Piirtäminen

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja ZweCCo
  • Aloitettu Aloitettu
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Hienoa kuva Jonegh! Kuinka kauan tuollainen työ ottaa aikaa? Eikö kiinnosta lähteä kirjaprojetiin messiin :)

Jaa-a, eipä tullut kelloa katsottua kun piti sitä koulutustakin seurata, mutta eihän tuota nyt kauaa raavi kun ei niin pikkutarkkaa ole. Taitaa olla töiden puolesta aika sen verran kortilla että pidän jatkossakin kynät siellä kaapin puolella :)
 
Taitaa olla töiden puolesta aika sen verran kortilla että pidän jatkossakin kynät siellä kaapin puolella :)

Ai pirulainen. Sama homma itselläkin, mutta on niin kivaa puuhaa, että tulee ilolla uhrattua aikaa, vaikkei tuosta taloudellisesti varsinaisesti kostu. Mutta jos mieli kuitenkin muuttuu, niin ole yhteyksissä :)
 
Uusin potretti alkaa valmistumaan. Takana reilu sata tuntia, edessä ehkä 5-10h.

https://www.facebook.com/mattikataja.art

joesparentspakkis.jpg
 
Ei millään muotoa fotorealistinen, mutta sainpahan syyn viettää sunnuntain ulkona.
846bee1f4545c95e54b35bfe53351285.jpg


Ensimäistä kertaa tein kuvan pilkuttamalla. Lopussa meinasi kyllä jo mennä hermo.

Olisiko muuten vinkkiä mikä olisi tussille hyvä luonnoslehtiö? Tässä nykyisessä, jota käytän on ainakin liian ohut paperi.. :/
 
Tämmösten piirtäminen on todella terapeuttista. Ei vaadi kummoista taitoa ja on aika koukuttavaakin. Suosittelen kokeilemaan jos on tekemisen puutetta. :)

th_toumlherrys_zpse85a6bd2.jpg
[/URL][/IMG]
 
Tehvehdys kynäilijät!

Mulla on eräs kierohko kirjoitusprojekti työn alla. Tarvitsisin opukseen kohtuuttoman seksististä, jopa karvan verran perverssiä mustavalkokuvitusta. Ongelmana on tietenkin raha, sillä kustannussopimus on saatavissa, mutta ilman ennakkomaksua. Mistä löytäisin piirtäjän, joka olisi valmis jälkimaksuun myynnin perusteella? Omalta osaltani tekisin tämän ekan veivauksen (ideana trilogia) palkkiotta (koska diggaan kirjottamisesta, eikä noilla kuitenkaan kuuhun mennä) ja antaisin siis kaiken mahdollisen tuoton piirtäjälle, jos sellainen projektiin löytyisi.

Mikäli kiinnostusta löytyy, niin tarkempia speksejä saa osoitteesta ukko.hakkarainen@gmail.com. Pyyntöhän on kaikin puolin perverssin kohtuuton, joten mitään menetettävää ei ole :)

Kiittää hän yhteydenotoista näin kollektiivisesti. Projekti on nitkahtanut eteenpäin!
 
Jos sitä itekin jotain tänne pistäisi, kun tulee aikas aktiivisesti tehtyä erinäistä sisältöä kumminkin. Samalla vähän nostetta ketjulle!
Kurssityö, joka täysin päästä piirretty tosin poislukien alhaalla oleva teksti ja kuva, jotka on toteutettu leikkaa, liimaa -tekniikalla :D

STEROID_zps97121620.jpg
 
Ällistyttävän hienoja kuvia, ei voi muuta sanoa. Meikäläisen piirustustaidot saattaa ehkä nipin napin riittää tuon ensimmäisen kuvan ensimmäisen vaiheen kaltaiseen lopputulokseen :D
 
Elvytelläämpäs piirtelytrediä pitkästä aikaa. Parit uusimmat duunit on tässä työvaiheineen.

Järkyn upeita, laineet ja auringonkimallykset yms.!!!

Kiittää hän yhteydenotoista näin kollektiivisesti. Projekti on nitkahtanut eteenpäin!

Putkahaa ulos ensi kuussa. Satu-sedän kauheimmat sadut. Sisältää tekstin lisäksi erinomaisen hienoja lyijykynäpiirroksia á la Heidi Huovinen.
 
Olen verrytellyt lihasmuistia lyijäreillä sekä akryylimaaleilla viime aikoina, mutta jotenkin alkoi tuntua että tarvitsen jotain rakennetta tähän hommaan ja lainasin kirjastosta Kimon Nikolaïdesin piirustuskoulun (siis kirjan) ja olen tehnyt sen aikataulutuksen mukaan tekniikkaharjoituksia. Vähän on taula olo, miten nopeasti aukesi muutama lukko joita piirtämisessä on ollut varmaan viimeiset 15 vuotta. Ei ole tänne mitään jaettavaa sinänsä, mutta hyvä fiilis :D
 
MHK, sellaista kyselisin ihan vain mielenkiinnolla, että käytätkö noissa vapaammissa piirroksissa (ei muotokuva) jtn kuvia tai omia käsiä tsp. mallina vai ihanko hatusta heität nuo kaikki käsien urat, varjot, karvat ja mittasuhteet?

Aivan sairaan hienoja töitä. Itse en osaa lyijykynällä piirtää yhtään, eikä taidot ole riittänyt photorealismiin vaikka kovasti sitä olen ihannoinut taide suuntana.
Ehkä kyse on omasta malttamattomuudesta mutta en vain koskaan ole ymmärtänyt kuinka joku saa ihmisestä niin aidon näköisen ja vielä ilman suoraa mallia.

Olisko heittää aloittevalle piirtäjälle jtn vinkkiä jolla aloittaa harrastus. Ihan omaksi iloksi olisi tarkoitus työstää jotain realismin ja oman mielikuvituksen väliltä. Oma tyylini on meinaan aika rosoinen ja epärealistinen johtuen etten realistista kuvaa ole koskaan osannut tehdä, ja se on hankaloittanut suuriakin visioita.

Kaikki perustaidot on suurinpiirtein hanskassa, nyt vain tarvitsisi jonkun gurun opastusta kohti valoa, kun en oikein luota että kansalaisopiston kuvataide -kurssilta saan haluamaani tietoa ja opetusta.
 
Viimeksi muokattu:
MHK, sellaista kyselisin ihan vain mielenkiinnolla, että käytätkö noissa vapaammissa piirroksissa (ei muotokuva) jtn kuvia tai omia käsiä tsp. mallina vai ihanko hatusta heität nuo kaikki käsien urat, varjot, karvat ja mittasuhteet?

Aivan sairaan hienoja töitä. Itse en osaa lyijykynällä piirtää yhtään, eikä taidot ole riittänyt photorealismiin vaikka kovasti sitä olen ihannoinut taide suuntana.
Ehkä kyse on omasta malttamattomuudesta mutta en vain koskaan ole ymmärtänyt kuinka joku saa ihmisestä niin aidon näköisen ja vielä ilman suoraa mallia.

Olisko heittää aloittevalle piirtäjälle jtn vinkkiä jolla aloittaa harrastus. Ihan omaksi iloksi olisi tarkoitus työstää jotain realismin ja oman mielikuvituksen väliltä. Oma tyylini on meinaan aika rosoinen ja epärealistinen johtuen etten realistista kuvaa ole koskaan osannut tehdä, ja se on hankaloittanut suuriakin visioita.

Kaikki perustaidot on suurinpiirtein hanskassa, nyt vain tarvitsisi jonkun gurun opastusta kohti valoa, kun en oikein luota että kansalaisopiston kuvataide -kurssilta saan haluamaani tietoa ja opetusta.

Dänks! :) Teen fotarissa komposition ja periaatteessa useimmat kuvan objektit menee myös mittasuhteiltaan niiden mukaan. Joskus lisäilen jotain hatusta ilman referenssejäkin. Tekstuurit katson pääpiirteissäin suoraan esim. omasta kädestäni tai googlen kuvahaulla, loppupeleissä teen kuitenkin kaiken omasta päästäni. Kaikkia referenssejä käytetään + mielikuvia + muistia + kokeilejaerehdymetodia :)

Useimmiten valoitus on about sama kuin referenssin "pääobjektissa". Käytännössä kuitenkin valoa dramatisoidaan, ellei kuva ole selkeästi studiotason valoillas tuunattu etukäteen kuntoon. Joskus voi lisätä myös takavaloa tms. pieniä helppoja juttuja.

Periaatteessa piirtämisessä on kaksi eri asiaa. Eka on kuvan hahmottaminen/visio, toinen on sen siirtäminen paperille. Vaikka monet niin luulevat realismia ei opi täysin kopioimalla, koska esim. sävysiirtymiä ei kertakaikkiaan näe ja pysty vertaamaan valokuvista. On pakko selvittää itselle miten muoto toimii valitussa valossa ja toimia sen mukaan. Itse piirustelu on taltiointia eikä mitään muuta kuin käsityöläistaitoa, toki siinäkin on kikkansa jotka pitää tiedostaa. Kuvan "rosoisuutta" voi säädellä aika helpostikin kerrostustekniikoilla ja eri grafiittilaaduilla.
 
Viimeksi muokattu:
Dänks! :) Teen fotarissa komposition ja periaatteessa useimmat kuvan objektit menee myös mittasuhteiltaan niiden mukaan. Joskus lisäilen jotain hatusta ilman referenssejäkin. Tekstuurit katson pääpiirteissäin suoraan esim. omasta kädestäni tai googlen kuvahaulla, loppupeleissä teen kuitenkin kaiken omasta päästäni. Kaikkia referenssejä käytetään + mielikuvia + muistia + kokeilejaerehdymetodia :)

Useimmiten valoitus on about sama kuin referenssin "pääobjektissa". Käytännössä kuitenkin valoa dramatisoidaan, ellei kuva ole selkeästi studiotason valoillas tuunattu etukäteen kuntoon. Joskus voi lisätä myös takavaloa tms. pieniä helppoja juttuja.

Periaatteessa piirtämisessä on kaksi eri asiaa. Eka on kuvan hahmottaminen/visio, toinen on sen siirtäminen paperille. Vaikka monet niin luulevat realismia ei opi täysin kopioimalla, koska esim. sävysiirtymiä ei kertakaikkiaan näe ja pysty vertaamaan valokuvista. On pakko selvittää itselle miten muoto toimii valitussa valossa ja toimia sen mukaan. Itse piirustelu on taltiointia eikä mitään muuta kuin käsityöläistaitoa, toki siinäkin on kikkansa jotka pitää tiedostaa. Kuvan "rosoisuutta" voi säädellä aika helpostikin kerrostustekniikoilla ja eri grafiittilaaduilla.

Kiitoksia selvennyksistä ja vinkeistä. Ja tottahan tuokin on että moni saa sellaisen kuvan että valokuvasta tehty lyijykynäily olisi kopiointia, kun harvinaisen moni harrastaa sitä. Itsellänikin oli joskus tälläinen harhainen käsitys aikoinaan että se olisi aina nimenomaan sitä kopiointia. Arvostan silti vaikka olisi aivan 1:1 tehty valokuvasta ilman mitään omaa visiota. Vaikeaa se on joka tapauksessa. Varmasti haastavintahan tuossa tulee olemaan se jos alkuperäinen malli on huonolla kuvan laadulla ja siitä pitäisi saada "hd" tasoista kuvaa, juuri niinkuin sinun töissäsi on, haastavuutta tulee moninkertaisesti lisää jos vielä haluaa jonkinlaisen taustan yhtä tarkkana.

Ootkos maalaillu itse öljyväreillä/akvarelleilla ikinä mitään? Olisi mielenkiintoista nähdä jos näin on, että kuinka mestarilla pysyy pensseli kädessä.

Itse hurahdin vasta muutamia vuosia sitten vesiväreihin. Sitä ennen tein pelkästään graffiteja sun muuta "new school" -tyylistä tusseilla. Johtunee varmaan ala-aste ajoista kun melkein aina oli sama kaava kuvaamataidon tunneilla. Aiheena jokin metsä, auringonlasku tsp. ja työvälineinä vahaliitu + vesivärit, ei oikein napannut. Ylä-asteella sitten homma muuttui vapaammaksi ja tussipainotteiseksi, toki jossain vaiheessa opettajan ymmärrys katosi. Mulla oli aina tapana luoda ilman minkäänlaisia lyijykynän apujälkiä, tussilla suoraan paperille jotain "nerokasta". Aina kun meni "pilalle", heitin kylmästi paperin roskiin. Myöhemmin älysin apuviivojen merkityksen, mutta silti en halunnut kumia käyttää :) Jotenkin se "pilasi" koko homman juonen. Onneksi en ole enää kaavoihini kangistunut, ja ammattikoulun jälkeen opin erilaisia tekniikoita hyödyntämään koska opetussuunnitelmassa oli erilaisia kuviointimaalauksia joissa hyödynnettiin mm. luonnonsieniä, paperia yms. (Kävin pintakäsittelyalan perustutkinnon, rakennusmaalariksi valmistuin.)

Moni on kertonut kauhuskenaarioita opettajistaan peruskoulussa. Mulla oli näin myöskin vaikka olinkin aina omapäinen ja tein mitä halusin. En silti joutunut minkään psykologin juttusille vaikka tuotokseni olivat hyvin väkivaltaisia ja brutaaleita. Muistan kuinka 2.lk;lla osallistuin koko suomen kattavaan piirustuskilpailuun, aiheena oli muistaakseni jänis metsässä. Tuolloin vielä kaikenlainen veren lentely ja arvet olivat tosi "cool" -juttu joten suttasin siihen sitten verisen rusakon talvihangille jolla oli silmä puhki yms. muuta "siistiä." (Veikkaan vahvasti ruohometsän kansan ja hopeanuolen olleen vaikuttajina tuolloin enemmän kuin metsästys.) Opettaja kuitenkin lähetti sen ja sijoituin koko kilpailun toiseksi ja voitin jonkun kalliin laskimen yms. pientä. Toki toi veri ja sen roiskeet on inspiroinut tähänkin päivään saakka ja se on auttanut minua pääsemään hemotofobiani kanssa sinuiksi.

Ylä-asteella vanha opettajani kehui minua aina ja kannusti, olin suorastaan lellikki oppilas. Ei koskaan moittinut vaikka tussitöissä saattoi kulua monta tuntiakin putkeen piirrellen yhtä ja samaa viivaa ja heittäen "epäonnistuneet" roskiin. (koska perfektionisti tai muuten vaan pakko-oireisesti rajoittunut.) Seitsemänen luokan lopulla sain vielä vääntää graffitin eläkkeelle jäävälle tarkkailuluokan maikalle johon kuului myös jokin viesti työkavereilta tsp. Palkinnoksi sain todella kattavan saksankielisen graffiti -kirjan joka on vieläkin tallessa ja loistokunnossa. Valitettavasti kyseinen kuvaamataidon opettaja jäi eläkkeelle ja uusi opettaja oli aivan sitten kaikkea muuta kuin suvaitsevainen. Taisi olla vielä jonkin sortin valokuvauksen harrastaja, joten kaikki jotka "osasivat" kuvata hänen mielestään saivat kehuista parhaimmat ja ne joita kuvaus ei vittujakaan kiinnostanut (eli minä ja noin suurin osa pojista, jotka valinnaisessa kuvaamataidossa oli.) saivat sitten ne haukut, toki poikkeuksia oli. Muutenkin koko koulun imago muuttui remontin myötä eikä uusi maikka ehdotteluistani huolimatta antanut esim. graffitia tehdä mihinkään. (Ennen niitä graffiteja oli ympäri koulua mm. miesten vessan käytävällä, koulun aulassa ja kuvisluokan seinässä.)
Voisi sanoa että kyseinen maikka ja hänen "metodinsa" pakottaa ihmiset tekemään joitain tiettyjä töitä eri tekniikoin, vaikka ei itsekään osannut kunnolla opettaa vaadittavaa tekniikkaa, tappoi innostuksen kuvataiteisiin hetkeksi.

Saas nähdä mitä tästä lyijykynäilystä nyt tulee. Onko MHK;lla mitään vinkkejä mistä saisi tilattua noita välineitä netin kautta?

Muutenkin tuo 3D -hahmottaminen on pirun hankalaa kun en voi kahdella silmällä (niinkuin joku jo aikaisemmin kirjoitti että pitäisi tarkastella) tarkastella, kun toisessa on silmänrappeuma ja kyseinen silmä on käytännössä sokea. Eritoten se jos pitää saada tehtyä toisesta puolesta kuvaa samanlainen, on se vaikeaa hahmottaa samanlaiseksi, mutta olen jo paremmin oppinut "näkemään" ja elämään asian kanssa.
 
Saas nähdä mitä tästä lyijykynäilystä nyt tulee. Onko MHK;lla mitään vinkkejä mistä saisi tilattua noita välineitä netin kautta?

Mitäs välineitä tarvit? Lyijykynille on melkein ihan sama, jos on edes jotenkin muu kuin timpurinkynä niin ne on ok (3H-6B suunnilleen). Lyijytäytekynät on myös hyviä, niihin on vain mahdoton löytää suomesta 4B kovuutta. Lisäksi kannattaa ehdottomasti ostaa kumikynä, esim. Tombow tekee hyviä. Empä ole suomesta löytänyt koskaan joten ebay laulaa aina tarvittaessa kiinan suuntaan. Sinitarraa kantsii olla (Blutack tai Herlitz), sitähän on suomessa myynnissä.
 

Suositut

Back
Ylös Bottom