Parinmuodostus ja puolisonvalinta

[Leona]

Mulle henk. koht. ei ole mitään väliä sillä mitä miesystävä työkseen tekee ja mitä tutkintoja on takana. Pääasia että hän olisi itse tyytyväinen ja pitäisi työstään. Ja jotenkin arvostan enemmän rehellisiä duunareita kuin yliopistossa "hengaavia" paperinpyörittäjiä.

Ensin sanot, että ei ole mitään väliä ja sitten, että arvostat duunareita enemmän... pieni ristiriita kenties? ;)

Itse en koskaan valitsisi kumppania koulutuksen perusteella, sillä koulutus sinänsä ei kerro ihmisestä yhtään mitään.

 

[Hannibal]

Mä oon kyllä sitä mieltä ettei se et joku on niinku joku tohtori tai joku maisteri tarkota automaattisesti sitä et se olis jotenki parempi niinku ihmisenä ku joku yo-mormoni tai joku esim. siivooja. Mun mielestä ne on kaikki niinku omalla tavallaan ihan yhtä arvokkaita ammatteja eikä sen perusteella voi sanoo et joku olis niinku parempi ku joku toinen ja et kaikki duunarit olis niinku tyhmiä paska-aivoja. Tai et kaikki tohtorit olis niinku jotain nobelisteja ja päälliköitä. Mitä siitä tulis jos laitettas vaikka joku tohtori luudanvarteen tai mäkkärin kassalle? Aivan, siinä olis tohtori kusessa. Esim. yks mun kaveri on tohtori eikä se osaa ees vaihtaa kampi akselin stefaa korollaan ja sit se on esim. ihan avuton naisten kanssa. Luulee et nainen on niinku joku regressioanalyysi. Ja sit mun yks toinen kaveri on kirvesmies ja entinen sm-tason-bodari ja se puhuu käsittämättömän selkeetä suomen kieltä ja osaa kertotaulun ulkoa. Ja sit se on tosi sosiaalinen tapaus ja heittää muutenkin tiettyyn rajaan saakka ihan sika hauskaa ja itseironista läppää seurassa ku seurassa. Eli ei se koulutus kerro mitään älykkyydestä tai siitä ketä on niinku parempi ku joku toinen. Eikä se ulkonäkökään oo loppupeleissä niin tärkeetä jos niinku jotain parisuhdetta miettii eikä se välttämättä kerro mitään. Esim. yks tuttu muija ei oo juuri minkään näkönen mut helvetin tyhmä se on.

 

[Tiger Girl]

Tiukkis: Joo, taisin tuon asian vähän huonosti ilmaista, sorry, tarkotus oli sanoa, et en missään nimessä väheksy ns. duunariammatteja, päin vastoin ja joillekin taas sopii paremmin nuo "äly"ammatit. Olen molempia tyyppejä nähnyt ja musta on hieno asia et me ihmiset ollaan erilaisia, koska täytyyhän joka hommaan olla tekijänsä

 

[Tomi]

Mä oon kyllä sitä mieltä ettei se et joku on niinku joku tohtori tai joku maisteri tarkota automaattisesti sitä et se olis jotenki parempi niinku ihmisenä ku joku yo-mormoni tai joku esim. siivooja.

Hahahahaha, jotain tällaista odotinkin sinulta. :lol2:

 

[sporteme]

Mielestäni koulutus ja työpaikka ovat ihmiselle silloin ok, kun viihtyy ammatissa. Monet vähän koulutetut tai kouluttamattomat (lue: pieni palkka) ovat tyytymättömiä siihen mitä tekevät. Tekevät sitä pakosta, rahan takia. Monasti pidemmälle koulutetut pääsevät enemmän toteuttamaan itseään. Samaa pätee sitten kumppanin hakuun: arvot, elämän tilanteet, työt, koulutus pitää täsmätä, jotta oikea puoliso löytyy. Ainakin minun kohdallani.

Tiedän monta esim. siivooja, jotka ovat tyytyväisiä siihen mitä tekee. Itse kyllä pistäisin ison kysymysmerkin, jos esim. sokkotreffeillä joku sanoisi olevan siivooja. On sen verran eri "tausta" vaikka ihminen olisi mitä ihanin.

 

[Dragon]

Dragon: Pistätkö tuloksista jonkinlaista yhteenvetoa kaikille nähtäväksi? Ihan mielenkiintoinen aihe...

Juu totta mooses. Vastatkaa ahkerasti vaan

 

[tseif]

Mun mielestä älykkyys on synnynnäistä. Esimerkkinä voisin heittää jonkun matemaattisen tehtävän ratkaisun. Henkilö A opiskelee ja ratkaisee tehtävän itsekseen, kun taas henkilö B joutuu käyttämään kauemmin aikaa, sekä jonkun apua. Lyhyemmin voisi sanoa, että tietyn tiedon omaksuminen lyhyemmässä ajassa kuin muut. En nyt väitä, että suurin osa yliopisto-opiskelijoista olisi idiootteja, mutta ei se koulutus kerro välttämättä älykkyydestä. Mitä luultavammin ei ole täys idiootti jos on päässyt yliopistoon. :D

 

[Berserker]

Tuntuu vahvasti siltä, että ne ihmiset jotka eivät ole paljon opiskelleet nostavat suurimman metelin siitä kuinka tyhmiä ja juntteja akateemiset ihmiset ovat

Eikä akateemista uraa vaan "valita".. voipi jopa olla niin, että opiskelu vaikka teknillisessä yliopistossa vaatii älykkyyttä(tässä matemaattista lahjakkuutta).

älykkyys=lahjakkuutta(matemaattisuus yksi, lisäksi 6 muuta)
fiksuus=käytöstä
viisaus=iän tuomaa kokemusta

noin mä määrittelisin nuo.

 

[Tomi]

Tuntuu vahvasti siltä, että ne ihmiset jotka eivät ole paljon opiskelleet nostavat suurimman metelin siitä kuinka tyhmiä ja juntteja akateemiset ihmiset ovat

Myös sinä ymmärsit väärin. Pointtini oli se, että ihminen, joka ei ole käynyt korkeakoulua, ei ole automaattisesti juntti. En ole kertaakaan kutsunut akateemisesti koulutettuja ihmisiä junteiksi tai tyhmiksi. On olemassa juntteja levyseppähitsareita ja juntteja filosofian maistereita, mutta on myöskin olemassa helvetin fiksuja levyseppähitsareita ja helvetin fiksuja filosofian maistereita.

Takerruin ainoastaan tähän Merzin automaattiseen lokeroimiseen, jossa karkeasti sanottuna vähemmän koulutettu on automaattisesti idiootti, ja korkeasti koulutettu automaattisti nerosta seuraava.

Tarviikohan vielä kuinka monta kertaa selittää, mitä ajoin takaa? :wall:

 

[Äijä]

Viisaus = älykkyys = kyky soveltaa tietoa.

Kaiken tasoisista työtehtävistä ja kouluista selviytymiseen vaaditaan ainakin jonkintasoista älykkyyttä eli kykyä hyödyntää saatavilla olevaa tietoa ongelmien ratkaisemiseen. Putkiasentaja tarvitsee kuitenkin älykkyyttä työssään melkolailla paljon vähemmän kuin tohtori. Alemmin koulutettukin voi olla hyvin älykäs, mutta hän vain ei ole käyttänyt älykkyyttään akateemisen koulutuksen hankkimiseen.

Älykkyys ilmenee myös kykynä prosessoida johtopäätöksiä ja mielipiteitä omaksumistaan tiedoista ja käydä keskusteluja niiden pohjalta. Korkeasti koulutetulla tämä kyky varmasti on. Alemmin koulutetullakin voi olla, mutta se ei ole varmaa. Alkuperäisen kohun aiheuttaneelle neiti MerZille on nyt sitten vaan ilmeisesti sattunut tuohon käyttötarkoitukseen liian tyhmä duunari.

 

[almerigo]

Mielenkiintoinen tutkimusaihe. Kiinnittäisin huomiota vielä muutamaan seikkaan. Aika monet näistä arvioitavista ominaisuuksista ovat sellaisia, että meillä on siitä oma ihanteemme paria ajatellen, mutta se ihanne ei välttämättä liiku aivan lineaarisesti mitta-asteikolla.
Olettaisin, että esim. useimmat puntti (ja tavallisetkin) mimmit haluaisivat parinsa olevan 180 – 190 cm pitkä, mutta 2 metriä olisi jo useimmille liikaa ja 2m10cm käytännössä kaikille liikaa. Eli sinällään yksinkertainen asia
pituus ei kuitenkaan parin ominaisuutena ole aivan yksinkertainen.

Toinen seikka: Useimmat ihmiset paria hakiessaan vaistomaisesti rajaavat etsintänsä sellaisten ihmisten joukkoon, Joiden kanssa arvioivat omaavansa jotain mahdollisuuksia. Eli suomeksi: vaikka esim. itse pidän Catherine Zeta Jonesia hurmaavana naisena, niin tuskin menisin juttelemaan, jos hän sattuisi kantapaikkani baaritiskille . Sen sijaan keskittyisin etsimään ominaisuuksiltaan kohtuullista henkilöä, johon katsoin minulla olevan mahdollisuudet. Uskaltaisin väittää, että arvioidut omat mahdollisuudet ovat erittäin tärkeä kriteeri parinvalinnassa. Uskoisin, että ihmisillä on taipumus vaistomaisesti luokittaa potentiaaliset kumppanit suhteessa omaan vetovoimaan, ja mitä enemmän itseä ylempänä potentiaalinen kumppani on, sitä pienemmät mahdollisuudet.

 

[Ironangel]

Olipas vaikea näin naisena laittaa noi viimeset järjestykseen.. eikä niistä oikein mieleisiä tullu nytkään Luonne on tietty tärkeä. Mutta on ulkonäkökin! On taidot sängyssäkin tärkeitä... :seksihullupuhuu: Varakas mies olis kiva että vois saada aina mukavia lahjoja, kuten matkoja, koruja... :haart: Kuullostaa varmaan tosi hyvältä vai mitä pojat. Toisaalta miehen pitäis olla myös hyvin koulutetu, vähintään samalle koulutustasolle yltävä kun itse, jotta vois keskustella fiksuja juttuja eikä vaan pelkkää pinnallista soopaa...

Terveisin neiti joka seurustelee ammattitutkinnon suorittaneen, ei niin varakkaan tavallisen miehen kanssa. En saa usein lahjoja enkä myöskään syvällisiä keskusteluja. :(

Siis sinä ihan tosissasi heitit tuon tekstin tänne?
Huomasitko muuten että unohdit mainita minkä merkkinen urhiluauto miehen tulisi omistaa? :lol2:

Tomi, Lohduttaako yhtään jos sanon että tämä ihan tavallinen-tusina-vartija-duunari ymmärsi pointin kirjoituksessasi? :D

Ei sillä että korkeaa koulutustasoa mitenkään väheksyisin, jatko-opintojen aloitus on edessä taas minullakin ensi syksynä.

 

[reino]

Aika julmin sanakääntein tuntuu pojat reagoivan MerZin kirjoitukseen. Kyllä mun mielestä siinä tuli esille ihan kypsällä ja fiksulla tavalla se epäsuhta, joka usein vallitsee epärealististen odotusten ja ihmissuhteiden karun realismin välillä. :D

Keskustelemisesta: kuka oikeasti keskustelee aina aamukahveepöydässä vähintään puoli tuntia kumppaninsa kanssa parisuhteen nykytilasta? Kuka puhkeaa vähänkään pidemmän parisuhteen jälkeen lausumaan syväanalyysia Irakin tilanteesta kymppiuutisia katsoessaan? Käytännössähän se on niin, että keskustelunaiheet on yleensä siinä että muista ny huomenna tuoda vessapaperia kaupasta. Onhan se tietysti hyvä että on olemassa se ikäänkuin optio että kumppani on tarvittaessa kykenevä keskustelemaan muustakin.

Olen läheltä seurannut tilannetta, jossa muijalla on kotona erittäin fiksu mies joka varmasti osaa puhua mistä vaan, mutta sitten ämmä hehkuttaa että nyt chatista löytyi "yks aivan ihana tyyppi jonka kanssa voi keskustella ihan mistä vaan!!1!" Hoh hoijaa. No, pitkissä parisuhteissa tulee aina välillä se vaihe, että on pakko saada vähän ulkopuolistakin näkemystä USAn presidentinvaalin synkeän tuloksen taustoista ja syistä. Tai jotain.

Akateeminen ei välttämättä tarkoita mitään, se on vain yksi niistä koodisanoista joita parinhakuilmoituksissa tarkoitetaan tietyn taustan omaavista ja tietyssä elämänvaiheessa olevista ihmisistä. Useinhan ihmiset etsivät sellaista paria joka sopii mahdollisimman kivuttomasti omaan elämäntilanteeseen. Ja eri ikäisenä pariutumisessa on eri painotukset.

Ammatin tai koulutuksen mukaan tuskin kannattaa ruveta luokittelemaan ihmisiä, kuten Hannibal tuossa ylempänä jo kiteyttikin. Siitä vain rohkeasti ja ennakkoluulottomasti kokeilemaan erilaisia ihmisiä!

Nimim. Olen minäkin kerran pannut siivoojaa, mutta se vakuutti että se on oikeasti runoilija ja että se siivoaminen on niinku vaan sellanen välivaihe

 

[N.O.Kummonen]

Myös sinä ymmärsit väärin. Pointtini oli se, että ihminen, joka ei ole käynyt korkeakoulua, ei ole automaattisesti juntti. En ole kertaakaan kutsunut akateemisesti koulutettuja ihmisiä junteiksi tai tyhmiksi. On olemassa juntteja levyseppähitsareita ja juntteja filosofian maistereita, mutta on myöskin olemassa helvetin fiksuja levyseppähitsareita ja helvetin fiksuja filosofian maistereita

Minun mielestäni "juntti" ei ole vastakohta "älykkäälle" tai "fiksulle". Juntti kertoo minusta enemmän ulkoasusta, olemuksesta ja sen sellaisesta, kuin älykkyydestä. Tomista aina pikkuisen paistaa läpi, että henkilö, joka ei pukeudu hyvin tai panosta ulkonäköön on idiootti.


Jokainen voi onneksi lohduttautua sillä, että vaikka keskimääräisesti korkeasti koulutettu henkilö olisikin älykkäämpi, niin juuri hän on se poikkeus ja selkeästi tavallista kollegaa älykkäämpi. Ei taida olla edes vaikeaa vakuuttua tuosta.

Kuka puhkeaa vähänkään pidemmän parisuhteen jälkeen lausumaan syväanalyysia Irakin tilanteesta kymppiuutisia katsoessaan?

Seitsemän vuoden seurustelun jälkeenkin haluan aina silloin tällöin keskustella avovaimoni kanssa ajankohtaisista asioista. Kunhan talosta löytyy WC-paperia.

 

[Berserker]

Tomi, samaa mieltä.. ei koulutus/ammatti automaattisesti tee ihmisestä sen fiksumpaa. Enkä niin sun posteihisi kommentoinut vaan yleisesti se tuntuu olevan että joillakin (alemmin koulutetuilla?) on tarve puolustella tuolla tavoin "omaa tasoaan". Ihan omiin kokemuksiin pohjautuen.

Tuohon äijän postiin: mun mielestä äly ei ole sama mitä viisaus. Mitä älykkäämpi henkilö on, sitä paremmin (ja ehkä nopeammin) pystyy käsittelemään, oppimaan ja soveltamaan uusia (elämän)kokemuksia/asiota = saada lisää viisautta. Ja myös erilaisten ongelmien(opinnot tms.) ratkaisu on todennäköisesti mutkattomampaa, tämähän on jo tullut esille.
Muuten samaa mieltä ja hyvä postaus.

 

[Tomi]

Tomista aina pikkuisen paistaa läpi, että henkilö, joka ei pukeudu hyvin tai panosta ulkonäköön on idiootti.

 

[Leona]

Tuntuu vahvasti siltä, että ne ihmiset jotka eivät ole paljon opiskelleet nostavat suurimman metelin siitä kuinka tyhmiä ja juntteja akateemiset ihmiset ovat

Hmm, minäkin olisin voinut nostaa tuon kohun ja olen kyllä ns. akateeminen (tosin inhoan tuota termiä)... ja kyllä, minäkin olen tyhmä :D

Eikä akateemista uraa vaan "valita"

Ei niin, usein sinne vain ajaudutaan (toki vaatii tietyn opintomenestyksen). Henk. koht. pitäisin akateemiselta uralta poispysyttelevää melkoisen fiksuna

 

[Aimo]

Taas on kohta jankattu reilut 50 viestiä hirveätä soopaa, kun ei olla maltettu lukea ajatuksella muiden kirjoittamia viestejä eikä etenkään filtteroida niitä. On taas niin kiire kohkata, ettei kerkee ajatella... :joulu5:

Puntille siitä hus! :whip:

 

[Äijä]

Mitä älykkäämpi henkilö on, sitä paremmin (ja ehkä nopeammin) pystyy käsittelemään, oppimaan ja soveltamaan uusia (elämän)kokemuksia/asiota = saada lisää viisautta. Ja myös erilaisten ongelmien(opinnot tms.) ratkaisu on todennäköisesti mutkattomampaa, tämähän on jo tullut esille.

Nämähän on tietysti mielipidekysymyksiä, että mitä kukakin uskoo älykkyyden/viisauden/tiedon tmv. olevan. Mutta jos nyt kuitenkin vielä hieman väännetään, niin mielestäni tässä menee käsitteet ristiin. Viisaus/älykkyys ei ole sama kuin ns. "elämänviisaus", joka on aiemmin jo opittujen asioiden kierrättämistä. Älykäs eli viisas voi todellakin hankkia nopeammin myös "elämänviisautta" eli kokemusta, ratkaisemalla ongelmia ja oppimalla siten toimivia keinoja myöhempää käyttöä varten. Joku tyhmempi taas saattaa hakata päätä seinään kunnes kuolee aivoverenvuotoon.

 

[Zener]

Toinen seikka: Useimmat ihmiset paria hakiessaan vaistomaisesti rajaavat etsintänsä sellaisten ihmisten joukkoon, Joiden kanssa arvioivat omaavansa jotain mahdollisuuksia....

Hmmm...tämäpä tuntuu pitävän hyvin paikkaknsa ainakin omalla kohdalla.
Kun vaikka baarissa olen naisenhaku mielellä liikenteessä, niin:

A) Ensin katson kaikki naiset, jotka näyttävät omaan silmään riittävän hyvältä.

B) Sen jälkeen mietin, keneen on realistiset mahdollisuudet (onko sormuksia, muita miehiä liikaa ympärillä pyörimässä, "liian kaunis" jne...), ja kuka vaikuttaisi samanhenkiseltä (pukeutuminen).

C) Kun sopiva uhri on valittu, niin mennään innokkaana tyrkyttämään omaa viehättävää seuraa useimmiten varsin heikolla menestyksellä.

Lopullisen valinnan tekee kuitenkin nainen. Mutta aina joskus on onni myötäinen, kun tarpeeksi tekee hartiavoimin töitä.

Huvittavaa tässä parinvalinnassa on, että usein naiset kuvittelevat, että juuri hän on jotenkin erikoinen, jolle minä menin juttelemaan. Mutta totuus on se, että on tullut tyrkytettyä seuraansa ehkä 20:lle lähes umpimähkään valitulle naiselle, ja yksi kiinnostuu. :D