Parinmuodostus ja puolisonvalinta

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Dragon
  • Aloitettu Aloitettu
Muay sanoi:
Kyllä nyt kaikki itkee yhden teinitytön sanomisia... :D Vähän realismia. Parinkympin molemmin puolin naisilla on monesti vielä täysin surrealistiset vaatimukset kumppanin suhteen ja vajavainen käsitys maailman menosta muutenkin. Kun kokemus karttuu niin alkaa maanpintakin yleensä kutsua. ;)

Täsmälleen näin.

Sama ajatusmalli koskee kyllä nuoria henkilöitä yleensäkin, sukupuoleen katsomatta.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
MerZi taisi sohaista muurahaispesää oikein kunnolla. Ylimielinen kommenttihan tuo oli, mutta älkää ottako sitä niin henkilökohtaisesti.

Onneksi parisuhteet eivät rakennu pelkästään paperilla saavutettujen titteleiden ja tilinauhojen perusteella.

Sen takia yleensä suhteiden alussa onkin tapana istua kahvilla yms. vastakkaisen sukupuolen edustajien kanssa, jotta saa selville ulkonäön lisäksi mitä korvien välissä liikkuu.
 
Tikrun mielipide

No nyt oli Tikrunkin pakko tähän ottaa kantaa, kun tästä jutusta tällanen vääntö saatiin aikaseksi ;)

Mä oon sillä linjalla, kuten useat ovat jo täällä todenneet, eli älykkyyttä ja viisautta/syvällisyyttä ei pidä rinnastaa. On eri asia olla kirjaoppinut kuin omata elämänkokemusta. Mulle henk. koht. ei ole mitään väliä sillä mitä miesystävä työkseen tekee ja mitä tutkintoja on takana. Pääasia että hän olisi itse tyytyväinen ja pitäisi työstään. Ja jotenkin arvostan enemmän rehellisiä duunareita kuin yliopistossa "hengaavia" paperinpyörittäjiä. No tämä on tietysti vain oma mielipiteeni, ja kukin tavallaan :)

Sit on pakko älähtää tuohon kommenttiin jossa muka kaikilla parinkympin molemmin puolin sukupuoleen katsomatta "..vielä täysin surrealistiset vaatimukset kumppanin suhteen ja vajavainen käsitys maailman menosta muutenkin." Hmmm....en jaksa tässä omaa elämäntarinaani alkaa vuodattamaan, mutta vaikka olenkin vasta 21-vuotias, olen kokenut ehkä enemmän myös niitä vastoinkäymisiä ja rankkoja aikoja kuin monet kolmeenkymppiin ehtineet (en yleistä, huom. monet ei kaikki...). Ja kun noista ajoista on selvinnyt voittajana/hengissä osaa todellakin arvostaa pieniä juttuja ja käsitykset tästä maailmasta on vähintäänkin realistiset.

Eikä mun vaatimukset tulevan kumppanin suhteen ole mitkään surrealistiset, lähinnä se et ois tervejärkinen, ois kova juttu...Kun lähinnä musta on kiinnostuneet jos jonkinlaiset mielenhäiriöiset/psykoottiset/vainoharhaiset/väkivaltaiset miehet :rolleyes:
Lukeekohan mun otsassa et idioottimagneetti :jahas: , tarviipa käydä tsekkaa peilistä ;)
 
Tiger Girl sanoi:
Sit on pakko älähtää tuohon kommenttiin jossa muka kaikilla
parinkympin molemmin puolin sukupuoleen katsomatta

Eihän siinä sanottu että kaikilla, vaan että monesti näin on. Poikkeuksia löytyy toki aina, hyvä niin.
 
Tomi sanoi:
Väännetään nyt vielä ratakiskosta. Koulutus ei tee ihmisestä automaattisesti sosiaalisten suhteiden experttiä, henkevää keskustelijaa ja älyn jättiläistä. Lisäksi monet korkeastikin koulutetut esim. kirjoittavat suomen kieltä miten sattuu, mikä todistaa sen, että asiat eivät ole aina niin yksiselitteisiä, ja että kaikki hyötyisivät koulutuksesta yhtä paljon. Myöskään koulutuksen puute ei tarkoita sitä, etteikö kyseinen henkilö kykenisi keskustelemaan muustakin kuin siitä SM-liigasta, penkistä ja Vermon mokkanahkanisäkkäiden urheilusuorituksista. En älähtänyt, eikä kalikka kalahtanut, mutta 18-vuotiaan teini-ikäisen suusta tuo kommentti kuulosti melkoiselta ylimieliseltä provolta. En pidä itseäni vajaaälyisenä, sivistymättömänä tai keskusteluun kykenemättömänä. Ymmärrän myös pääpiirteittäin lukemani viestit.

Trollaan Pakkiksella - olen siis olemassa.

Hohhoo, kunhan lämpimikseni läppää heitin. Missäs nyt on Pakkiksen virallisen vitsiniekan huumorintaju, kyllä, juuri se, mitä muilta usein peräänkuulutetaan, kun kevyt kenttävinoilu kohdistuukin vaihteeksi sinuun itseesi...? :)

Mitä taas älykkyyteen tulee, niin ongelmaksihan nousee se, että ihmiset tarkoittavat sillä niin kovin eri asioita. Mitä se älykkyys sitten on? Kirjanoppineisuutta? Matemaattista/avaruudellista päättelykykyä? Vaiko sittenkin ns. sydämen sivistystä, tunneälyä, sosiaalista kompetenssia? Väittäisin, että useimmat, ehkäpä myös MerZi tässä tapauksessa, tarkoittavat sillä yleistä "samalla aaltopituudella olemista", jolla ei toki olekaan mitään tekemistä koulutuksen kanssa sinällään. Usein vain korkeampi koulutus assosioituu (virheellisesti) älykkyyteen, niinkuin joku jo aikaisemmin tässä ketjussa totesikin.
 
Koulusta voi saada sivistystä ja ehkä tietynlaista viisautta, mutta äly ei siellä kyllä kasva siis koulussa.

Mä sanoisin juuri täysin toisin päin, että koulussa voi kehittää juuri sitä älykkyyttä, mutta viisaus karttuu elämän myötä.

Olen myös sitä mieltä, että älykkyys on keskimääräisesti sidoksessa koulutukseen. Sillähän se afrikkalaisten älykkyysosamäärä on jäänyt keskimääräisesti alhaisemmalle tasolle kuin esim. Aasiassa ja Euroopassa. Huonon koulutusjärjestelmän takia.

Älykkyys ei mielestäni takaa kuitenkaan henkevyyttä ja hyviä keskusteluita. Keskustelu on vuorovaikutusta ja siihen tarvitaan kaksi hyvää kuuntelijaa joilla molemmilla on joko hyvä yleistieto tai yhteiset intressit. Myös tunneälyllä on suuri merkitys. Hyviä keskusteluja olen käynyt eri ammattien ja yhteiskuntaluokkien ihmisten kanssa.

Tottahan siitä meteli nousee, jos joku sanoo, että koulutus kertoo älykkyydestä. Varmaan suurin osa ihmisistä katsoo kuuluvansa keskivertoa älykkäämpien ihmisten joukkoon aivan samaan tapaan kuin suurin osa autoilijoista katsoo olevansa keskivertoa parempia kuljettajia. Sitten tyrmätään kaikki väitteet, että se oma titteli kertoisi mitään oikeasta älykkyydestä. Oikeasti älylliset rahkeet ja älyllinen kapasiteetti riittäisivät paljon pidemmälle, kuin siihen monotoniseen duuniin, josta lähdetään vain sairaseläkkeelle.

Varakas mies olis kiva että vois saada aina mukavia lahjoja, kuten matkoja, koruja... Kuullostaa varmaan tosi hyvältä vai mitä pojat. Toisaalta miehen pitäis olla myös hyvin koulutetu, vähintään samalle koulutustasolle yltävä kun itse, jotta vois keskustella fiksuja juttuja eikä vaan pelkkää pinnallista soopaa...

Voisi jutella vaikka syvällisesti niistä matkoista ja koruista, joita sä jostain syystä et itse hommaa, vaikka epäilemättä olet älykäs ja hyvin koulutettu. :rolleyes:

edit:

Mitä se älykkyys sitten on? Kirjanoppineisuutta? Matemaattista/avaruudellista päättelykykyä? Vaiko sittenkin ns. sydämen sivistystä, tunneälyä, sosiaalista kompetenssia? Väittäisin, että useimmat, ehkäpä myös MerZi tässä tapauksessa, tarkoittavat sillä yleistä "samalla aaltopituudella olemista", jolla ei toki olekaan mitään tekemistä koulutuksen kanssa sinällään. Usein vain korkeampi koulutus assosioituu (virheellisesti) älykkyyteen, niinkuin joku jo aikaisemmin tässä ketjussa totesikin.

Miten niin älykkyys assosioituu virheellisesti korkeaan koulutukseen eli kirjanoppineisuuteen ja matemaattiseen/avaruudelliseen päättelykykyyn? Minun mielestä älykkyys on juuri tuota "prosessorinopeutta". Mielestäni älykkyys assosioituu virheellisesti näihin mainitsemiisi tärkeämpiin ominaisuuksiin, kuten sydämmen sivistys, tunneäly ja sosiaalinen kompetenssi. Mikä termi kuvaa älykkyyttä paremmin tuota "prosessorinopeutta"?
 
Itse olen myös mieltänyt älykkyyden ja viisauden eron siten, että...

ero viisaan ja älykkään välillä on se, että nuorena voit olla älykäs, mutta viisas vasta vanhana.

Elämä opettaa.
 
Tiger Girl sanoi:
Sit on pakko älähtää tuohon kommenttiin jossa muka kaikilla parinkympin molemmin puolin sukupuoleen katsomatta "..vielä täysin surrealistiset vaatimukset kumppanin suhteen ja vajavainen käsitys maailman menosta muutenkin." Hmmm....en jaksa tässä omaa elämäntarinaani alkaa vuodattamaan, mutta vaikka olenkin vasta 21-vuotias, olen kokenut ehkä enemmän myös niitä vastoinkäymisiä ja rankkoja aikoja kuin monet kolmeenkymppiin ehtineet (en yleistä, huom. monet ei kaikki...). Ja kun noista ajoista on selvinnyt voittajana/hengissä osaa todellakin arvostaa pieniä juttuja ja käsitykset tästä maailmasta on vähintäänkin realistiset.

En tällä mitenkään viittaa suhun, mutta tämä on yksi tavallisimmista virheellisistä käsityksistä omasta minästä mitä 20+pari vuotta ikäisillä on. Itse olen ollut töissä monia vuosia täysin koulutustani (aikaisemmin tulevaa koulutustani) vastaavissa tehtävissä, joten työasioiden suhteen voisin luulla, että minulla on elämänkokemusta tällä saralla. Väärin!!

Olen saanut työkokemusta kyllä, mutta nuoresta iästäni johtuen suhtautuminen muhun oli aivan erilainen kuin mitä se on esim. nykyään. Nykyisessä työympäristössä en ole mitenkään erikoisen nuori, koska työpaikalla on niin paljon ~25-vuotiaita. Tästä syystä työkokemus silloin ei antanut realistista kuvaa. Lisäksi menot olivat epärealistisen pienet, joten palkan merkitys työssä oli huomattavasti pienempi, mikä vaikutti työhön suhtautumiseen.

Henkinen kypsyys on harvoin esim. 16-20-vuotiailla sitä tasoa, että ne ihmissuhteet silloin ja niissä tapahtuneet virheet kolahtaisivat yhtä pahasti tai vaikuttaisivat yhtä paljon, kuin esim. 25-vuotiailla. Eli vaikka sitä on ollut kokemusta ns. "aikuisten" asioissa nuorena, niin siitä harvoin siirtyy mitään kovinkaan dramaattista oppia eteenpäin tuleviin koitoksiin.

Sen huomaa kyllä usein jos puhuu 30-vuotiaiden kanssa, että keskusteluiden monissa yksityiskohdissa tulee niitä näkemyksiä esiin, joita ei itse olisi suoraan tullut ajatelleeksi juuri oman elämänkokemuksen puutteesta. Siksi väitän, että kannattaa suorittaa todella tarkka itsetutkiskelua ennen kuin laukoo niitä väittämiä, että on kokenut enemmän kuin itseään lähes puolet pitempään maan päällä taivaltaneet...
 
Dragon: Pistätkö tuloksista jonkinlaista yhteenvetoa kaikille nähtäväksi? Ihan mielenkiintoinen aihe...
 
naksu: viittaamani asiat elämässäni eivät liittyneet työelämään.
ja (en yleistä, huom. monet ei kaikki...)
muay ja dee: hups, lukihäriö ;)
 
Tiger Girl sanoi:
naksu: viittaamani asiat elämässäni eivät liittyneet työelämään.
ja (en yleistä, huom. monet ei kaikki...)
muay ja dee: hups, lukihäriö ;)

No naksu heitti nyt esimerkin työelämän puolelta, kyllä se sama pätee monesti muuhunkin. Kyse on oikeastaan siitä että oma minäkuva/maailmankuva ei ole kehittynyt vielä realistiseksi, vanhempana sitten älyää miten pentu sitä oikeasti olikaan. ;) Poikkeuksia toki löytyy, kuten deekin jo totesi. Aika harvassa kuitenkin sellaiset parikymppiset jotka olisivat kokemukseltaan tai kypsyydeltään kolmekymppisen tasoa. Itse en ole vielä tavannut yhtäkään. Kymmenessä vuodessa ehtii tapahtua kaikenlaista jos ei ihan tynnyrissä asu. :whip:
 
Gillyanne sanoi:
Hohhoo, kunhan lämpimikseni läppää heitin. Missäs nyt on Pakkiksen virallisen vitsiniekan huumorintaju, kyllä, juuri se, mitä muilta usein peräänkuulutetaan, kun kevyt kenttävinoilu kohdistuukin vaihteeksi sinuun itseesi...? :)
Tämä se sitten on niin hienoa. Jos vastaan johonkin mielipiteitä herättävään kysymykseen tai annan vastineen johonkin kommenttiin, osoittaa se automaattisesti huumorintajuttomuutta. Vaikka olenkin tällainen yleinen pelleilijä tai kuten äitini sanoo, hauskamakkara, en sotke huumoria joka asiaan. Ei se huumorintaju ole mihinkään kadonnut, vaikka välillä kuulostankin ulkoisesti kuivalta. Tämän lisäksi minulla on käsittääkseni oikeus esittää kommenttini moisiin "se koira räjähtää, johon mannertenvälinen risteilyohjus kalahtaa" -tyylisiin heittoihin. ;) Käsittääkseni tämä on vähän samanlainen juttu, jos minä tulisin johonkin missejä käsittelevään viestiketjuun ja sanoisin kaikille naisille, että "taidatte olla itse läskiperseitä, kun moralisoitte nykyajan kauneusihanteita ja missistandardeja. A-ha, taitaa Gillyanne ollakin itse jouluisasti täyteläinen, koska puolustaa tömppää missiä!" :hyper: ETKÖ ÄLÄHTÄISI? ;)

Tiedätkö nyt, mitä ajan takaa?
 
N.O.Kummonen sanoi:
Tottahan siitä meteli nousee, jos joku sanoo, että koulutus kertoo älykkyydestä. Varmaan suurin osa ihmisistä katsoo kuuluvansa keskivertoa älykkäämpien ihmisten joukkoon aivan samaan tapaan kuin suurin osa autoilijoista katsoo olevansa keskivertoa parempia kuljettajia. Sitten tyrmätään kaikki väitteet, että se oma titteli kertoisi mitään oikeasta älykkyydestä. Oikeasti älylliset rahkeet ja älyllinen kapasiteetti riittäisivät paljon pidemmälle, kuin siihen monotoniseen duuniin, josta lähdetään vain sairaseläkkeelle.

Itse olen sitä mieltä, että koulutus ei välttämättä kerro kovinkaan paljon ihmisen älykkyydestä. Kunnianhimoisuus ja eteenpäin pyrkiminen (työ)elämässä ovat kuitenkin minulle tärkeitä asioita, ja näitä asioita arvostan myös kumppanissani. Elämässä voi pyrkiä eteenpäin myös ilman korkeakoulututkintoa, mutta mielestäni kertoo paljon ihmisestä, mikäli ei ole vielä 30-vuotiaana kyennyt saavuttamaan mitään kummempaa elämässään. Kenenkään ei nyt tarvitse vetää pussillista herneitä nenään, sillä ymmärrän, että kaikkia ihmisiä ei kiinnosta edetä elämässään yhtään mihinkään.
 
Gillyanne sanoi:
ettei vaan olisi koira älähtänyt, kun kalikka kalahti...? ;)

Saako tästä nyt sen kuvan, että vähättelet Tomin koulutusta? Hienoa.

T: ei edes YO-merkonomi
 
Proteos sanoi:
Itse olen myös mieltänyt älykkyyden ja viisauden eron siten, että...

ero viisaan ja älykkään välillä on se, että nuorena voit olla älykäs, mutta viisas vasta vanhana.

Elämä opettaa.

"Älykäs selviytyy sellaisista tilanteista johon viisas ei koskaan joudu."

Joskus tuollaisen kuullut ja minusta se pitää aika hyvin paikkansa.
 
Omakin mielipide on se että vaikka miten kuvittelee että parikymppisenä tietää jo paljon maailmanmenosta ja ihmissuhde koukeroista, niin kymmenen vuoden päästä kun kysytään asiasta uudestaa niin harva voi väittää etteikö mielipiteet olisi muuttuneet tai että olisi ollut kymmenen vuotta sitten oikeassa.
Kyllähän toisille sattuu ja tapahtuu enemmän mitä keskiverto kaverille, mutta kymmenen vuotta on perkeleen pitkä aika ihmisen elämässä.
Mutta eipä tuolla taida olla merkitystä, koska eikö se riitä että luulee tietävänsä juuri nyt mitä haluaa tai mitä toisessa arvostaa.
 
Itse olen sitä mieltä, että koulutus ei välttämättä kerro kovinkaan paljon ihmisen älykkyydestä. Kunnianhimoisuus ja eteenpäin pyrkiminen (työ)elämässä ovat kuitenkin minulle tärkeitä asioita, ja näitä asioita arvostan myös kumppanissani. Elämässä voi pyrkiä eteenpäin myös ilman korkeakoulututkintoa, mutta mielestäni kertoo paljon ihmisestä, mikäli ei ole vielä 30-vuotiaana kyennyt saavuttamaan mitään kummempaa elämässään. Kenenkään ei nyt tarvitse vetää pussillista herneitä nenään, sillä ymmärrän, että kaikkia ihmisiä ei kiinnosta edetä elämässään yhtään mihinkään.

Kaikki me ollaan ihan täsmälleen yhtä älykkäitä, mutta kaikkia vaan ei kiinnosta. :rolleyes:

Seuraavaksi voidaan keskustella siitä onko älykästä tai fiksua, jos saa itsensä motivoitua esim. opiskeluun ja yleensäkin siihen että asiat alkavat kiinnostaa. Vasta-argumentiksi kuullaan, että mitä väliä sillä on, koska "kaikki kuitenkin kuollaan ja on tosi tyhmää olla tajuamatta tätä...".
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom