Pelien ja leffojen vaikutus (nuoren)ihmisen käyttäytymiseen.

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Mike
  • Aloitettu Aloitettu
Mike

Mike

ATG
Pakkotoisto.com
Liittynyt
16.4.2002
Viestejä
97 263
Kaupunki
Helsinki
Tuusulan surmien aiheesta hieman sivusta avaan tämän ketjun keskusteluksi pelien ja osaltaan leffojenkin vaikutuksesta ihmisen psyykkeeseen.

Kuinka paljon pelillä voi olla vaikutusta ihmisen käyttäytymiseen pelimaailman ulkopuolella? Syy miksi herättelen tästä keskustelua on se, että pelasin joskus Tetristä putkeen hyvän tovin, siis jotain maratoonia olin pitämässä ja kun lopetin, niin peli jäi jotenkin aivoihin päälle. Huomasin asettelevani liikennemerkkejä ja ikkunoita sopiviin koloihin, samoin autot ja muut olivat pelinappuloiden oloisia ja huomaamattani sovitin parkissa olleiden autojen tyhjään väliin liikkeessä olevaa autoa. Fiilis oli aika veikeä ja meni toki ohitse kun aikansa kadulla dallasi. Voisiko tuo "pelimoodi" jäädä aivoihin päälle joltain osin väkivaltapeleistä joillakin ihmisillä? Voiko pelimaailman ja todellisuuden raja olla niin heikko, että pelimaailma iskee läpi ihmisen tiedostamatta että kyse on vakavista asioista? Onko näissä massasurmissa takana hieman vääristynyttä todellisuutta? Kaahaako tuntikausia Gotham racing peliä pelannut tai Fast and the furious leffaa tuijottanut omalla autollaan välittömästi peli-/leffakokemuksen jälkeen?
 
GAZOZ.FI
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Moni varmasti tahtois ajatella että ei ne mitenkään vaikuta. Totta munassa ne vaikuttaa. Altistut 24/7 väkivallalle vs joku joka kerää elämänsä marjoja lapissa eikä tiedä elokuvista/peleistä mitään. Varmasti ajattelevat asioita eri tavalla ja ottavat vaikutteita eri asioista.
 
Jos pelaa CS:ää 2vko putkeen, niin alkaako kadulla tulemaan samanlaisia mielleyhtymiä kuin Mikelle?

Olen itsekin huommannut, että varsinkin simppelit ajattelua vaativat pelit jäävät alitajuntaan rullaamaan pitkän session jälkeen.
 
On siinä perää, vaikuttaahan pelit ja filmit eri ihmisiin eri tavalla tietyssä määrin. Mä näen yleensä höpö-höpö-unia, ja saatan herätä aamuyöstä vieläkin yltä päältä hiessä jonkun painostavan leffan jäljiltä, enkä tiedä olenko vieläkään varmasti hereillä...

Yhden tapauksen tunnen, joka keskellä kirkasta päivää ampuili "sormipyssyllä" näkymättömiä vihollisia. CS:n yliannostusta., perhaps?
 
Tuollaisista joukkumurhista/murhista nyt ei voi pelkästään pelejä tai elokuvia syyttää. Jos joku murhaaja on pelannut väkivaltaisia pelejä, niin ei se yksinään riitä syyksi. Pitää olla muutenkin mielenvikainen tai jotenkin häiriintynyt, muutenhan kaikki pelaajat tappaisivat toisia. Se on vaan helppo syyttää niitä väkivaltapelejä- ja elokuvia, jos sellaisia jonkun murhan taustalta löytyy.
 
Mielestäni väkivalta viihde ei terveellä aikuisella ihmisellä vaikuta haittaavasti.
Mutta asia on täysin eri mieleltään sairaiden ihmisten kohdalla, tälläiset ihmiset ovat vaikutteille alttiita ja saavat näkemästään väkivallasta helposti vaikutteita.
Myös lapset joiden todellisuuden käsitys ei ole vielä kehittynyt saattavat saada vaikutteita ja heidän käytöksensä voi muuttua väkivaltaisemmaksi heidän matkiessaan elokuvissa, peleissä tms näkemiään toimintoja. Näin nimenomaan pientenlasten kohdalla.
Mielestäni normaali teini-ikäinen osaa käsitellä asioita ja ymmärtää että elokuvissa ja peleissä tapahtuvat asia ovat fiktiota eivätkä ota käytösmalleja niistä.

Ongelmaksi muodostuukin se että miten voidaan ennakoida kuka on psyykkeeltään sairas ja kuka ei ja miten näiden ihmisten väkivaltaista tai itsetuhoista käytöstä voidaan ehkäistä.
Ehdottomasti pienille lapsille suunnatussa viihteessä pitäisi pyrkiä poistamaan kaikenlainen väkivalta mutta nollatoleranssi saavuttaminen on mahdotonta television ja internetin vuoksi.

Ennaltaehkäisevään työhön olisi syytä satsata suurella rahalla, väkivaltaa jne pitäis käsitellä jo pienten lasten kanssa nimenomaan valistamalla ja kertomalla miten televisiosta nähtävät asiat ovat tarinaa eikä niitä pidä jäljitellä.
 
Sahaaja sanoi:
Jos joku murhaaja on pelannut väkivaltaisia pelejä, niin ei se yksinään riitä syyksi.
Click to expand...

Tässä olikin tarkotus keskustella väkivaltapelien/leffojen vaikutuksesta, ei löytää yksiselitteistä syytä.

SaMe sanoi:
Mielestäni väkivalta viihde ei terveellä aikuisella ihmisellä vaikuta haittaavasti.
Click to expand...

No ainakin vähemmän kun sairaalla. Mutta ei normaali ihminen viattomia murhaa, se on totta.
 
kopsaan tuolta Jokela-threadista tänne mitä kirjotin ja lisään vähä.

Jos nuori on oikein kasvatettu, niin tämä osaa suhtautua väkivaltaan ja kaikkeen mitä tulee televisiosta yms. kriittisesti. Ei kenestäkään tule pelien ansiosta tappajaa. Peleistä voi saada vaikutteita jos lapsi/nuori ei tajua mikä on oikein ja mikä väärin, mikä hyvää mikä pahaa ja se taas johtuu kasvatuksesta tai sitten mielenvikaisuudesta.
 
Tuollaisista joukkumurhista/murhista nyt ei voi pelkästään pelejä tai elokuvia syyttää.
Click to expand...
Totta, mutta valitettavan usein ne toimivat ponnahduslautana mielenvikaisille...Yltiöväkivalta on jostain kumman syystä niin helppo purkautumisen muoto näille kaheleille. :jahas:

Mitään ei pidä mennä bannaamaan, täytyy vain sopeutua tähän uuteen trendiin. Oujee.

Edit: Oikeaoppinen kasvatus (terve kasvuympäristö) on kaiken A ja O, kuten Arttu1 kopsaama tekstikin osoittaa.
 
SaMe sanoi:
Mielestäni väkivalta viihde ei terveellä aikuisella ihmisellä vaikuta haittaavasti.
Mutta asia on täysin eri mieleltään sairaiden ihmisten kohdalla, tälläiset ihmiset ovat vaikutteille alttiita ja saavat näkemästään väkivallasta helposti vaikutteita.
Myös lapset joiden todellisuuden käsitys ei ole vielä kehittynyt saattavat saada vaikutteita ja heidän käytöksensä voi muuttua väkivaltaisemmaksi heidän matkiessaan elokuvissa, peleissä tms näkemiään toimintoja. Näin nimenomaan pientenlasten kohdalla.
Mielestäni normaali teini-ikäinen osaa käsitellä asioita ja ymmärtää että elokuvissa ja peleissä tapahtuvat asia ovat fiktiota eivätkä ota käytösmalleja niistä.

Ongelmaksi muodostuukin se että miten voidaan ennakoida kuka on psyykkeeltään sairas ja kuka ei ja miten näiden ihmisten väkivaltaista tai itsetuhoista käytöstä voidaan ehkäistä.
Ehdottomasti pienille lapsille suunnatussa viihteessä pitäisi pyrkiä poistamaan kaikenlainen väkivalta mutta nollatoleranssi saavuttaminen on mahdotonta television ja internetin vuoksi.

Ennaltaehkäisevään työhön olisi syytä satsata suurella rahalla, väkivaltaa jne pitäis käsitellä jo pienten lasten kanssa nimenomaan valistamalla ja kertomalla miten televisiosta nähtävät asiat ovat tarinaa eikä niitä pidä jäljitellä.
Click to expand...

Aamen.
 
Kaipa se tosiaan voi olla se viimeinen pisara tai laukaisija jo valmiiksi sairaalle ihmiselle. Ken tietää.

Isoveli pelasi tyyliin 6h putkeen Counter Strikea joskus muinoin ja huomasi hiirtä liikettaessaan "kuulevansa" juoksuaskeleita ym. jännää :D
Tuollaiset tapaukset tuskin liittyvät mitenkään psyykkeeseen. Ehkä enemmänkin joihinkin reflekseihin tai muihin hassuihin. Onhan noita. Samaa huomaa missä tahansa pitkäkestoisessa toiminnassa.

edit. Ikärajoista kyllä kannattaa yleensä pitää kiinni. Lisäksi realistinen, "huomaamaton" väkivalta esim. sotapeleissä on huomattavasti luonnollisempaa kuin ihannoitu mässäily. Ei sen sodan tarvitse aina olla niin siistiä ja kaunista. Se on sitten eri asia millaisia fiiliksiä se herättää pelatessa.
 
Kyllähän varmaan jotain vaikutusta on. Sekä hyvässä että pahassa.

Jotain urheilupeliä pelatessaan nuori voi oppia peliä pelatessaan sitä ja voi täten siirtää sen tiedon omaan harrastukseensa.

Kun taas räiskintäpelit, kuten Quake ja Doom (omassa nuoruudessani) olivat enemmän vaan viihdettä.. juostiin nappipohjassa ja ammuttiin sinnepäin.
Taitaa vaan olla että nykyajan pelit alkavat olla jo niin realistisia että näissä sotapeleissä voi saada vähän vääriä ajatuksia ja ideoita.
Tai autopelejä pelavan saavan tosielämässä yhtäkkiä mieleen että on Tommi Mäkinen ikävin seurauksin.

Voi olla että tämä ikävä tapaus avaa hieman vanhempien silmiä ja alkavat katsoa mitä lapset pelaavat. Myös jonkinlainen keskustelu vanhempien ja lasten kesken pelin realisuudesta ja oikeasta elämästä olisi varmaan paikallaan.

Terve ihminen varmaan pystyy käsittämään pelin ja tosielämän erot, mutta taas henkilö jonka mieli on jostain syystä vähän erinlainen ei välttämättä tajua. Toinen ryhmä on taas ne jotka elävät peliä myös pelin ulkopuolelle, eli päässä liikkuu vain peli ja se mitä siinä seuraavaksi tekee kun pääsee pelamaan.
 
Mun käsityksiä tästä aiheesta muutti sellainen Dave Grossmanin kirja kuin On Killing: The Psychological Cost of Learning to Kill in War and Society. Kirjan pääpointtina oikeastaan on se, että normaali ihminen ei halua tappaa toista ihmistä. Tämä on ongelma sodassa, jolloin sitä tappamista edellytetään. Tätä ihmisen luonteenpiirrettä on muovattu sotilailla pelien avulla.

Eräässä dokumentissa, en muista tietenkään enää missä, oli kuvattu ja haastateltu amerikkalaisia sotilaita, kun he hyökkäsivät johonkin Irakin kaupunkiin tankeilla. He kertoivat nauraen kuinka musiikki soi tankissa ja he ajelivat vaan paikan päälle. Tuli jotenkin mieleen, että he eivät edes tajunneet mitä tekivät. Ihan kuin se olisi vain ollut jokin peli.

Tuon kirjan lopussa taas oli siitä, kuinka viihde on vaikuttanut yhteiskuntaan pidemmällä tähtäimellä. Ennen elokuvissa oli aina onnellinen loppu, hyvä voitti. Nykyään saatetaan ihailla antisankareita (esimerkiksi Shieldin päänäyttelijä). Elokuvien raaistuminenhan on ihan selkeää. Me kaikki totumme näihin. Minä mukaanlukien. Tuskin ennen tätä pikkuhiljaa tapahtunutta raaistumista suhtautuisin vaikka televisiosarjojen pilkottuihin ruumiisiin tai verentäytteisiin huoneisiin niin välinpitämättömästi.

Peleissähän tuo on mennyt vielä sairaammalle tasolle. En ymmärrä mitä järkeä on edes tehdä sellaisia pelejä kuin Grand Theft Auto tai vielä pahempana Postal, joka on täysin sairas. Miksi ihmeessä tallaisia pelejä edes tarvitsee pelata? Miksi se pahuus on niin kiehtovaa, että sitä pitää päästä kokemaan edes pelin kautta? Nykyaikana muutenkin tuntuu olevan suosituimpia FPS-pelit, joissa voi kuvitella itsensä tappamassa muita. Suosituimmat pelit taitavat olla juuri sellaisia, joissa ammutaan ihmisiä.

Musiikista tiedän, että se voi vaikuttaa negatiivisesti. Nuori mieli on altis äärimmäisyyksille ja sitä on helppo ruokkia esimerkiksi musiikin kautta. Se voi tehdä aggressiiviseksi, vihaiseksi. Ehkä musiikki on myös keino purkaa tätä, mutta ei voi väittää, että mustiin pukeutuvalla, synkällä, eristäytyneellä ja vihaisella nuorella olisi kaikki hyvin. Jotain tässä musiikkipuolessakin on muuttunut, kun joskus aikoinaan levyiltä yritettiin etsiä takaperin soittamalla ja spekuloimalla viestejä saatanalta ja nykyään löytyy läjäpäin bändejä joiden aiheet käsittelevät pahuutta, pimeyttä, vihaa ja mitä lie.

En vaan ymmärrä mihin ihmiset tarvitsevat sitä pahaa. En tarkoita sitäkään, että pitäisi sulkea silmänsä moiselta, vaan sitä, että miksi niitä "pahoja asioita" pitää ruokkia.
 
HC76 sanoi:
Ton hemmon tekemä video masennuslääkkeistä: http://www.iltalehti.fi/nettitvpopup.shtml?27937184

Kyllähän tuolla videon loppupuolella vilahtaa myös tämä jonkunaikaa sitten jenkeissä tapahtuneen vastaavan kouluteurastuksen tekijä. Vaikutteita?
Click to expand...

No varmasti ottanut vaikutteita tuohon koko tapahtumaan jenkeistä. Mutta jos tuollaista tekoa suunnittelee edes niin varmasti otetaan mallia aiemmista tapahtumista.
 
Pelasin varmaan 10 vuotiaana jo väkivaltaisia pelejä, jos oikein muistan. En kuitenkaan koskaan yhdistänyt niitä ainakaan tietoisesti mitenkään oikeaan elämään tai oikeiden ihmisten tappamiseen.

Peli on peli, oikea elämä on asia erikseen. Ainahan sitä on puumiekoilla tai pyssyillä leikitty sotaa.

Voi olla, että vaikutus on erilainen tietynlaisiin ihmisiin.
 
Pertti 123 sanoi:
Pelasin varmaan 10 vuotiaana jo väkivaltaisia pelejä, jos oikein muistan. En kuitenkaan koskaan yhdistänyt niitä ainakaan tietoisesti mitenkään oikeaan elämään tai oikeiden ihmsten tappamiseen.

Peli on peli, oikea elämä on asia erikseen. Ainahan sitä on puumiekoilla tai pyssyillä leikitty sotaa.
Click to expand...

Tuli tuota itsekkin pelattua vaikka millaista väkivaltapeliä pienenä, mutta en koskaan sitä mihinkään yhdistänyt. Se oli vain peli, ei mitään muuta.
 
Yhdyn siihen, että sairaan yksilön kohdalla voi olla suurtakin vaikutusta, mutta terve ihminen varmasti osaa ottaa viihteenä.

Esim. pelattuani Hitman Kakkosta muutaman kuukauden putkeen, alkoi tuntua siltä, että teki mieli liittyä ampumaseuraan ja hankkia pistooli.

Ei liity täysin peleihin vaan elokuvaan, mutta omalta osalta voin todeta, että Getaway In Stockholm -elokuvasarja on ainakin vahvistanut jo aikaisempaa kaahausviettiä ja inhoa LP:a kohtaan.
 
Joni.K sanoi:
Eräässä dokumentissa, en muista tietenkään enää missä, oli kuvattu ja haastateltu amerikkalaisia sotilaita, kun he hyökkäsivät johonkin Irakin kaupunkiin tankeilla. He kertoivat nauraen kuinka musiikki soi tankissa ja he ajelivat vaan paikan päälle. Tuli jotenkin mieleen, että he eivät edes tajunneet mitä tekivät. Ihan kuin se olisi vain ollut jokin peli.
Click to expand...
Fahrenheit 9/11 -dokumenttielokuvassa oli ainakin tällainen kohta. Joitain videoita nähneenä olen myös huomannut, että melko innoissaan sotilaat huutavat kun pääsevät ampumaan esim. tankilla. Aivan kuin videopeleissä. Ei tunnu kovin normaalilta että sotilaat huutavat "yeeeehaaaa!!!", tietäen että ovat juuri saattaneet ampua huoneellisen ihmisiä. Dokumentissa oli kyllä myös (muistaakseni) juttua joistain pillereistä, jotka saavat aivot toimimaan erilailla ja ihmisen käyttäytymään niin.
 
Mitäs jos tämä kyseinen kaveri olisikin toiminut marjan poimijana jossain Lapissa koko elämänsä (aika utopistinen ajatusleikki). Ei leffoja eikä tietokoneen käyttömahdollisuutta. Se ois vaan poiminu marjoja.

Oisko tällä hepulla ollu yhtä vahvat ajatukset massamurhasta ja tuhosta kuin sillä nyt mitä luultavimmin oli? Mä veikkaan että se ois vaan keränny niitä marjoja.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom