Pienten lasten ISIEN ketju!

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Timba79
  • Aloitettu Aloitettu

EAA-valmisjuoma 24-pack

Pineapple Passion Fruit

1€/kpl
Teidän tarvis tulla Suomeen parhaimpaan kuravaateaikaan, veikkaan että sit se muksu vasta hankala oiskin... :rolleyes:
Keskiviikkona, keskiviikkona :dance:
No ehkei vielä tällä viikolla nuo loskakelit ala, toivottavasti.

Tullaan hakemaan kavereilta tuhkarokko koko perheelle ja myös sikiölle... :jahas:
Noh, suunnitelmat meni uusiks kyllä joo tuon vuoksi :(
 
Meillä poika kiukkuu maanantait ja loppuviikot sairastelee, muutenkin tarrautunu nyt erityisen paljon äitiin ja varsinkin äidille raivoaa. Ei se iskälle paljo juuta eikä jaata sano, autoista paljo höpöttää vaikken minä niistä mitää tiedäkää.

Kiukuttelut johtuu ilmiselvästi siitä että 1,5 vuotta ollu äiteen kans yhdessä jokaikinen päivä. Jälkiviisaana vois todeta että enemmän olis voinu järkätä pojan kans kahdenkeskisiä hetkiä esim. maasto survivalia tai painia. :lol2:
 
Jahas, meidän 2,5 vuotias on sitten salaa iskältä harjotellu tornien kasaamista. Laittoin tänään 14 palikkaa päällekkäin ihan tuosta vain. Olin aika yllättynyt. Palapeleistä ei ole kovin kiinnostunut, mutta kaikki palikat tuntuu olevan poitsun mieleen.
 
miten saisi ton pojan pistämään vaatteet päälle, aina kun pitää mennä pitäisi alottaa pukeminen 2h ennen menoa. poika täyttää kohta 4.v ja joka kerta on kauhea taistelu asiasta.
ei tunnu mikään auttavan tuntuu että olisi kokeillut jo kaikkia konsteja. koskee niin pyjamaa kuin kaikkia muitakin vaatteita, voi juosta munaskuillaan parikin tuntia ennekuin isällä menee hermot ja alkaa uhkailu lempi lelujen oksasilppuriin laittoon joka yleensä auttaa viimein. juu on sinne yksi heeman ukko menny jo:). pitää varmaan nostaa kone tohon eteiseen näkyville muistuttamaan lelujen kohtalosta jollei rupea tapahtumaan.:curs::curs::curs::curs:
 
miten saisi ton pojan pistämään vaatteet päälle, aina kun pitää mennä pitäisi alottaa pukeminen 2h ennen menoa. poika täyttää kohta 4.v ja joka kerta on kauhea taistelu asiasta.
ei tunnu mikään auttavan tuntuu että olisi kokeillut jo kaikkia konsteja. koskee niin pyjamaa kuin kaikkia muitakin vaatteita, voi juosta munaskuillaan parikin tuntia ennekuin isällä menee hermot ja alkaa uhkailu lempi lelujen oksasilppuriin laittoon joka yleensä auttaa viimein. juu on sinne yksi heeman ukko menny jo:). pitää varmaan nostaa kone tohon eteiseen näkyville muistuttamaan lelujen kohtalosta jollei rupea tapahtumaan.:curs::curs::curs::curs:

Poika käy valtataistelua ja näyttää olevan aika hyvin niskan päällä. Tuon ikäinen tajuaa jo puhetta. Jätkälle sanotaan, että nyt täytyy pukea päälle nämä vaatteet ja jos homma menee pelleilyksi, niin sitten aikuinen voi pukea ne vaatteet pojalle päälle. Kyllä jossain vaiheessa poikaa alkaa harmittamaan, kun häntä puetaan kuin pikku vauvaa ja hän huomaakin ettei hänen temppuiluillaan saavutetakaan sitä showta mitä tähän asti on tapahtunut (lelujen silppuri teurastusta). Pukeminen on varmasti yhtä rimpuilua ja sotaa jonkin aikaa. Tärkeää on vanhemman säilyttää malttinsa, mutta olla määrätietoinen ja päättäväinen ja selittää, että koska sinä et pue itse, niin minun on pakko tehdä se sinun puolestasi, kunnes se sujuu sinulta. Sitten kun se sujuu pikkuhiljaa pojalta, isot kehut on paikallaan :). Pukeminen pitäisi olla näitä ihan tavallisia arkisia toimia, jotka ei pitäisi tuottaa joka kerta isoja ongelmia. Joskus kyllä, sen ymmärtää.

Jos homma menee siihen, että revitää vaatteita pois sitä mukaan, kun niitä laitetaan päälle, niin siinä tapauksessa ottaisin pojan kainaloon ja vaatteet kassiin ja eiku menoks. Kyllä ne vaatteet jossain vaiheessa kelpaisi, kun kylmä iskisi. Lapset ovat aivan helkutin hyviä pomottamaan ja huomaavat kyllä, kun heillä on valtaa. Pitää muistaa kuka on aikuinen ja vanhempi, vaikka se välillä vaikeata onkin. Lempeästi mutta päättäväisesti eteenpäin, vaikka se vaatisikin välillä aika radikaaleja toimenpiteitä :).
 
Tuo maltin säilyttäminen on vaikeeta. Mulla ei ainakaan meinaa maltti säilyä kun sama pelleily toistuu noin miljoona kertaa. Onko tähän jotain oikeasti hyviä keinoja? Lyhyt pinna ollut aina ja se asia tuskin muuksi muuttuu...
 
miten saisi ton pojan pistämään vaatteet päälle, aina kun pitää mennä pitäisi alottaa pukeminen 2h ennen menoa. poika täyttää kohta 4.v ja joka kerta on kauhea taistelu asiasta.
ei tunnu mikään auttavan tuntuu että olisi kokeillut jo kaikkia konsteja. koskee niin pyjamaa kuin kaikkia muitakin vaatteita, voi juosta munaskuillaan parikin tuntia ennekuin isällä menee hermot ja alkaa uhkailu lempi lelujen oksasilppuriin laittoon joka yleensä auttaa viimein. juu on sinne yksi heeman ukko menny jo:). pitää varmaan nostaa kone tohon eteiseen näkyville muistuttamaan lelujen kohtalosta jollei rupea tapahtumaan.:curs::curs::curs::curs:


Kompaan susanahia, valtataistelu meneillään...
Voi sitten ilmetä myös syömistilanteissa (vai teidätkö jo) ei syö jotain,haluukin tota, ei sittenkään...
tai sitten en jaksa kävellä,kävelen ite, ei sitten kävelekkään...aargh..

Kantapään kautta viisastuneen voin sanoa oman mielipiteeni, älä menetä hermojasi niissä tilanteissa. Ja jos ilmoitat/kenties sovitte että nämä vaatteet laitetaan päälle niin ne sitten laitetaan - niitä ei vaihdeta. Jos lapsi haluaa pukea päälle itse anna aluksi yksi mahdollisuus, jos ei toimi niin puet ite sen päälle - huutoa tulee mutta se on vain ääntä...

Ole johdonmukainen, kun päätätte kotona vanhempien kesken että nyt muuttuu tyyli niin pitäkää sitä kiinni - AINA- ootte sitten mummolassa tai marketissa.

Sen oon huommannut että toimii kun "varottaa" tulevasta: -kohta laitetaan vaatteet päälle , seuraavan kerran kun isä tulee sanomaan tulet sisälle, kun olet katsonut sen syödään.
Jos ei sitten alkaa "vinkumaan" ettei tulekaan sisälle niin ei ku syliin ja menoks...huudon kera...
mutta siinäkin on pidettävä kiinni sanomisistaan - jos sanot että kun pitkä viisari on ylhäällä niin aletaan laittamaan vaatteita päälle niin siitä ei sitten enää jousteta, se on se "varoitus" lapselle tai ajan antaminen lapsen ajtukselle että kohta puetaan.
Vaatii määrätietoisuutta eikä aina ole helppoa - "kovaa linjaa" kun pitää muutamia viikkoja niin varmaan huomaa muutoksen parempaan, ja sitten kun pitää linjasta kiinni niin kohta huomaa että 'tällähän viikolla ollaan oltu reippaasti' - tsemppiä vaan.
Jos kirjallisuus aiheesta kiinnostaa niin paljonhan kehutaa Jari Sinkkosen kirjoja, mutta enemmän oon itse saannu ajatusten kirkastumisia Keijo Tahkokallion kirjoista.
 
miten saisi ton pojan pistämään vaatteet päälle, aina kun pitää mennä pitäisi alottaa pukeminen 2h ennen menoa. poika täyttää kohta 4.v ja joka kerta on kauhea taistelu asiasta.
ei tunnu mikään auttavan tuntuu että olisi kokeillut jo kaikkia konsteja. koskee niin pyjamaa kuin kaikkia muitakin vaatteita, voi juosta munaskuillaan parikin tuntia ennekuin isällä menee hermot ja alkaa uhkailu lempi lelujen oksasilppuriin laittoon joka yleensä auttaa viimein. juu on sinne yksi heeman ukko menny jo:). pitää varmaan nostaa kone tohon eteiseen näkyville muistuttamaan lelujen kohtalosta jollei rupea tapahtumaan.:curs::curs::curs::curs:

Meidän poika on vasta 1,5 v, joten ei pue itse, mutta seuraavaa konstia voisi soveltaa. Poika saatuaan jalat alle halusi aina mennä täysin omia polkujaan (tietysti) eikä kulkenut vanhempien mukana (normaalia, tiedän). Kävin pojan kanssa "kävelyllä" kerrostalomme yhteisissä tiloissa tarkoituksena opettaa, että jos häröilee, putoaa porukasta ja jää yksin. Isä kulki edellä, ja jos poika jäi häröilemään, meni ovi isän takana kiinni ja pian alkoi huuto kun poika huomasi jääneensä yksin. Tällä konstilla oppi hyvin pian pitämään silmällä missä vanhemmat menevät ja myös huolehtimaan ettei "jää porukasta". Nykyisin liikkuminen on helppoa kun poika pysyy aina tuntumalla. Joskus tietysti käy vahinko, jos jossakin on jotakin todella mielenkiintoista. Silloin tietysti vanhemmat pelaavat tilanteen mukaan.

Ehdotankin että jos lapsi ei pue päälle, ei lapsi pääse mukaan. Vanhemmat voivat lähteä asunnosta hetkeksi ulos jotta pointti menee perille. Eihän tuo rangaistuksena ole arestia ankarampi.
 
juu olen yrittänyt tota että menen ulos hetkeksi ja poika paniikissa huutaa oven takana, kun tulen takas sisälle sama meno jatkuu. huomas heti että, kyllä se sieltä takas tulee kohta. ja on myös sen oppinut että kun tarpeeksi venyttää pukemista, niin jossain vaiheessa se puetaan kun on pakko mennä. välillä tuntuu että haluaa vaan ärsyttää ja yrittää rajojaan. sanoo vaan itse miksei pue että se on niin tylsää .
 

3 kpl M-Nutrition EAA+

Mango - Hedelmäpunssi - Sitruuna - Vihreä omena

-25%
Tuo maltin säilyttäminen on vaikeeta. Mulla ei ainakaan meinaa maltti säilyä kun sama pelleily toistuu noin miljoona kertaa. Onko tähän jotain oikeasti hyviä keinoja? Lyhyt pinna ollut aina ja se asia tuskin muuksi muuttuu...

Et/emme oo varmaan ainoita, mulla samaa vikaa. Pinna ei tahdo kestää. Joskus 1-2 pvää kiukuttelua jostain aiheesta menee vielä, mutta jos sama jatkuu tyyliin 3+ päivää niin tuntuu että väsähtää heti kun ruljanssi alkaa. Aamut on helppoja kun itsekin olen aamuvirkku ja aamulla ei haittaa kiukuttelut eikä mitkään, viikonloputkin menee tosi hyvin. Töiden jälkeen ei ole terä parhaimmillaan n. 1-2 tuntiin ja varsinkaan silloin ei tahdo jaksaa kaikkea turhaa huutoa.

Joskus oon miettinyt jos latais totaalisesti akut jossain viikonlopun yli, mutteipä sekään taida sen kummemmin auttaa kun itselläni kyse ei varsinaisesti ole väsymisestä vaan enemmän siitä että pinna on lyhyt (en eläessäni ole ymmärtänyt turhaa kiukuttelua, hössötystä tai saamattomuutta).
 
...Joskus oon miettinyt jos latais totaalisesti akut jossain viikonlopun yli, mutteipä sekään taida sen kummemmin auttaa kun itselläni kyse ei varsinaisesti ole väsymisestä vaan enemmän siitä että pinna on lyhyt...


Eli sulla on sama "vaiva" kuin allekirjoittaneella - ja toi akkujen lataus ei todellakaan toimi mun kohdalla...kyllä mä diggaan yli kaiken olla vaikkapa reissussa tms., perheen kanssa tai ilman. Mutta kun kotiin palataan, niin tuntuu kuin ei olis missään ollutkaan!

Ei voi ymmärtää ihmisiä, jotka saa jostain syysreissusta voimaa tjsp. pimeää talvea varten :(

Mä olen tehnyt nyt niin, että kun tulen töistä ja ollaan syöty, niin pötköttelen kaikessa rauhassa reilun vartin. Siinähän se menee, kun vanhemmat skidit touhuaa omiaan ja kundi kattelee pikkukakkosta tms. Sitten jaksaa taas kummasti lähteä vaikka puistoon, tai kaivetaan afrikan tähti pöydän alta...tietysti tytöillä alkaa olla jo harrastuksia sen verran, että niihin menee aikaa - mutta kyllä mulla riittää aina aikaa roudata niitä ympäriinsä. Jos vaimo on iltavuorossa, niin menen sitten muitten kanssa vaikka potkimaan palloa tai kauppaan siksi aikaa, kun joku on treeneissään.

Kyllä mä veikkaan, että näitä vuosia vielä muistellaan kaiholla, kun nassikat liihotelee ympäriinsä ja käy kotona vaan syömässä ja nukkumassa... :)
 
En ole isä, mutta.. Tuon ikäisellä lapsella kuuluukin olla uhmaa. Tuon ikäiselle oma tahto on tärkeä juttu, lisäksi sen ikäisen on tärkeä saada "harjoitella" päättää _edes jostain_ oman mielensä mukaan. Tietenkin aikuinen tekee oikeasti kaikki päätökset, mutta lapsi voi saada päättää ihan mitättömistä asioista. Tilanne voisi mennä esim näin: Aikuinen sanoo: "Nyt puetaan ja lähdetään ulos, haluatko laittaa sinisen vai vihreän pipon?".

Niitäkin tilanteita näkee valitettavan usein, missä 2v saa molemmat vanhemmat ja muut sisarukset tanssimaan pillinsä mukaan.

Tuosta oman pinnan katkeamisesta.. Kannattaa lukea Raisa Cacciatoren "Aggression portaat". Se on ammattikasvattajille tarkoitettu, mutta varmasti erittäin käyttökelpoinen myös monessa kodissa.
 
Meidän poika on vasta 1,5 v, joten ei pue itse, mutta seuraavaa konstia voisi soveltaa. Poika saatuaan jalat alle halusi aina mennä täysin omia polkujaan (tietysti) eikä kulkenut vanhempien mukana (normaalia, tiedän). Kävin pojan kanssa "kävelyllä" kerrostalomme yhteisissä tiloissa tarkoituksena opettaa, että jos häröilee, putoaa porukasta ja jää yksin. Isä kulki edellä, ja jos poika jäi häröilemään, meni ovi isän takana kiinni ja pian alkoi huuto kun poika huomasi jääneensä yksin. Tällä konstilla oppi hyvin pian pitämään silmällä missä vanhemmat menevät ja myös huolehtimaan ettei "jää porukasta". Nykyisin liikkuminen on helppoa kun poika pysyy aina tuntumalla. Joskus tietysti käy vahinko, jos jossakin on jotakin todella mielenkiintoista. Silloin tietysti vanhemmat pelaavat tilanteen mukaan.

Ehdotankin että jos lapsi ei pue päälle, ei lapsi pääse mukaan. Vanhemmat voivat lähteä asunnosta hetkeksi ulos jotta pointti menee perille. Eihän tuo rangaistuksena ole arestia ankarampi.

No me ollaan tehty itseasiassa muutama kerta samalla tavalla. Ollaan lähdössä johonkin, poika tietysti ottaa jalat alleen ja juoksee perimmäiseen nurkkaan karkuun. Sanotaan, että heippa nyt isi ja äiti lähtee ja jos ei ala kuulua, niin oven taakse rappuun. N. 10 sekuntia taisi ekalla kerralla mennä kun alkoi huuto kuulua oventakaa. Seuraavalla kerralla otti jo pidempään, mutta kyllä se sieltä perässä kömpi. Jäipähän tuo lähtövedätys vähän vähemmälle, kantapäänkautta tuokin asia on näköjään mentävä.


Et/emme oo varmaan ainoita, mulla samaa vikaa. Pinna ei tahdo kestää. Joskus 1-2 pvää kiukuttelua jostain aiheesta menee vielä, mutta jos sama jatkuu tyyliin 3+ päivää niin tuntuu että väsähtää heti kun ruljanssi alkaa. Aamut on helppoja kun itsekin olen aamuvirkku ja aamulla ei haittaa kiukuttelut eikä mitkään, viikonloputkin menee tosi hyvin. Töiden jälkeen ei ole terä parhaimmillaan n. 1-2 tuntiin ja varsinkaan silloin ei tahdo jaksaa kaikkea turhaa huutoa.

Joskus oon miettinyt jos latais totaalisesti akut jossain viikonlopun yli, mutteipä sekään taida sen kummemmin auttaa kun itselläni kyse ei varsinaisesti ole väsymisestä vaan enemmän siitä että pinna on lyhyt (en eläessäni ole ymmärtänyt turhaa kiukuttelua, hössötystä tai saamattomuutta).

Joo, vähän sama juttu. Jos väsyttää, niin ei jaksa kyllä kovin kauaa kuunnella kiukuttelua. Ja meillä sitä esiintyy aina jos molemmat vanhemmat on kotona. Kun olen itekseni poikien kanssa, aika harvoin on mitään älytöntä mutinaa mistään. Eilen äiti pisti meidät molemmat arestiin kun otettiin vähän yhteen. Oli poika vähän hölmistynyt kun isikin joutu arestiin. Testailtiin vähän miten reagoi vaikka vähän meinas olla pokerissa pitelemistä. :D

Ihmetyttää, että miksi ihmeessä lapset kiukuttelee kun vanhemmat on paikalla, mutta kylässä käyttäytyy todella nätisti. Siis esim. mummolassa. Meidän Aleksi kehuttu jopa rauhalliseksi ja kotona se ei ole rauhallinen kuin nukkuessa ja piirrettyjä katsellessa.
 
Jokelan jälkeen keskustelin vanhimman pojan kanssa ( 3lk ).
-siellä jossain toisessa koulussa ammuskeltiin ?
-Joo .
ja halusi vaihtaa puheenaihetta.

Pari kuukautta sitten keskustelin yhden Tuusulassa työskentelevän (ei Jokela) kouluavustajan kanssa.
Valitti ettei kotona oltu puhuttu Jokelan tapahtumista.
Koulussa jouduttiin käymään kaikki läpi. Opettajat aivan hajalla.
Nyt vanhin neljännellä ja keskimmäinen ekalla.
Käydään viikonloppuna läpi asioita.
PRKL..

en mä osaa
tai osaan, olenhan itsekin koulukiusattu/hakattu
 
neuvostoliitto postasi 10:44 joten tuskin oli kyseessä kauhajoki? Ja jos oli niin melkoinen spesialisti meillä täällä.

Uskon että linkissä yritettiin linkittää molarin lapsen kuolemaa, sehän putosi 4v ikäisenä parvekkeelta ja sinänsäkin sopii threadiin "pienten lasten isien ketju". Kohtalon ivaa että 3 minuuttia postauksen jälkeen kauhajoella tapahtui aivan toisenlainen tragedia.
 
neuvostoliitto postasi 10:44 joten tuskin oli kyseessä kauhajoki? Ja jos oli niin melkoinen spesialisti meillä täällä.
Saari lähti murhareissulleen koneeltaan vasta 10:45 (viimeisin viesti nettiin).
Ryssän linkissä oli jääkiekkoilijan 4-vuotiaan pojan kuolema Moskovassa. Ymmärrettävistä syistä uutisoinnit/linkitykset menivät "hieman" uusiksi eilen iltapäivällä.

http://iltalehti.fi/uutiset/200809238311470_uu.shtml
 
Saari lähti murhareissulleen koneeltaan vasta 10:45 (viimeisin viesti nettiin).
Ryssän linkissä oli jääkiekkoilijan 4-vuotiaan pojan kuolema Moskovassa. Ymmärrettävistä syistä uutisoinnit/linkitykset menivät "hieman" uusiksi eilen iltapäivällä.

http://iltalehti.fi/uutiset/200809238311470_uu.shtml
Nyt kun tuon lukaisee läpi niin herää kyllä mieleen ajatus että "sitä saa mitä tilaa". Helvetti ei pysty käsittämään kuka jättää edes ikkunan auki korkealla kerrostalossa josta leikkivät lapset voivat tippua ulos. :david:

Itse en uskalla oikein pitää edes ranskalaisen parvekkeen ovea auki jos en ole vieressä vahtimassa, koska en luota että metallikalterit kestävät paksuilla pulteilla seinässä.
No, olen ehkä vähän ylivarovainen, mutta kai se on parempi niin päin.
 

Suositut

Back
Ylös Bottom