PITKÄ pohdiskelu kotipaikkakunnan "hylkäämisestä"

Mitä ruuhkaa täällä pkseudulla muka on? Hyvin mä menin weekend festareillekki alle 30minsassa kehäkolmoselta ku samaan paikkaan samaa tietä kaverit oli jonotellut 5 tuntia.. se vain ku mä jätin auton pihaan ja otin fillarin alle.. sama homma takas tullessa yöllä, tokikin vitutti fillaroida autotiellä häkää niellen mut eipähän mennyt 4 tuntia 10kilsan etenemisessä vaan taas se 30minsaa.

Tuolla ruuhkissaki seisoo ihan ihme syistä, enimmäkseen paskat liikennejärjestelyt.. järjellä ku miettii niin vaikea edetä kummoisia matkoja valojen välissä.. aina ku tulee punanen suoraa ajaville niin se väli täyttyy sivuilta tulevista ja kun taas on vihreä.. odotellaan paikallaan koska mitään väliä jota pitkin ajais ei ole, ja tätä sitten mannerheimin tielläkin pahennettiin vaan rokkimäkin ja tukholmankadun shellin kohdalla tekemällä suoraan ajavien 2 kaistasta yksi kaista, ja näitä esimerkkejä on ihan vitusti.
Joskus duunista juvanmalmilta himaan puistolaan kesti melkeen tunti paskimmillaan.. ku nykyään sen ajaa ruuhkassaki 15 minsassa.. ihan vain koska vihdoin saivat aikaiseksi poistaa tamperetielle kääntyvien kehän ylittävien valot ja monet muut valot. Pääkaupunki seudun ruuhkat johtuu pitkälti siitä ettei nämä tieliikennelaitoksen insinöörit tajua oikeammin yhtään mitään ja kun tajuavat.. niin montakymmentä vuotta myöhässä ja sitten maksetaankin nykypäivän 10x kalliimpaa hintaa uudistamisesta jne.
Ja kun ihmisien ajotaidotkin valitettavasti ovat niin paskat että senkin takia syntyy ruuhkia jopa tälläisillä teillä kuin E3 jossa ei ole valoja mannerheimintien jälkeen kuin seuraavan kerran Tampereella jos sielläkään.. silti 80kmh alueella ajetaan tietyissä kohdissa kävelyvauhtia niinkuin jollain pihatiellä ja kilsa myöhemmin taas 80km.. tämä siksi kun ryhmittäytyjät eivät vittu tajua painaa sitä kaasua jne. Siinä vähän siitä "ruuhkasuomesta" avautumista.

Asuntojen hinnat taasen.. Suomessa tämä "hyvinvointi" on niin sairaalla mallilla että täällä maksaa romahtanut latokin enemmän kuin tallinnan paraatipaikoilla 10 vuotta vanha omakotitalo. Hyvinvointivaltiossa hyvinvoivat vähissä parhaiten voisin jos se olis edes omissa käsissä.. Tässä maassa kun "paremmin meillä menee ku teillä" ihmisien otsassaki pitäs lukee et "enemmän me ollaan pankille velkaa kuin te".
Ja näitä enemmän velkaantuneita on varmasti enemmän siellä missä pyrkyryys ja näyttämisen tarve on isointa... eli pohjanmaalla ja suuremmissa kaupungeissa.
Tiedän mistä puhun kun oma äitini on materialismin koukussa ja velallinen viellä eläkeiässäkin, on kaikkee osamaksuu ja talolainaa ja autolainaa ja visalla käydää kaupas ja tutuilta lainataan.. ja töitä tehdään kahta kerralla ja kotona ei keretä niistä materioista nauttia.. on uutta sohvaa jolle ei kerkeä laskeutua katsomaan uudesta telvisiosta yhtään mitään.
Asuipa ja eleleepä missä vaan niin paha on tehdä se pankin rahoilla.. niille ku maksetaan kaikki kahteen kertaan takaisin.. 100 tonnin talosta köyhtyy 30vuoden laina-ajalla sen 200tonnia ja myydessä ei saa takas kuin 70tonnia jos suhdanteet on suotuisat. Melkeen vituttaa ku täällä on niin kylmät talvet, asuisin mielelläni teltassa ja käyttäisin rahat muuhun kuin asumiskuluihin. Vaikka sitten auton virittelyyn kun mut jo sellaiseksikkin kuparikaton toimesta nimettiin, tokikaan en ole autoja koskaan viritellyt, mankan olen pari kertaa asentanut ja pohjaa hitsaillut/massanut ja myllyttänyt/vahannut.. ei taida ihan bensalenkkarin titteliin riittää rahkeet kun mitään pilluralliakaan ei ole koskaan tullut kierroksen vertaakaan ajeltua.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Itse kun asuin Helsinki, Bangkok, Munchen niin Suomeen palatessa stadin takapajula oli aika no-go. Mieluummin sit tänne metsän keskelle ns. kotipaikkakunnalle. Eli ymmärrän osin tuon moun pointin mutta sillä erotuksella että koko Suomi on takapajulaa ja on siinä suhteessa sama asua missä vain täällä.

Voihan se ollakin, että kun on jossain vaiheessa tarpeeksi nähnyt hälinää, niin maistuu ihan "maaseutukin" hyvältä. Saisi se Suomessa omalla kohdalla kuitenkin luvan olla inhimillisen matkan päässä pk-seudulta. Mutta siellähän metsä alkaakin aika lähellä kaupunkia.
 
Mitä ruuhkaa täällä pkseudulla muka on? Hyvin mä menin weekend festareillekki alle 30minsassa kehäkolmoselta ku samaan paikkaan samaa tietä kaverit oli jonotellut 5 tuntia.. se vain ku mä jätin auton pihaan ja otin fillarin alle.. sama homma takas tullessa yöllä, tokikin vitutti fillaroida autotiellä häkää niellen mut eipähän mennyt 4 tuntia 10kilsan etenemisessä vaan taas se 30minsaa..

Tästä tulee mieleen muuten yhden kaverin tuska, kun hän haki yhtä työpaikkaa. Kyseessä oli myyntityö, joka olisi hänen osaltaan tapahtunut Pohjois-Savossa. Kaveri oli tottunut ajelemaan myyntimiehenä pitkiä matkoja. Hän pääsi kolmannelle kierrokselle, joka oli viimeinen kierros työpaikkaa tavoitellessa ja hän matkasi firman pääpaikkaan pk-seudulle. Häntä haastatteli myyntijohtaja sekä talouspäällikkö. Talouspäällikkö oli koko elämänsä asunut pk-seudulla ja otti kynnyskysymykseksi sen, että tämä kaveri asui 80 km päässä Pohjois-Savon toimistolta. Hänestä tuo matka oli aivan tolkuton. Kaveri olisi käytännössä ajanut tuon matkan varsin nopeasti, koska matka oli pelkkää moottoritietä, mutta talouspäällikkö ei tätä tajunnut. Pk-seudun ruuhkissa koko elämänsä elänyt näki asian niin, että tuohon matkaan menee tunteja, meneehän hänelläkin pk-seudulla aamusella 10 km matkaan kuulemma tunti. Lopulta työpaikka jäi saamatta kaverilta, kun hänellä oli "omituisen utopistinen kuva" siitä, miten hän vaan ajelee tuntikausia aamusella konttorille ja sieltä sitten alkuillasta takaisin:face: ...omanlaista "junttiutta" tuokin, kun ei nähdä muuta kuin se pk-seudun malli, jossa autot tönöttää arkiaamuna 7:45 jonossa Kehä 1:sellä..
 
Pääkaupunki seudun ruuhkat johtuu pitkälti siitä ettei nämä tieliikennelaitoksen insinöörit tajua oikeammin yhtään mitään
Niin ja siitä, että aika monet jotka voisivat kulkea töihin Helsingin kantakaupungin alueelle esim junalla tulevat töihin mieluummin yksityisautolla. Tietullit kehä 1:n eteläpuolelle.
 
Totta. Yhtä junttina mä itse pidän sitä, ettei ikinä olla käyty Suomessa muualla kuin Helsingissä jos kerran ollaan sinne synnytty. Eihän se tietysti pakko ole Helsingistä välttämättä lähteä mihinkään koko elämänsä aikana, kun palvelut on kaikki siellä, mutta silti matkailu avartaa myös Suomen rajojen sisäpuolella. Tuli mieleen kun joskus kauan sitten seurustelin paljasjalkaisen helsinkiläisen kanssa ja muistan kun hän ensimmäistä kertaa tuli käymään Jyväskylässä ja junasta astuessaan tokaisi ihmeissään tyyliin "mitä ihmettä, täällähän on kerrostaloja". Kyseessä on kuitenkin yli 100 000 asukkaan kaupunki, joka Suomen mittakaavassa on jo isompi kuin keskikokoinen kaupunki.

edit: Toinen tarina asiaan liittyen oli kun ala- tai yläasteella oli yksi mimmi, joka muutti Jyväskylästä Espooseen ja sitten takaisin ja kertoi sikäläisillä olevan kuva, että Jyväskylässä tyyliin hiihdetään kouluun ja ostetaan vaatteet Prismasta kun ei ole muita kauppoja jne. Yhtä sivistymättömän ja nurkkakuntaisen juntin kuvan itsestään imo antaa jos ei ole mitään käsitystä Helsingin ulkopuolisesta Suomesta kuin se, ettei ole mitään käsitystä vaikkapa Peräseinäjoen ulkopuolisesta Suomesta.

Itseähän hiihdin ala-asteella kouluun pk-seuden kehyskunnassa. Oi niitä aikoja. Tämä vain off-topic tuohon quotettuun kohtaan.

Vanhemmat olivat molemmat landelta kotoisin, mutta muuttivat töiden perässä Helsinkiin ja kantakaupunkiin asumaan. Onneksi tajusivat muuttaa vähän syrjempään kun lapsia tuli ja kävivät usein isovanhempien luona. Ehkä sen takia mulla on niin romantisoitu kuva maalla asumisesta ja elämäntavasta siellä. Mulla on aika hyvä nyt vertailla asioita, kun mulla on kaksi asuntoa. Omakotitalo ns. landella (tosin taajamassa ja ison kaupungin kupeessa) ja ryssäkuutiovuokra-asunto Etelä-Suomessa. Työpaikka on kantakaupungissa. Musta on oikeasti vaivalloista lähteä työpaikalta käymään esim. jossain "erikoiskaupassa". Ei ole juuri tullut käytyä. Mielummin tilaan tavarat netin kautta.

Ne illat kun olen vuokra-asunnossa, odotan koko ajan sitä hetkeä kun pääsee töiltään taas lähtemään lahdelle, ns. kotiin. Jos olisin tänään kerrostalokämpässäni, niin jumittaisin koko vitun päivän sisällä ja tuijottaisin Netflixistä jotain B-luokan TV-sarjaa. Jos asuisin kantakaupungissa, tilaisin ruoankin kotiin varmasti Alepan kuriirilla. Mua vain ahdistaa se ihmisvilinä. En kuitenkaan ole mielestäni esim. töissä epäsosiaalinen. En vain jaksa koko päivää olla ihmisten keskellä.

Kohta pääsen kolaamaan pihaa ja hakemaan polttopuita sisälle taloon. Sitten leivinuuni lämpiämään ja saatan käydä Jyväskylässä ostoksilla. Auton saa aina parkkiin ihan keskustaan näin talvellakin. Kun laitan vilkun päälle liittymässä, ei ole todennäköistä että joku mulkku ajaan raon kiinni eikä anna tilaa. Tytön kanssa voin mennä lähellä olevaan laskettelukeskukseen pulkkamäkeen tai opettamaan lautailua. Itsekkin menisin lautailemaan jos pystyisin. Venepaikan saisi tuosta kesäksi ja veneellä pääsisi Jyväskylään ja sieltä edelleen kaverin mökille. Tuollasia pieniä asioita on hyvin paljon, jotka ei monelle ole tärkeitä tai merkkaa mitään, mutta en noita voinut toteuttaa kotipaikkakunnallani, enkä pysty edelleenkään toisessa asunnossani.

Itselläni koti on myös siellä missä itse asun. Aina kuitenkaan koti ei tunnu ns. kodilta. Ei tuntunut tämäkään talo siltä pitkään aikaan. Nyt tuntuu. Lapsuudenkotia ei enää ole, eikä kyllä yhtään ole sitä ikäväkään. Parhaat lapsuusmuistot ovat aivan muualta, mm. matkoilta tai isovanhempien luota.

Nyt muuten kuuntelen Beethoven sinfoniaa no. 9 kovalla. Ei tälläinen onnistuisi muualla. Tietenkin jos olisi jaettu eri pelimerkit tai voittaisi lotossa, niin onhan niitä omakotitaloja Helsingin kantakaupungissakin. Toisaalta ei ole nyt asunto- tai autolainaa. Ei kyllä kateellisia naapureitakaan.
 
Asuinpaikka on just niin paska kuin mitä itse siitä tekee. Niin maalla, kuussa kuin kaupungissa on omat juttunsa mistä voi repiä iloa. Mut toi sanottuna helsinki on suomessa ainoa mesta, missä voi viihtyä, jos tykkää asua kaupungissa. Pitkään itse pidin helsinkiä paskamestana ja helsinkiläisiä kusipäinä, mutta niin se vaan ajatus tuostakin muuttui helsingissä asumisen aikana Mut toki kaikkien ei tarvi digata kaupunkilaisjutuista kuten asiallisista kahviloista, ravintoloista ja muusta viihteestä.

Nyt asun san franciscon kupeessa ja monessa mielessä imho. helsinki on parempi mesta ettei voi rekyylittömästi lähteä suomea haukkumaan. Mun mielestä on iso rikkaus saada kiertää maailmaa ja paikkoja. Ei tarvi kotiseutua vihata vaikka kävisi ihmettelemässä menoa muuallakin. Voisin helposti kuvitella eläköityväni jonnekin järven rannalle suomeen kauas menosta ja melskeestä. Tosin ei maalla koko vuotta viihdy yhteen menoon.

Mä varmaan 10 vuotta meuhkasin etten mä tänne koko loppuelämäksi jää. Meuhkaus alkoi siitä kun muutin ouluun opiskelujen perässä. Kaverit naureskeli ja pitkään kesti, että uskalsi tehdä peliliikkeitä. Tuli setti pitempiä työkeikkoja suomen ulkopuolelle ja madventureskin tv:sta. Siitä se ajatus sit kypsyi lopullisesti ja nyt on kierrosta ollut menossa vähän siellä sun täällä. Hienoa on maailmalla tolskatessa, mutta toivottavasti sitä joskus tulee kotiuduttua takaisin kotikonnuille.
 
Onko se sitten joku "elämisen mittari" että on jotain jatkuvaa suurkaupungin hälinää ympärillä? Varmaan tulisin itse hulluksi moisessa...

Ei kyllä, kuten varmasti tiedätkin. Pointti oli ettei se Helsinki niin kummoinen paikka ole, takapajulaa on koko Suomi. Jos nyt vielä väännetään Helsinki vs. Maaseutua niin meillä on nyt 2012 valmistunut 190m2 talo mikä on halvempi kuin 65m2 kaksio Itä-Helsingissä. Eipä tartte paljoa miettiä nelihenkisenä perheenä edes sitä toista vaihtoehtoa.

Aika kivasti lisäksi tuttuja kotipaikkakunnalla ja kun maalla ollaan, ei kenelläkään ole kiire. Ulkomailla (kaukana tutuista) oppi myös arvostamaan sitä että on paikka/sukulainen mihin viskata lapset aina silloin tällöin.
 
Talouspäällikkö oli koko elämänsä asunut pk-seudulla ja otti kynnyskysymykseksi sen, että tämä kaveri asui 80 km päässä Pohjois-Savon toimistolta. Hänestä tuo matka oli aivan tolkuton. Kaveri olisi käytännössä ajanut tuon matkan varsin nopeasti, koska matka oli pelkkää moottoritietä, mutta talouspäällikkö ei tätä tajunnut. Pk-seudun ruuhkissa koko elämänsä elänyt näki asian niin, että tuohon matkaan menee tunteja, meneehän hänelläkin pk-seudulla aamusella 10 km matkaan kuulemma tunti. Lopulta työpaikka jäi saamatta kaverilta, kun hänellä oli "omituisen utopistinen kuva" siitä, miten hän vaan ajelee tuntikausia aamusella konttorille ja sieltä sitten alkuillasta takaisin:face: ...omanlaista "junttiutta" tuokin, kun ei nähdä muuta kuin se pk-seudun malli, jossa autot tönöttää arkiaamuna 7:45 jonossa Kehä 1:sellä..

Tuostahan on ihan tutkittua tietoakin, että aivan erilaisen stressitason työmatkaajalla aiheuttaa se jonossa 10km/45 min suuntaansa jurruttuttaminen kuin työmatkat maalaismaisemissa, esim. 70km/1h. Talvella toki pidempi matka voi olla vähän paskamainen, mutta siitäkin selviää lunkilla asenteella. Hyvä auto alle, ajonopeus ja turvavälit kelin vaatimiksi niin homma toimii.
 
Ei kyllä, kuten varmasti tiedätkin. Pointti oli ettei se Helsinki niin kummoinen paikka ole, takapajulaa on koko Suomi. Jos nyt vielä väännetään Helsinki vs. Maaseutua niin meillä on nyt 2012 valmistunut 190m2 talo mikä on halvempi kuin 65m2 kaksio Itä-Helsingissä. Eipä tartte paljoa miettiä nelihenkisenä perheenä edes sitä toista vaihtoehtoa.

Aika kivasti lisäksi tuttuja kotipaikkakunnalla ja kun maalla ollaan, ei kenelläkään ole kiire. Ulkomailla (kaukana tutuista) oppi myös arvostamaan sitä että on paikka/sukulainen mihin viskata lapset aina silloin tällöin.

Joo, sama juttu näiden asumisien kanssa. Ja juurikin siitä syystä että Helsingissä olisi mahdollist max pieneen kolmioon. No tuolla Kauppalehden puolella tästä on väännetty ja siellä tultiin siihen tulokseen että se riittää nelihenkiselle perheelle ja me omakotilaiset vietetään luxuselämää. No mieluummin elän sitten tätä luxuselämää kuin ahtaudun siihen pieneen betonikuutioon tai hyvällä tuurilla jopa rivariin.

Täällä pääsee muksut ulos naapureiden muksujen kanssa kun ovesta menevät. Ei tartte pönöttää jossai puiston laidalla koko päivää. Ja taas muutamassa minuutissa on harrastusten äärellä, joten ei mene yhtään sen kauempaa kuin kytätessä jotain julkisen liikenteen härpäkkeiden aikatauluja. Harrastuksia löytyy myös enempi mitä ehtii harrastamaan, eli ei niidenkään takia tarvitse isoa kaupunkia.

MINÄ en vain tarvitse mitään isoa kaupunkia ja ISOJA AKTIVITEETTEJA ympärilleni. Siksi MINUN mielipieeni ovat tällaiset, jonkun muun mielipide on jotai muuta ja sitä kunnioita ja siitä on ihan kivakin vääntää kunhan homma pysyy asiallisena.

Helsinkiin on ihan kiva lähteä "lomalle" muutamaksi päiväksi aina silloin kun tilaisuus tulee. Vähän itselle erilaista ympäristöä ja tietysti aina paljon näkemistä. Ei niitä arvostaisi jos siellä asuisi, näin uskoisin.
 
Itse en kaipaa vilkasta kaupunkia ollenkaan. Täytyy sanoa että vaikka teen huollot ja renkaan vaihdot itse autooni ja joskus vaihdan osia niin auto kiinnostus loppuu siihen, huvittaa nää autojen ja koneiden ihannointi samoten kuin aseiden ja tappeluiden. Huvittaa myös nää puheet et jos et asu isossa kapungissa niin olet luultavasti tukia nostava sian nussija joka ajaa traktorilla tai tuunatulla autolla ympäri kyliä... ei herran jestas. Jos voitan joskus lotossa niin ostan itselleni veden ääreltä maata rakennan talot ja muut ja ryhdyn mahdollisimman omavaraiseksi.
Mikä ihmeen tarve ihmisillä on lokeroida toisia tietynlaiseksi kun kuitenkin ihmiset on niin erilaisia samassa ympäristössä.
 
En mäkään tässä voi Helsinkiä/PKseutuu mitenkään liiaksi ylistää.. tein tossa sivuja sitten sitä listausta niistä asioista joissa pkseutu nyt vaan vie muuta suomea, ehkä pitäs tehdä nyt listausta niistä asioista joissa se vitutus lepää jos on levätäkseen:

-asut suomen väkirikkaimmassa kunnassa, silti Kelan toimistoja löytyy just se pari kappaletta ja joudut vaeltamaan jokapuolelta kamppiin asti, ja toimistoissa on paskimmillaan pari työntekijää kuten työkkärissäkin/verotoimistossakin/nimismiehenvirastossakin hoitamassa näitä tuhansia päivittäin niissä vierailevia.. kun säästetään ja tehostetaan.

-yhden pysäkkivälin(kuntarajan yli) matkustaminen voi maksaa 4,5euroa, samalla kun tällä rahalla voi päästä esim. elieliltä johonkin 30kilsan päähänkin.

-ne asuntojen/tonttejen hinnat, tähtitieteellisiä lukemia.. ja helvetin ahnetta ja itsetietoista porukkaa.. esim. räikkösen kämpän hp. se vaan tuplaantui siitä mitä se itse maksoi.

-ruuhka-ajat on todellakin ruuhkaiset, eli väkimäärän lisääntymiseen ei ole liikennesuunnittelussa kyetty vastaamaan lähimainkaan riittävissä määrin ja kaikki tehtävät toimenpiteet ovat auttamatta 10-20 vuotta liian myöhässä.

Tässä joitain sellaisia paskamaisia juttuja mitkä eivät muualla välttämättä aivan samassa mittakaavassa käy silmille.
 
Kun sä myyt sen kämpän, niin vastaavasti saat enemmän myydessä. Vai pitäiskö kääntää niinpäin, että vituttais asua jossain Lahdessa kun kämpästä ei saa paskaakaan myydessä?

Eiköhän täällä ladellakin saa voittoa jos tänne on on muuttopainetta tai löytyy oikea ostaja. Sinällään itselle sama kun arvot ei oo siinä mitä omistaa tai paljonko on tilillä tai muissa. Asiat on pirun hyvin kunhan syödäkseen saa ja on katto päänpäällä ja vapaus tehdä asioita.
 
Kun sä myyt sen kämpän, niin vastaavasti saat enemmän myydessä. Vai pitäiskö kääntää niinpäin, että vituttais asua jossain Lahdessa kun kämpästä ei saa paskaakaan myydessä?

Sen verran täällä kyllä hinnat nousee, et ei kyllä vituta. Toki nousu on hillitympää, kuin pk-seudulla, mutta ne turhan korkeelle nousseet hinnat ovatkin se syy, etten sinne päin muuta. En vaikka tällä hetkellä työni tapahtuu puoliksi pk-seudulla.

Aiheen vierestä täytyy muuten mainita, että tuossa vajaat 45 km etelämpänä Mäntsälässä taitaa asuntojen hinnat nousta ihan erilailla kuin Lahdessa. Vaikka paikka on huomattavasti pienempi kylä kuin Lahti. Sijainti vaan sattuu olemaan niin hyvä näköjään.
 
Mulle ei ole kaupungin koko tärkeää, vaan se, minkä fiiliksen siitä saa.

Asuin lapsena 5000 ihmisen kylässä. Aloin inhomaan sitä paikkaa yläasteella, kun aloin tiedostamaan enemmän asioita. Ihmiset siellä oli aivan uskomattoman suvaitsemattomia, rasistisia ja homofobisia. Erilaisuus oli pahasta. Jokainen tunsi jokaisen ja tiesi sukulaiset neljän sukupolven taakse. Yleensä murteet ovat mielestäni Suomen kielen suola, mutta herranjumala, Etelä-Pohjanmaan murre aiheuttaa mulle vieläkin kylmiä väreitä. Tuo murre kyllä kuvaa niin hyvin pohjalaista luonteenlaatua: mahtaileva.

Muutin Vaasaan lukioon. Se oli tosi kiva kaupunki mulle, ihmiset vähän snobeja ja omissa ympyröissään. Tietty sielläkin piirit olivat pienet, mutta keneenkään ei tarvinnut tutustua, jos ei halunnut. Vaasa on jotenkin kivan eristynyt muusta Pohjanmaasta. Ei se silti yhdeksän vuoden aikana tuntunut kodilta. Taisi olla toinen kerta elämässäni, kun kävin Jyväskylässä ja joudun melkein pysähtymään kaupungin keskustassa, koska muhun iski sellainen valtava "täällä on mun koti"-tunne. Ikinä ennen en oo kokenut vastaavaa. Tiesin heti, että mun on muutettava sinne.
Ei Jyväskylässä ollut mitään, mitä ei Vaasassa olisi pystynyt tekemään. Muuttoon ei ollut mitään järkisyytä (työn tai parisuhteen perässä).

Joistakin kaupungeista vaan tulee tietty fiilis. Esimerkiksi Tukholma on kiva, samon Oslo. Helsinki ja Lissabon ei sykähdytä mua lainkaan, Lontoo on "ihan kiva". Tampere vaikutti aluksi kolkolta paikalta, en saa siitä vieläkään positiivisia fiiliksiä, mutta en tukehdu siellä ollessani. Mä en kaipaa kaupungilta mitään erikoista. En keksi sellaista lajia, mitä haluaisin harrastaa ja sitä voisi harrastaa pelkästään pk-seudulla tai Lapissa. Erikoisbileisiin ja keikoille matkustaminen toiselle paikkakunnalle ei oo ongelma.

Tällä hetkellä asun Portugalissa todella pienessä kylässä keskellä ei mitään. Täällä on kaksi miinusta: ei kuntosalia ja ihmiset on saatanan hitaita ja liiankin ystävällisiä. Ei mulla mikään kiire oo, mutta vähän silti alkaa turhauttaa, kun kaupan kassalla vaihdetaan 15min kuulumisia per asiakas. Kyllä varmaan tää eristäytyneisyys alkaa pidemmän ajan jälkeen ahdistaa, mutta esimerkiksi Lissaboniin täältä on alle 2h junalla

En tiedä, muuttaisinko Suomessa enää maalaiskylään. Ehkä, jos saisin sen tietyn fiiliksen. Oon kuitenkin sen verran kermaperse, että omakotitaloa en hankkisi: en tasan tee lumitöitä enkä haravoi lehtiä. Mulle tärkeää on elämän mukavuus ja helppous. Kaupungeissa kaikki on (suhteellisen) lähellä eikä mua haittaa asua kerrostalossa tai rivarissa.
 
Mulla kaupungin koko ei paljon haittaa, itse synnyin Kuopiossa mutta 17 vuotiaana jouduin muuttamaan stadiin. Kyllä tähän paikkaan on jo tottunut mutta ainut mikä täällä pitää on työ, vastaavaa työtä samalla palkalla ei saa pienemmistä paikoista. Joskus jos saan vastaavaa työtä kotikaupungista niin ei tarvitse kahta kertaa miettiä :). Mutta joo, eihän tästä isoa kaupunkia saa tekemälläkään kun on käynyt nykissä yms. Hyviä puoliakin tietysti löytyy.
 
Itselläni ei ollut tarvetta/halua muuttaa pois kotikaupungista, mutta kun sain vakituisen työn Pk-seudulta niin päätin tarttua tilausuuteen. Monet lapsuuden kaverit olivat kovasti muuttamassa pois, mutta edelleenkin liikkuvat samoissa piireissä. Tuntuu välillä siltä kuin eläisi juuri sellaista unelmaa mitä entiset kaverit on joskus halunneet elää, mutta eivät vain ole pystyneet irroittautumaan tutusta ja turvallisesta.
 
Luin koko ketjun lävitse. Enää en tiedä mitä haluan, en tiedä mitä lähteä opiskelemaan, en tiedä missä haluan asua. En suosittele ketjua muille, jotka on jo ennestään epävarmoja siitä "omasta jutusta" tai et oikeastaan edes tiedä millaisista asioista pidät...
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom