Pennut

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Asten
  • Aloitettu Aloitettu
Liittynyt
21.2.2003
Viestejä
99
Ikä
42
Olin eilen illalla vähän kahdentoista jälkeen sporassa ja siellä oli muutaman about 12-13vuotiaan porukka, joka terrorisoi käytöksellään koko vaunua. Pojat olivat ilmeisesti ottaneet vähän temppulientä ja sen tuomalla testosteroni boostilla sitten siellä riehuttiin. Uhottiin jos olisi puukko niin tappaisi kaikki täältä jne... POjat ajautuivat sitten sanaharkaan jonkun naisimmeisen kanssa. Siinä vaiheessa ja pyysin poikia pistämään suuta supumalle. Muut vaihtoivat osastoa, mutta porukan kovin jatkoi aukomista ja uhoamista neidille. Onneksi he sitten jäivät seuraavalla pysäkillä pois niin tilanne laukesi, sillä aloin miettiä että mitä vittua minä teen jos tuo pentu ei kohta ole hiljaa. En jaksa alkaa huutamaan kilpaa sen kanssa. Eikä niin pientä viitsi edes vetää dunkkuun. Mielessäni kävi kaksi vaihtoehtoa: 1. Otan sitä korvasta kiinni ja heitän sen sporasta ulos. 2. Otan sen syliin lasken sen housut ja annan remmistä.
Alkaa pikkuhiljaa ymmärtämään että opettajilla alkaa olemaan vieteri aika suorana.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Olin eilen illalla vähän kahdentoista jälkeen sporassa ja siellä oli muutaman about 12-13vuotiaan porukka, joka terrorisoi käytöksellään koko vaunua. Pojat olivat ilmeisesti ottaneet vähän temppulientä ja sen tuomalla testosteroni boostilla sitten siellä riehuttiin. Uhottiin jos olisi puukko niin tappaisi kaikki täältä jne... POjat ajautuivat sitten sanaharkaan jonkun naisimmeisen kanssa. Siinä vaiheessa ja pyysin poikia pistämään suuta supumalle. Muut vaihtoivat osastoa, mutta porukan kovin jatkoi aukomista ja uhoamista neidille. Onneksi he sitten jäivät seuraavalla pysäkillä pois niin tilanne laukesi, sillä aloin miettiä että mitä vittua minä teen jos tuo pentu ei kohta ole hiljaa. En jaksa alkaa huutamaan kilpaa sen kanssa. Eikä niin pientä viitsi edes vetää dunkkuun. Mielessäni kävi kaksi vaihtoehtoa: 1. Otan sitä korvasta kiinni ja heitän sen sporasta ulos. 2. Otan sen syliin lasken sen housut ja annan remmistä.
Alkaa pikkuhiljaa ymmärtämään että opettajilla alkaa olemaan vieteri aika suorana.

Siinä sitä ongelmaa onkin, varsinkin kun noin nuorista on kyse. Läppäät muksua ja samantien on kaverilla kännykkä ojossa videoimassa tapahtunutta. Ei mene aikaakaan niin löydät itsesi youtubesta. Nykyajan kakarat tietää kuinka heikoilla jäillä mennään mikäli oikaistaan vierasta lasta.

Luunapeilla ja tukkapöllyillä minutkin on kasvatettu, hyvää teki vain. Tiedä millainen apina sitä olisi nykyään ilman lapsena saatuja opetuksia. Ensimmäisellä kerralla varoitus/kielto, toisella kerralla letistä kiinni ja tiukka kahdeksikko. :D
 
Tähänhän se on mennyt. Kauhukakaroita on toki ollut maailman sivu, mutta nykyään kun ottavat vielä sitä keittoa, joka muuttaa jo ennästään kurittomat paskiaiset moninverroin pahemmiksi.

Erityisesti kyrpii se älytön tuhoamisvimma. Kaikki paikat rikotaan ja sotketaan. Äsken kävelin juna-aseman läpi, niin siellä kolme pentua yrittää irrottaa vammaisille tarkoitettu sähköovea saranoiltaan ja kaikki ilmaisjakelulehdet on revitty silpuksi pitkin steissiä ja lehtikoju kaadettu, lattioilla on räkälätäköitä ja juna-aikataulu piirretty umpeen jollain tussilla. ~12 vuotiaat pissikset istuvat ringissä syljeskellen, kaljat kädessä tupakka huulessa sisätiloissa kirkuen ku palosireenit.
 
Mitäpä tollasille luupäille voi nykyään tehdä kun ei voi käydä käsiksi. Eksän naapurissa asuvat kakarat oli juuri sellaisia. Niitä oli kolme suht koht saman ikästä ala-asteikäsii, niitten muori ei pitänyt niille yhtään kuria, miestä ei ollut talossa. Muunmuassa parhaimmillaan mulla oli ne kaikki kimpussa esim yks jalan alla, toinen kainalossa ja kolmas kädessä, vaikka niitä retuutti vähäsen niin silti päänaukominen vaan jatkui.
 
Itse tunnen myötähäpeää noiden kakaroiden vuoksi julkisella paikalla. Varsinkin kun kyseessä on vanhemmat ihmiset, niin ei jumalauta jos ei kotona ole opetettu sen verran käytöstapoja että osaisi pitää turpansa kiinni jos ei ole muuta sanomista.

Mihin on unohtunut kaikki käytöstavat? Yksi esimerkki on bussilla matkustamisesta. Jos bussi on täysi, niin ei kävisi mielessäkään vallata paikkaa joltain jalkarampaiselta mummolta. Tulee itsellekin hyvä mieli kun saa sanoa, että istukaa hyvä rouva tähän. Itselleni ainakin on tämä opetettu kotona jo ennen ala-astetta.

Noilla kakaroilla on jatkuvasti päällä sellainen yleinen häsläys ja sekasorto. Huudetaan, kiljutaan, räitään sisätiloissakin ja huudellaan ihmisille.

Kun tein aikoinaan vartijahommia, laitoin erään superärsyttävän pennun pää edellä roskikseen kampin ostoskeskuksessa, kun ei ymmärtänyt pysyä poissa. Saatanan kakarat...
 
kyllä ne auktoriteetilla saa hiljaiseksi ilman väkivaltaa
 
Kyllä sen vähän kapinallisen käytöksen "ymmärtää" teineiltä, mutta kun nykyään nuo ~10-vuotiaat tuolla huutelevat ja rääpivät.

Onneksi ainakin maaseudulla ja pienemmissä kaupungeissa tämä on vähän harvinaisempaa. Kyllä monet meikäläisenkin kaverit aloitti ryyppäämisen jossain 12-vuoden kypsässä iässä, mutta silloin oli kuitenkin sitä kunnioitusta kanssaeläjiä kohtaan. Ja tiesi, että porukat saa kuitenkin tietää ja kotona tulee selkään jos hölmöilee julkisilla paikoilla. Pikkukaupungin etuja.. ja se etu, että pelättiin ylipäätänsä mitä kotona sanotaan/tehdään, vaikkei oltu lähtöisin mitenkään väkivaltaisista oloista. Nykyään tuntuu ettei noi pennut kunnioita edes omia vanhempiaan!?

Enpä kyllä tosiaan tiedä mitä noille sitten sanoisi, huutamalla kun niitä ei hiljaiseksi saa.
 
Meikäläinen taas näkee lähes päivittäin tapauksia, joissa muksu on about 3-5 v. ja saa tehdä kaikkea ilman rangaistusta. Tai no, kovin rangaistus on se, että lapsen äiti tai isä sanoo "älä viitsi pikku-Ville".

Tässä muutama esimerkki:

- kakara pujottaa karkkinauhaa päänsä läpi, faija seisoo vieressä ja ei sano mitään.

- 3 vuotias kirkuu kuin palosireeni ja ääni kävi valehtelematta korviini niin kovaa, että oli pakko ilmoittaa kohteliaasti naiselle, että olisiko mitenkään mahdollista hillitä muksua. Vastaus oli "ei kolmevuotiaalle voi sanoa mitään".

- 5-vuotias sälli repii julisteita alas ja muija vain tokaisee "tällainen tämä meidän poika on". Piti kysyä "niin, siis kehitysvammainenko"?
 
Vanhemmathan tuohon jälkikasvun käytökseen on syyllisiä. Tuntuu, ettei nykyään osata enää kasvattaa lapsia niinkuin ennenvanhaan. 1950 luvun nuoriso oli varmasti tasapainoisempaa, ja se näkyy myös aikuisuudessakin. Ihmiset vieraantuu yhä enemmän kaikesta normaalista, ennen lapset oli lapsia jotka leikkivät pihoilla, nykyään samanikäiset vetää bisseä ja huutaa aikuisille. Missä lie virhe tapahtunut.
 
Samaa mieltä BesserWisserin kanssa. Syy löytyy lähes aina vanhemmista, eikä lapsista. Rajoja kokeillaan ja jos niitä kukaan ei aseta tai niitä kunnioiteta, lopputulos on huono.
 
Ihmettelin tos itekki ku jotku, heitetään nyt 10v jantterit oli kauppakeskuksessa ja keskustelun taso oli jotain "V*ttu Timo toi sun banaanikarkki näyttää homolta". Ruumiillisesti kurittaminen ehdottomasti sallittava!
 
Kerran kun olin Tikkurilassa kauppareissulla, kävelin sitä kävelykatua Prismaa kohti ja siinähän niitä 12-14 pikkupoikia oli kaljottelemassa arki-iltana. Yks niistä äpäröistä sano siinä kohdallani " hei lähetääks panee sexy" totesin et harkitaan sit uudestaan ku kassis on laskeutunu :D Seuraava kommentti olikin et "haluutko ämmä turpaas". Repesin vaan nauramaan sille vaahtosammuttimelle... Mutta oikeasti, olen melkein 10 vuotta vanhempi... Teki kyllä mieli vetästä kuonoon..
 
En suosittele noiden muksujen fyysistä kuritusta, en edes isällistä ojentamista jos se tarkoittaa niihin koskemista. Jos eivät päälle käy niin parasta vaan pysyä verbaalisella puolella. Siitä tulee vaan ongelmia, eikä se oikeastaan olekaan muiden tehtävä.

Tietysti se on helvetin ärsyttävää, mutta itse lohduttaudun sillä ajatuksella että kyseisen kakaran vanhempia varmaan hävettää ihan mielettömästi, ja toisaalta jos kaverukset dokailevat ja riehuvat kaupungilla ala-asteen kypsässä iässä niin menen oikein mielelläni himaan katselemaan isosta plasmasta leffoja tietäen että kyseisillä luusereilla ei ole koskaan varaa mihinkään kivaan.
 
Kerran kun olin Tikkurilassa kauppareissulla, kävelin sitä kävelykatua Prismaa kohti ja siinähän niitä 12-14 pikkupoikia oli kaljottelemassa arki-iltana. Yks niistä äpäröistä sano siinä kohdallani " hei lähetääks panee sexy" totesin et harkitaan sit uudestaan ku kassis on laskeutunu :D Seuraava kommentti olikin et "haluutko ämmä turpaas". Repesin vaan nauramaan sille vaahtosammuttimelle... Mutta oikeasti, olen melkein 10 vuotta vanhempi... Teki kyllä mieli vetästä kuonoon..
Ei jumalauta, tuossa vaiheessa pitäisi jo mennä ja :whip: jätkiä perseeseen :eek:

Mieleeni ei tule muuta vastaavaa (no ei aivan yllä tuolle tasolle, mutta kuitenkin) kuin se, kun ala-asteen lopulla, olinkohan 12-13, muutama pikkusälli (itseäni noin 4-5 vuotta nuorempia) tulivat kysymään "haluatko turpaan"?

Olin todella otettu. Nauroin, ja kun pojat sitten olivat jatkaneet matkaansa jonkin verran, kipaisin kotiin hakemaan meidän "pikku" dobermannin ja lähdin perään kysymään vieläkö tarjous oli voimassa. Jostain syystä pojat ottivat pienen spurtin?
 
Kannattaako niille vastaankaan huudella. Innostuvat vain. Jättää omaan arvoonsa eikä lähde lällätilälläti-huutelukilpailuun.
 
joo ei huutelustakaan mitään tule. Ne tietää että ne voi sanoa mitä vaan koska ei ne turpaan saa kuitenkaan. Se on semmosta uhoomista vaan. Näytetään kavereille että uskaltaa huudella.

Tietty joskus tekis mieli ottaa polulta karahka ja työntää se ilman liukkaria pääkoviksen anukseen ja naureskella sadistisesti. Ei oo kyl tullu tehtyä, tiedoksi vaan ;) Ei vaan, kerran kävi mielessä kun junassa terrorisoivat, ja yks niistä kuvasi kännykällä, että jos nappaisi sen luurin pois ja soittaisi numeroon "iskä" tai "äiti". Sanoisi että poikasi on täällä junassa, humalassa, uhkaa raiskata naisia ja heiluttelee pippeliä. Ei sen väliä vaikka se ei totta olisikaan. Mitäs läksi.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom