. tiedän myös muutaman Cambridgessä opiskelevan/opiskelleen suomalaisen. Siellä kyllä saa tehdä töitä, mutta se tapahtuu yleensä hyvässä hengessä yhdessä muiden kanssa. Eli opiskeleminen on tietyssä mielessä tiimityötä. :)
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom