Onpas viihdyttävä lanka. Täällä nettiritarit kalisuttavat sapelejaan ihan urakalla. Enkä asiaa ihmettele, taitaa langan päähenkilö olla tällä hetkellä body skenen ehkäpä puhutuin henkilö Suomessa.
Paulan kehittyminen ja tekeminen on kiistatta ollut totutusta poikkeavaa. Lisäksi valmentaja hahmo taustalla muodostaa tästä kaksikosta mielenkiintoisen parivaljakon. Se, että onko tällä tarinalla onnellinen loppu jää nähtäväksi.
Lihaksen kasvatus periaatteessa ei ole kovin vaikeaa. Lihaskasvu perustuu ikiaikaisen kultaisen kolminaisuuden ympärille ravinto – harjoitus – lepo. Periaatteessa helppoa, käytännössä ei niinkään.
Treenisysteemeitä on monia, eikä yksi ole välttämättä toista parempi. Volyymista puhuttaessa on vaikea sanoa, että mikä on paljon ja mikä on vähän itse kullekin. Aika ja kokemus sen näyttää.
Kun pyritään huipulle, niin kaikki osa-alueet olisi optimoitava. Paulan kohdalla näyttäisi siltä, että ravinto on tarkkaan harkittu. Toki yksipuoliseltahan tuo sapuskointi näyttää, mutta hänellä lienee terveydelliset syyt nykyisenlaisen dieetin perusteeksi. Treenien tekeminen näyttää myös olevan asialle omistautunutta. Toki tuosta jatkuvasta tuplatreenien hakkaamisesta voidaan olla montaa mieltä.
Sen sijaan jäin miettimään, että mitenkä on levon laita. Onko lepo optimoitu? Joku muuan Oululainen bodari taisi taannoin ymmärtää levon merkityksen ja viedä tuon asian uudelle tasolle. Aika hyvin toimi ja vuodesta -97 puhutaan yhä edelleen.
Toinen asia, jota jäin hieman miettimään on Paulan itsensäkin korostama vaihtelu ja erilaisten ärsykkeiden tuottaminen lihaksille. Kyllä, siellä on vaihtelua harjoitteiden sisällä. Vaihdellaan erikoistekniikoita, sarjojen pituuksia, kuormia etc. Mutta, kun ajatellaan kokonaiskuormitusta, niin voidaan todeta, että keholle syötetään kahta salitreeniä päivässä, jotakuinkin samoihin kellonaikoihin päivästä toiseen, viikosta toiseen. Vaikka harjoitusten sisällä on variaatiota niin isossa kuvassa kroppa saa sen suht saman annoksen joka päivä. Tämä ei vaikuta vaihtelulta. Jos joskus tehtäisiin vain yksi saliharjoite, joskus 5 treenipäivää viikossa seitsemän sijaan jne, niin mielestäni variaatiota olisi enemmän. Tämä järjestely toisi vaihtelua ja optimoisi lepoa ja kehon palautumista. Ja mahdollisesti edesauttaisi lihaskasvua. Salitreenistä vapautuvan ajan käyttäisin levon lisäksi kehon huoltoon, venyttelyyn yms. sekä varsinkin poseerausten ja esiintymisen harjoitteluun. Aamuaerobiset on mielestäni hyvä juttu ja toimii mainiosti maltillisesti tehtynä kehon ja metabolian herättelynä. Uskaltaisin jopa väittää, että jos Paula ottaisi nyt lepoviikon punttitreeneistä (viikossa olisi aamuaerobiset, posetreeniä ja kehon huoltoa), niin se olisi iso ”positiivinen shokki” elimistölle pitkään jatkuneen pommituksen päälle. Tämä siis vain yksi mielipide paljon keskustelua herättäneeseen aiheeseen. Itsehän jokainen polkunsa valitsee.
Sitten vielä bisnes ehdotus Paulalle. En tosin tiedä, että onko hän tehnyt sen, mutta sanon silti. Kaupallista myyttinen herkkupuuroresepti! Joku voisi hyvinkin maksaa siitä. Minä ostaisin reseptin siksi, että olisi mukava tukea urheilijaa hänen kunnianhimoisissa tavoitteissaan.
Paulalle ja Artolle toivon onnistumisia ja menestystä ammattilaisuralle sekä hyvää joulua.