Pitkä tai muuten ärsyttävä työmatka -gallup

Tällä hetkellä on semmosen 40-50 minuuttia suuntaansa julkisilla. Ei nyt sinänsä vituta, matkan aikana voi lukea lehden tai nukkua.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Taloussanomissa iso uutinen ja joku tutkimus tuosta aiheesta:

http://www.taloussanomat.fi/liikenne/2011/02/05/tama-tyomatka-tekee-sinut-onnettomaksi/20111680/139

"Halpa asunto kaukana työpaikasta voi olla paha vikatikki. Moni nimittäin aliarvioi pitkien työmatkojen rasistukset. Tuore tutkimus paljastaa, että pitkää työmatkaa taittavat ovat kaikin tavoin tyytymättömämpiä elämäänsä kuin lähellä työtään asuvat. Yli tunnin työmatkaa taittava tarvitsisi reilun palkankorotuksen onnellisuuseron tasoittamiseen. Katso miten iso raha tasoittaa tilanteen.

Oma piha, rauhallinen ympäristö lapsille ja hyvät ulkoilumaastot ovat hyviä syitä muuttaa keskustasta naapurikuntaan. Muuton takana on usein paremman, ehkä rauhallisemmankin elämän kaipuu ja ehkä myös säästetyt rahat asunnosta.

Kun yhtälöön lisätään työmatkojen tuoma stressi ja kustannukset, muuton vaikutukset voivat kääntyä päälaelleen. Kun idylli siintää mielissä, päivittäiset istumiset bussissa tai auton ratissa arvioidaan usein liian kevyeksi.

Työmatka ei ole vain arkinen kiusa, jonka kanssa oppii elämään. Saksalaistutkimuksen mukaan mitä pidempi työmatka on, sitä tyytymättömämpiä ihmiset ovat elämäänsä myös yleisesti ottaen.

Pellervon taloustutkimuksen tutkimusjohtaja Markus Lahtinen pitää tuloksia järkevinä myös Suomen osalta.

– Paljon arjen ilosta katoaa logistisiin hankaluuksiin. Minusta on täysin hyväksyttävä ajatus, että se on hyvinvointitappiota.

Lasketko työmatkallesi hinnan?

Onnellisuutta ei voi mitata yksin rahassa, mutta Saksassa on yritetty. Scandinavian Journal of Economicsissa julkaistussa saksalaistutkimuksessa todettiin, että tunnin työmatka rasittaa ihmistä niin paljon, että hän tarvitsisi peräti 40 prosentin palkankorotuksen, jotta olisi edes yhtä tyytyväinen elämäänsä kuin työntekijä, jonka työmatka on olematon.

Myös Suomessa työmatkan rasituksia on yritetty mitata euroissa. Pellervon taloustutkimus (PTT) selvitti viime vuonna elinkustannuksia pääkaupunkiseudulla ja ympäryskunnissa. Myös työmatkoille laskettiin hinta: kahdeksan euroa tunnilta.

Suomalaiset kuluttavat arkisella työmatkalla eurooppalaisittain tavallisen ajan, eli keskimäärin noin 40 minuuttia työpäivää kohden. Työpäiviä kertyy vuodessa keskimäärin 230. Yksinkertaisella laskutavalla työmatkoilla hukattu vapaa-aika maksaisi reilut 1 200 euroa.

Ei ihme, että Pellervon taloustutkimuksen selvityksen mukaan elinkustannukset tasoittuvat selvästi Helsingin kantakaupungin ja muiden alueiden välillä, kun mukaan lasketaan bensat, seutuliput ja myös vapaa-ajan hinta.

Jos töihin kulkee julkisilla ja vapaa-ajan menot kurvailee omalla autolla, tulee Espoossa ja Lahdessa eläminen Helsingin kantakaupunkia kalliimmaksi. Kirkkonummi on kantakaupungin kanssa tasoissa, kun taas Helsingin edullisemmat seudut ja Vantaa ovat muutamia satasia edullisempia.

Kukaan ei totu ruuhkaan


Tutkimusten perusteella vaikuttaisi, että pitkät työmatkat vaikuttavat luultua raskaammin elämisen laatuun. Osa ihmisistä ei tietenkään voi valita työmatkaansa esimerkiksi asuntojen hinnan tai huonosti vetävien työmarkkinoiden vuoksi.

– Esimerkiksi Helsingin keskustassa tulevat luottorajat vastaan. On realismia, että asutaan siellä missä voidaan. Myyt vapaa-aikaasi junassa istumiselle, Lahtinen sanoo.

Suurin osa kehyskunnista töissä käyvistä on kuitenkin hyvätuloisia. Tilastokeskuksen mukaan asuinkunnan ulkopuolella hommia paiskivien tulot olivat vuonna 2005 noin kolmanneksen korkeammat kuin kunnan sisällä töissä käyvien. Miksi myös hyvätuloiset valitsevat pidemmät työmatkat?

– Kaikki eivät osaa arvioida tilannetta oikein. Kun ihmiset tekevät taloudellisia laskelmia, osaavatko he laskea tai arvioida tilanteen oikein, kysyy työmatkustamista tutkinut sosiaali- ja terveysministeriön johtaja Raija Volk.

– Valintaan vaikuttaa kokonaisuus. Lasten takia voidaan valita turvallinen asuinpaikka ja itse sitten kärvistellään junassa. Työpaikan valintaan taas vaikuttavat urakehitysnäkymät ja palkkataso, Lahtinen toteaa.

Saksalaistutkimuksen mukaan ihmiset arvioivat työmatkojen raskauden yleensä selvästi alakanttiin. Jos työmatka pitenee paremman palkan vuoksi, on tavallista, että suurempaan rahamäärään totutaan, eikä se enää vuoden jälkeen lisää tyytyväisyyttä kuten ennen. Sen sijaan pitkiin työmatkoihin ei totu kukaan.

Rohkeana muutoksiin

Pitenipä työmatka sitten maallemuuton tai uuden työpaikan seurauksena, kannattaa muutoksiin varautua. Suurimmat muutokset ovat vapaa-ajan väheneminen ja paikasta toiseen siirtymisen järjestely.

Lahtisen mukaan tilannetta voi helpottaa joustavilla työajoilla ja etäpäivillä, jos niihin vain on mahdollisuus. Myös omien arvojen tärkeysjärjestys kannattaa miettiä tarkkaan. Kuinka usein haluan nähdä ystäviäni tai käydä elokuvissa tai spontaanisti oluella? Entä kuinka tärkeää on hiljaisuus, pihalta lähtevä hiihtolatu tai oma puutarha?

Yksi suurimmista syistä pitkänmatkalaisten tyytymättömyyteen on lopulta kyvyttömyys muutoksiin. Saksalaistutkimuksen mukaan monelta puuttuu rohkeutta ja tahdonvoimaa vaikeisiin päätöksiin. Jos kerran on kehuskellut muuttavansa maalle, voi olla vaikea tunnustaa, ettei homma toiminutkaan.

– Sitä kun ei tiedä miltä se tuntuu, ennen kuin sitä kokeilee. Kokeile ja katso miltä se tuntuu, kun odotat junaa, ja kun se juna lopulta tulee, se on täynnä kuin turusen pyssy, Lahtinen kertoo.

– Jos oikein kurjaksi menee, niin kyllä asunnon aina myydyksi saa."
 
Työmatka on itsellä hyvinkin lyhyt, voi vaikka kävellä. Mutta muutaman kerran tullut tuurattua työkaveria asennushomissa. Pahimmillaan reissua joka päivä ja aina tottakai erisuuntaan Suomea. Työpäivän tunnit kuluu auton ratissa ja työ siihen päälle. Joo, saa tuosta kilsakorvauksen, mutta jos maanataina meet Turkuun, tiistaina Kuopioon, Keskiviikkona Helsinkiin ja torstaina vaikka Joensuuhun niin ei paljon hymyilytä tuon jälkeen. Jos erehdyt syömään rankan duunin jälkeen, niin on sitten kiva ajaa se 200-300 kilsaa väsyneenä. En ymmärrä miten työkaveri jaksaa tuota vuodesta toiseen.

EDIT: Niin ja ensiviikko meni työkaverilla niin, että ma oli sillä joku meno poikansa jutussa ja tekee jonkun asennuskeikan tässä lähellä. Sitten ti-ke reissu pohjoisiin, torstaina Turkuun ja perjantaina oli johonkin Itä-Suomeen. Itse olen vain tyytyväinen kun saan mennä ti Imatralle ja Ke Hollolaan. Saa kilsat ja on vain kaksi päivää. Mutta oikeasti, tuota jatkuvasti niin hulluksi tulisi. Ikinä ei tiedä monelta olet kotona. Työtä ei voi jättää kesken, se on tehtävä loppuun ja sitten himaan.
 
Mulla meni Lontoossa n. 50 minuuttia suuntaansa. Vaikka matka sinänsä oli lyhyehkö, niin 20 min. kävelyä + 20 minuuttia metrossa + vielä 10 minuuttia kävelyä kävi kyllä hermoille. Varsinkin, kun metro on usein aivan täynnä. Sitten ostin Vespan, jolla menee n. 25 min. keskimäärin. Todellakin elämänlaatu parani huomattavasti. Myös treenit yms. on todella paljon helpompi hoitaa, kun ei tarvi taas mennä julkisilla ja kävellä salille ja takaisin. Yksi parhaita ostoksiani ikinä.
 
Voisiko saada jotain selityksiä miksi teillä on/ollut noin pitkiä työmatkoja ja vielä pahimmillaan monta vuotta? Onko muuttaminen ollut joskus kiellettyä Suomessa vai onko se sitä edelleen? Vai onko syinä jotain "tyttöystävän opiskelun takia" "lapsilla parempi kasvaa"? Täytyy arvostaa varmaa pillua aika paljon jos sen takia kymmenen tuntia viikossa uhraa autossa istumiseen, joka myös nostaa stressitasoa, onhan lapsetkin kasvaneet aivan kieroiksi ihmiskyrviksi kaupunkien keskustoissa. Muuttujia on tietenkin monia, mutta rahallahan näistäkin asioista selviäisi, mutta kärsivällisyys säästämiseen ei välttämättä kaikilla ole mielessä.
 
Voisiko saada jotain selityksiä miksi teillä on/ollut noin pitkiä työmatkoja ja vielä pahimmillaan monta vuotta? Onko muuttaminen ollut joskus kiellettyä Suomessa vai onko se sitä edelleen? Vai onko syinä jotain "tyttöystävän opiskelun takia" "lapsilla parempi kasvaa"? Täytyy arvostaa varmaa pillua aika paljon jos sen takia kymmenen tuntia viikossa uhraa autossa istumiseen, joka myös nostaa stressitasoa, onhan lapsetkin kasvaneet aivan kieroiksi ihmiskyrviksi kaupunkien keskustoissa. Muuttujia on tietenkin monia, mutta rahallahan näistäkin asioista selviäisi, mutta kärsivällisyys säästämiseen ei välttämättä kaikilla ole mielessä.

Helsinkiin en muuta ja asuinpaikkakunnalta ei ole löytynyt läheskään yhtä hyväpalkkaista ja mielekästä työtä. Emännän työ vaikuttaa asuinpaikkaan toki myös.
 
Voisiko saada jotain selityksiä miksi teillä on/ollut noin pitkiä työmatkoja ja vielä pahimmillaan monta vuotta? Onko muuttaminen ollut joskus kiellettyä Suomessa vai onko se sitä edelleen? Vai onko syinä jotain "tyttöystävän opiskelun takia" "lapsilla parempi kasvaa"? Täytyy arvostaa varmaa pillua aika paljon jos sen takia kymmenen tuntia viikossa uhraa autossa istumiseen, joka myös nostaa stressitasoa, onhan lapsetkin kasvaneet aivan kieroiksi ihmiskyrviksi kaupunkien keskustoissa. Muuttujia on tietenkin monia, mutta rahallahan näistäkin asioista selviäisi, mutta kärsivällisyys säästämiseen ei välttämättä kaikilla ole mielessä.

Mä rakastan Turkua, enkä kykene muuttamaan täältä pois. :) On täällä tietty myös ystävät ja sisko perheineen ja niin edelleen, mut aika suuri merkitys on kyllä ihan silläkin, et oon juurtunut tähän kaupunkiin niin voimakkaasti, et en halua asua muualla.
 
Vittumaisin työmatka ikinä: klaukkala-helsinki kun oli hämärää ja tihutti vettä, tai oli vaan hämärää tai muuten vaan arkipäivä.

Jonot seisoo jo kaukana ohi klaukkalan ja hesaan asti. Vauhti melkein 20 km/h
Itse ajan joka aamu Vuosaaresta Klaukkalaan kehä kolmosta ja sitten Klaukkalasta keskustaan ja voi että miten ihana ruuhka joka aamu <3

Edit. 6.25 Vuosaaresta, 6.58 Klaukkalassa.... 7.20 Klaukkalasta ja 9.00 Länsisatamassa. Ihkua.
 
Oma työmatka on joku 15 km, ja autolla menee sellasessa 15 min, kotipihasta töihin parkkiin. Ärsyttävä matka sinänsä, kun päivittäiseen pyöräilyyn ja omaan aikatauluun sovitettuna liian pitkä. Joku 7 km, ois hyvä. Aamulla ei pahemmin ole vielä ruuhkia seittemän maissa ja iltapäivällä, kun koittaa olla ennen neljää liikkeellä, niin saa hyvillä mielin ajaa sen moottoritiepätkän. Ainahan siellä ne hidastelijat silti tuppaa ottaan päähän.

Ja julkiset ei oo vaihtoehto, menee sen verran huonosti. Ja vaikka menis hyvin, ei kiinnosta seistä sateessa pysäkillä ja ihmetellä missä se bussi viipyy. Opiskeluaikoina sain tuosta jo tarpeeksi. Maksaa mitä maksaa, oma aika on sen verran arvokasta, että sitä en tuhlaa jossain täydessä bussissa kuunnellen ihmisten juoruja.

Edit: alko muuten vituttaan, kun ajatteli edes että joutus meneen bussilla joka päivä töihin. :D
 
Täällä on kyllä niiiiin pullamössöporukkaa ettei paremmasta väliä, valitetaan jostain tunnin matkoista julkisilla. Toki on ymmärrettävää että mikäli autolla pääsee n.puolet nopeammin, on se ihan perusteltua. Harvoin kuitenkaan näin on. Kehäteiden ruuhkat kertoo totuuden, ite en ikinä halua enää kokea samaa, nukun työmatkat mielummin junassa. Ja toi että jos menee vaihtoihin, homma menee vituiksi. Ite vaihden pasilassa junaa ja menee hemmetin hyvin.
 
Voisiko saada jotain selityksiä miksi teillä on/ollut noin pitkiä työmatkoja ja vielä pahimmillaan monta vuotta? Onko muuttaminen ollut joskus kiellettyä Suomessa vai onko se sitä edelleen? Vai onko syinä jotain "tyttöystävän opiskelun takia" "lapsilla parempi kasvaa"? Täytyy arvostaa varmaa pillua aika paljon jos sen takia kymmenen tuntia viikossa uhraa autossa istumiseen, joka myös nostaa stressitasoa, onhan lapsetkin kasvaneet aivan kieroiksi ihmiskyrviksi kaupunkien keskustoissa. Muuttujia on tietenkin monia, mutta rahallahan näistäkin asioista selviäisi, mutta kärsivällisyys säästämiseen ei välttämättä kaikilla ole mielessä.

Miehellä on oma yritys täällä, sitä ei ole mitään järkeä siirtää muualle paikkakunnalle. Oman alan töitä paikkakunnalla lähes nolla. Tässä sitä nyt sitten yritetään alanvaihtoa :D Ja kyllä arvostan miestäni sata kertaa ennemmän kuin mitään työtä.
 
UP.

Työmatka suuntaansa noin 75 km. Vuosi painettu. Matkaan menee keleistä riippuen 50-65 min. Jos yksin joutuisin ajamaan, niin voisi olla pääkoppa kovilla, mutta nyt hyvä kun ajetaan tuttavan kanssa
(kummallakin samassa talossa työt ja kodit noin 2 km erillään toisistaan) niin helppoa hommaa, saa rupatella matkalla ja jos ei ajovuoro päällä, niin aamumatkan saa nukkua. Lisäksi plussalle jää rahallisesti, ei tosin paljoa.

Katotaan sitten jos emäntä rupeaa mukulaa hönkimään, siinä tapauksessa pitää ruveta katselemaan töitä lähempää. Joillekin tää ajaminen sopii, joillekin ei.
 
Työmatka 25-32 km riippuen toimipaikasta missä milloinki olen töissä. Matkaan menee vajaa puoli tuntia ja puolet matkasta on motaria ja loppupätkäkin osittain kaksikaistaista tietä. Vielä ei ole alkanut kyrsimään, vaikka liikenteessä kaikenlaisia urpoja näkyykin päivittäin. :D
 
Aikaisemmin oli työmatka 45 km suuntaansa, jonka kuljin autolla. Eihän tuossa mennyt, kuin 35-40 min, mutta ärsytti se silti. Treenitkin kun piti aina ajoittaa tuolle reissulle, kun työssäkäyntipaikkakunnan salilla käyn eikä ollut järkeä käydä kotona välissä. Nyt muutettiin ja työmatka n.7 km eli alle 10 minuuttia autolla. Lisäksi nyt on tilaa omalle työhuoneelle, joten ei tarvi aina toimistolle raahautua :). Treeninkin voi siirtää iltaan jos ei päivällä jaksa:)
 
Tää ei taida mennä pitkästä työmatkasta, mutta tällä hetkellä 1,8km suuntaansa auton mittarilla ja autollahan tuo tulee kuljettua lähes poikkeuksetta...
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom