Paras "itsepuolustuslaji"

[Willie]

Itsepuolustuksessa ei edelleenkään ole tarkoitus voittaa vastustajaa. Pakkiksella usein ihmetellään etteikö itseään saa puolustaa, toisaalta tällä osiolla taas itsepuolustus ja katutapelun voittaminen sekoitetaan harvinaisen usein toisiinsa. Ei ihme ettei hätävarjelun, hätävarjelun liioittelun ja pahoinpitelyn ero ole selvä jokaiselle suomalaiselle, se kun ei ole sitä edes kamppailulajien harrastajille.

 

[VKA]

Reino kirjoitti:

Nuorten miesten kohtaamat itsepuolustus/väkivaltatilanteet muistuttavat mielestäni paljon enemmän ottelutilanteita kuin VKA haluaa uskoa. Hyvin usein molemmat osapuolet tietävät suunnilleen mitä tulee tapahtumaan, asiaa on ehkä pohjustettu koko ilta ("tänään joku saa pataan")

Mutta minäpä väitänkin, että silloin ei ole kyse enää itsepuolustustilanteesta vaan tappelusta. Ja olet oikeassa, tuollainen muistuttaa kehäottelua huomattavasti enemmän. Mutta kyse EI ole itsepuolustuksesta ja nyt puhuin siitä. Jos joku haluaa ottaa haasteita vastaan koulussa/baarissa jne niin uskoisin, että NHB tyylinen reeni vie hyvinkin pitkälle sillä tiellä (joka muuten ei johda kyllä mihinkään...)
Mitä mieltä olet?

Kirjoitit myös:

Sparraus (paljon, riittävän kovia vastustajia vastaan) tuo sellaista asennetta jota minun mielestäni mikään "dynaaminen skenaarioharjoite" ei tuo.

Umm...no en tiedä miten ymmärrät dynaamisen harjoitteen mutta esim. meillä reenataan noita harjoitteita siten, että tilanne luodaan skenaarionomaisesti, kenties mukana on dialogi jne, jos tilanne menee fyysiseksi se käydään läpi vaikka täydellä kontaktilla (riippuen harjoittelijan tasosta.) Ero on sparraukseen siinä, että ei ole sääntöjä ja siinä, että hyökkääjä tekee katuhyökkäyksiä raivoissaan eikä niinkään kliinisiä takakiertopotkuja ja puhtaita jabi sarjoja. Ja joo: Kyllä meillä MYÖS sparrataan mutta mielestäni tuollainen harjoittelu on realistisempaa tositilannetta ajatellen.

Pureminen, silmien tökkiminen ja munille potkiminen eivät vieläkään ole mitään ihmetekniikoita, jotka ratkaisevat kaikki ongelmat

En tätä ole väittänytkään. Sen sijaan väitän, että ne tekniikat eivät tule kovan paineen alla niin helposti mieleen jos niitä ei ole reenannut. Kokeile joskus harjoituksissa jos et ole reenannut: Kuten mikä tahansa tekniikka/työkalu vaatii tietoisen päätöksen tehdä joku em. hyökkäys. Se ei ole helppoa kun on kädet ja mieli täynnä muita asioita.
You fight like you train. Tuttu lause monille tälläkin palstalla mutta miksi se ohitetaan noiden alkukantaisempien työkalujen osalta?

Andylle ja muille: En ole missään vaiheessa nyt maininnut magaa autuaaksitekevänä lajina. Kaikki me tiedämme, että sellaista ei ole. Itse reenaan nykyään suurimmaksi osaksi ihan muita juttuja BTW.
Varmasti löytyy esimerkkejä magaajista/RBSD kavereista jotka eivät ole pärjänneet. Kyse olikin esimerkeissäni siitä, että MIKSI he eivät pärjänneet(eli se psykologinen puoli oli heillä täysin pois pelistä.)
Varmasti löytyy TMA/MMA kavereita jotka ovat pärjänneet hienosti tositilanteissa. Samalla tavalla voimme heittää loputtomiin fraaseja: "se on omasta päästä kiinni, mies ratkaisee eikä laji" jnejne.
Pitkien kirjoitusteni pointti olikin se, että jos tavoite on itsepuolustustaito harjoitteluun pitää kuulua muutakin kuin thaiboksing

 

[MTM1977]

Itsepuolustuksessa ei edelleenkään ole tarkoitus voittaa vastustajaa. Pakkiksella usein ihmetellään etteikö itseään saa puolustaa, toisaalta tällä osiolla taas itsepuolustus ja katutapelun voittaminen sekoitetaan harvinaisen usein toisiinsa. Ei ihme ettei hätävarjelun, hätävarjelun liioittelun ja pahoinpitelyn ero ole selvä jokaiselle suomalaiselle, se kun ei ole sitä edes kamppailulajien harrastajille.

Niinpä. Se hätävarjelu pykälä laissa näyttää aika yksinkertaiselta, mutta sitä se ei todellakaan ole. Meillä käytiin sitä yksi treenikerta läpi, kohta kohdalta ja silti lopullinen johtopäätös oli se, että erittäin paljon ratkaisee tilanne ja se miten sitä tilannetta jälkeenpäin lähdetään tulkitsemaan. Ja se ero hätävarjelun ja hätävarjelun liioittetelun välillä on kyllä ohuen ohut.

 

[Viking Kong]

Tottahan se on että ei thainyrkkeily riitä jos haluaa kunnolla oppia itsepuolustusta...jos asiaa ajattelee siltä kantilta että itsepuolustus tarkoittaa kaikkien mahdollisten iskujen ja skenaarioitten torjumista. Ja tämä on mielestäni ihmiselle täysin mahdotonta. Jos tämä olisi mahdollista, ei ne tilanteet kumminkaan ikinä mene niin kuin on itse suunnitellut. Ja nyt siis tarkoitan tilanteita joissa on useampiakin vastustajia ja/tai jokin omituinen puusta kimppuun hyökkääminen samalla kun kaveri heittää lumipallolla.

Samaa mieltä olen reinon kanssa siitä mitä hän sanoi sparraamisesta. Siinähän se silmä kehittyy eikä varmasti pelkää iskuja niin paljoa.

 

[M.Tuska]

Samaa mieltä olen reinon kanssa siitä mitä hän sanoi sparraamisesta. Siinähän se silmä kehittyy eikä varmasti pelkää iskuja niin paljoa.

Minä luulen itsekin tämän olevan aika merkittävä tekijä. Jos osaa ottaa muutaman iskun vastaan menemättä paniikkiin, niin on huomattavasti helpompi myös tehdä jotain tilanteen eteen, eikä vain taantua liskoaivoasteelle. Tässä suhteessa juuri kontaktilajeista voisi kuvitella olevan eniten hyötyä.

 

[VKA]

VikingKong (cool nick BTW ) en todellakaan tarkoita, että olisi mahdollista harjoitella tekniikoita joka ikiseen mahdolliseen tilanteeseen. Sen sijaan puhunkin toimintamallien harjoittelusta.
Esimerkki eilisistä harjoituksista jotka pidimme ulkona:
Skenaario oli, että olin ollut juuri pankkiautomaatilla enkä ollut tarkkaillut ympäristöä ja kaksi kaveria yllättivät ja alkoivat uhkailun ja vaativat rahojani. Koitin puhuttamalla ostaa aikaa ja liikkua parempaan asemaan ja näin kuinka toisen kaverin käsi meni hieman selän taakse. Hyökkäsin ensin itse ja pakenin paikalta. Jälkibriefingissä kävi ilmi, että kaveri oli tosiaan lähtenyt hakemaan housuistaan veistä ja olisi hyökännyt.
En usko, että olisin osannut yhdistää tuon pienen käden liikkeen aseen esilleottoon jollen olisi sellaisia tilanteita harjoitellut aikaisemmin. En usko, että olisin osannut liikkua taktisesti edullisimpaan asemaan puhuttamiseni aikana ellen olisi sellaisia asioita harjoitellut. En usko, että olisin osannut hyökätä ensin ja paeta oikeaan suuntaan ellen olisi sellaisia asioita harjoitellut.

Eli kyse on toimintamalleista ja niiden reenaamisesta, ei siitä että olisi tekniikka joka hemmetin tilanteeseen. Lyöntien ja potkujen ja mattokamppailun jne. reenaus on olennainen osa itsepuolustusta: Siinä hiotaan niitä työkaluja jotta niitä voitaisiin käyttää sitten tilanteissa. Myös sparraus on tuota työkalujen hiomista.
Mutta itsepuolustuksen harjoittelun ei tule jäädä sille asteelle vaan mielestäni harjoittelu tulee viedä pidemmälle ja aidommaksi ja ottaa mukaan psykologiset näkökohdat ja dialogi ja ympäristön muuttuvat tekijät koska niillä on oikeasti kovin suuri merkitys tilanteissa.

Sparraaminen on lähinnä tositilannetta jos tavoite on kehä. Jos tavoite on itsepuolustus se on vain yksi harjoitusmenetelmä (hyvä sellainen) muiden joukossa.

 

[MTM1977]

VikingKong (cool nick BTW ) en todellakaan tarkoita, että olisi mahdollista harjoitella tekniikoita joka ikiseen mahdolliseen tilanteeseen. Sen sijaan puhunkin toimintamallien harjoittelusta.
Esimerkki eilisistä harjoituksista jotka pidimme ulkona:
Skenaario oli, että olin ollut juuri pankkiautomaatilla enkä ollut tarkkaillut ympäristöä ja kaksi kaveria yllättivät ja alkoivat uhkailun ja vaativat rahojani. Koitin puhuttamalla ostaa aikaa ja liikkua parempaan asemaan ja näin kuinka toisen kaverin käsi meni hieman selän taakse. Hyökkäsin ensin itse ja pakenin paikalta. Jälkibriefingissä kävi ilmi, että kaveri oli tosiaan lähtenyt hakemaan housuistaan veistä ja olisi hyökännyt.
En usko, että olisin osannut yhdistää tuon pienen käden liikkeen aseen esilleottoon jollen olisi sellaisia tilanteita harjoitellut aikaisemmin. En usko, että olisin osannut liikkua taktisesti edullisimpaan asemaan puhuttamiseni aikana ellen olisi sellaisia asioita harjoitellut. En usko, että olisin osannut hyökätä ensin ja paeta oikeaan suuntaan ellen olisi sellaisia asioita harjoitellut.

Eli kyse on toimintamalleista ja niiden reenaamisesta, ei siitä että olisi tekniikka joka hemmetin tilanteeseen. Lyöntien ja potkujen ja mattokamppailun jne. reenaus on olennainen osa itsepuolustusta: Siinä hiotaan niitä työkaluja jotta niitä voitaisiin käyttää sitten tilanteissa. Myös sparraus on tuota työkalujen hiomista.
Mutta itsepuolustuksen harjoittelun ei tule jäädä sille asteelle vaan mielestäni harjoittelu tulee viedä pidemmälle ja aidommaksi ja ottaa mukaan psykologiset näkökohdat ja dialogi ja ympäristön muuttuvat tekijät koska niillä on oikeasti kovin suuri merkitys tilanteissa.

Sparraaminen on lähinnä tositilannetta jos tavoite on kehä. Jos tavoite on itsepuolustus se on vain yksi harjoitusmenetelmä (hyvä sellainen) muiden joukossa.

Tuo on muuten erittäin totta. Meilläkin käydään paljon läpi sellaisia "todenmukaisia tilanteita" ja niistä on sekin hyöty, että sitä huomaa automaattisesti ajattelevansa eri tilanteissa, että miten toimin jos esim. tuo kaveri käy päälle jne, eli yrittää tietoisesti vähentää sitä "housut nilkoissa" yllätetyksi tulemista.

 

[reino]

Mutta minäpä väitänkin, että silloin ei ole kyse enää itsepuolustustilanteesta vaan tappelusta. Ja olet oikeassa, tuollainen muistuttaa kehäottelua huomattavasti enemmän. Mutta kyse EI ole itsepuolustuksesta ja nyt puhuin siitä. Jos joku haluaa ottaa haasteita vastaan koulussa/baarissa jne niin uskoisin, että NHB tyylinen reeni vie hyvinkin pitkälle sillä tiellä (joka muuten ei johda kyllä mihinkään...)
Mitä mieltä olet?

Joskus se itsepuolustustilanteen ja tappelun raja on kuin koulun pihalle piirretty viiva... ;) Eli nuoren miehen elämässä tulee usein tilanteita joissa se matsin ottaminen on ainoa/paras vaihtoehto. Jos tavoitteena on esim. saada koulukiusaaminen loppumaan, niin kyllä mä lasken sellaisen haasteottelun itsepuolustukseksi.

KM:n dynaamiset harjoitteet kuulostavat hyvältä. Raivosikaberserkkihyökkäys on kuitenkin hyvin erilainen kuin tunnusteleva ja tekninen otteluhyökkäys. Raivosika voi olla jopa helpompi torjua kunhan selviää alkushokista. Sparrausta suosittelen siksi, että se on hyvä tapa kehittää oikeaa asennetta ja tahtotilaa, eli että ei anna periksi vaikka turpiin tulee ja happi loppuu ja toinen on ylivoimainen ja hikikin on. "Vaikka tekee kipeää, ei haittaa". ;) Sitten kun sinua on sparrissa riittävästi nöyrrryytetty, niin ei paljon pelota jos joku tulee nakkikioskilla uhkailemaan että kohta alkaa nöyrryyttäminen. (Eli jos alistaja ei haista pelkoa niin tod.näk. jättää rauhaan ja etsii helpomman uhrin. Tms.)

Erittäin samaa mieltä VKA:n kanssa siitä että kannattaa harjoitella toimintamalleja eikä yksittäisiä tekniikoita (kolmen hyökkääjän ja yhtäaikaisen lumipallohämäyksen torjunta takakiertopotkuhärdellillä). Jossain vaiheessa tietysti pitää hoitaa ne perustekniikat kuntoon että on sitten työkaluja millä mällätä. Esim. HR:ssä aikoinaan minua hämäsi se että niitä valmiita tekniikkakuvioita painotettiin niin paljon. Eli kun hyökkäys tulee näin, niin sitten tämä torjunta, tämä vastaisku, tämä heitto ja lukko 3B. Välillä oli vähän flow hukassa. Tai sitten minä en vaan ymmärtänyt... ;)

Mutta miksei kukaan kerro mulle mitä on RBSD...?

 

[Panzerfaust]

Järkevintä uhkatilanteessa on yrittää poistua paikalta. Ei sikisi että pelkäisi uhkaajaa vaan sitä että näillä aggressiivisillä hörhöillä on usein taskussa esim. stilettejä, huumeruiskuja jne.

 

[VKA]

Eli nuoren miehen elämässä tulee usein tilanteita joissa se matsin ottaminen on ainoa/paras vaihtoehto. Jos tavoitteena on esim. saada koulukiusaaminen loppumaan, niin kyllä mä lasken sellaisen haasteottelun itsepuolustukseksi.

No kyseessä lienee semantiikka ongelma mutta minä lasken itsepuolustukseksi sellaisen tilanteen jossa toinen osapuoli ei ole omasta tahdostaan mukana. En oikein tiedä koulukiusaamisen dynamiikasta kovin paljoa mutta uskoisin, että niihinkin löytynee muita ratkaisuja kuin se, että mennään pihalle koittaan kumpi jää pystyyn. Oli miten oli niin se ei ole mielestäni itsepuolustusta vaan tappelua.

(Eli jos alistaja ei haista pelkoa niin tod.näk. jättää rauhaan ja etsii helpomman uhrin. Tms

Tästä olen hieman eri mieltä. Sanotaan nyt ensinnä että riippuu tietysti ihmisestä ja tilanteesta. Yleisesti ottaen egopohjaisen hyökkääjät ovat tyytyväisiä kun saavat sen himoamansa paikan snagarijonossa tai baaritiskiltä. Eli tarkoitan sitä, että jos haastat vastustajasi tuollaisissa tilanteissa niin tilanne useimmiten eskaloituu ja lähtee kohti fyysistä lopputulosta. Haasteella tarkoitan nyt sellaisia asioita kuin ylimielinen katsekontakti, sitä että ei liikahda jos toinen tönää, tai jopa verbaalista haastetta: "mä olin kuule tässä ennen sua" "Tässä ei lukenut että tää on sun paikka." jne. Useimmiten egopohjainen hyökkääjä kokee tuon haasteena eikä halua "menettää kasvojaan" ja tilanne helposti eskaloituu.
Mutta kuten sanoin, se riippuu tilanteesta.
RBSD on tällainen saakelin hieno ameriikan maalta tuleva lyhenne jonka muistaakseni kehitti Jim Wagner. Reality Based Self Defense.
Eli harjoitellaan itsepuolustusta tosielämän tilanteisiin. RBSD:n erottaa muista lajeista yleensä mm. seuraavat tunnusmerkit:
- Psykologia on osa harjoituksia kuten on "verbaalinen judokin"
- Harjoituksia pidetään ainakin silloin tällöin arkivaatteissa ja ulkosalla, ei gi päällä paljain jaloin
- Harjoituksissa pyritään simuloimaan tosielämän uhkakuvia ja keskitytään niihin, ei kilpaurheiluun tai traditioiden vaalimiseen.
Mutta kuten kaikki muoti-ilmiöt myös RBSD on jo onnistunut keräämään rahastajia. Moni kuvittelee, että maastohousut ja "taktinen" lähestymistapa kamppailuun on RBSD:tä ja myy paskaa. Valitettavasti lajien parista löytyy näitä "wanna-be rambojakin." Tosin poikiihan rehti ja reilu kamppailu-urheilukin joskus Gilbert Yveleitä. :(

 

[Demoritus]

Väitän kuitenkin, että tyttö joka on pienen ikänsä treenannut jotain kamppailulajia ja tottunut sparraamaan poikien kanssa ei a) helposti joudu date rape -skenaarion uhriksi ja b) selviää siitä leikiten jo pelkällä asenteellaan.

Toki mutta kaikki riippuu siitä minkälaisen date rapettajan uhriksi joutuu ne kun voi jakaa karkeasti neljään eri ryhmään.

Yleisin deiti raiskari on machomiehen kuvaa itsestään pitävä yleensä urheilija / atleetti tyyppi, joka olettaa naisen jopa haluavan raiskatuksi tulemista ja joka raiskaa ylläpitääkseen machokuvaa itsestään, joka hänen mielestään naisen raiskaaminen kuuluu todelliseen miehisyyteen. Tämä mies tyyppi saattaa käyttää raiskatessaan myös väkivaltaa mutta ei yleensä kuitenkaan kohtuuttoman paljon. Itse puolustus saattaa tehota. Tämä tyyppi on yleisin juuri "Date raperinä".

Toinen raiskaaja tyyppi on sosiaalisesti estyneet miehet, jotka eivät koskaan elämässään ole kyenneet muodostamaan normaaleja suhteita naisiin ja raiskaavat ja saattavat samalla jopa pyydellä anteeksi. Puolustautuminen toimii parhaiten tätä raiskaaja tyyppiä vastaan, jopa kovaan ääneen huutaminen saattaa saada heidät lopettamaan. Tämä sosiaalisesti estyneet miehet on toisiksi yleisin raiskaaja tyyppi.

Kolmas raiskaaja tyyppi ovat miehet, jotka jostakin syystä palavasti vihaavat naisia. He käyttävät raiskatessaan yleensä erittäin paljon väkivaltaa ja pahoinpitelevät uhriaan vakavasti. Tämä on kolmanneksi yleisin raiskaaja tyyppi. Tämä tyyppinen raiskaaja tyyppi saattaa jopa tappaa uhrinsa. Tämä tyyppi on yleisin ns. "puskasta" kadulla / polulla hyökkäävä raiskaaja.

Neljäs kaikein harvinaisin ja vaarallisin raiskaaja tyyppi ovat miehet, jotka ovat sadistisia ja nauttivat kivun tuottamisesta uhreilleen ja heidän alistamisestaan. Tämä tyyppi on sen takia vaarallinen luokka koska heidän raiskauksensa ovat yleensä kaikkein parhaiten suunniteltuja, jopa vuosia etukäteen ja he käyttävät erittäin paljon väkivaltaa raiskaus tilanteessa saadakseen uhrinsa alistettua. Tämä luokka syyllistyy myös henkirikoksiin. Toisaalta kaikista raiskaajista vain 1-2% kuuluu tähän luokkaan.

En tiedä menikö luokittelu oikein, mutta karkeasti jokainen raiskaaja voidaan luokitella johonkin näistä ryhmistä.

 

[reino]

Jos nyt lähdetään oikein kunnolla laajentamaan itsepuolustuksen käsitettä, niin siihen kuuluu mielestäni myös se, että ihminen on oikeassa lokerossa häntä ympäröivässä sosiaalisessa viitekehyksessä eli nokkimisjärjestyksessä. Julmimmin tällainen nokkimisjärjestys tulee tietysti esille yläasteen pihalla. Muita lähes yhtä pahoja paikkoja on vaikkapa vankila.

Jos olet joutunut lokeroon "tota voi kiusata", niin sinun kannattaa tavalla tai toisella hyvin äkkiä pyrkiä pois sieltä, esim. lokeroon "älä tolle rupee, se on ihan hullu/sillä on mustavyö/se on mun kaveri". Yhtenä keinona lokerosta toiseen siirtymisessä voi toimia esim. haasteottelu. Eli se on mielestäni itsepuolustusta. ;)

Snagarijonoesimerkki oli ehkä vähän huono koska siinä tilanteet tosiaan eskaloituu aika hätäisesti, voi miten nopsaan ne eskaloituvatkaan kun oikein ruvetaan provosoimaan... :D

Itse asiassa mä ajoin takaa sitä että (missä tahansa tilanteessa missä otetaan miehestä mittaa, eli se potentiaalinen väkivaltamies tulee haistelemaan/haastattelemaan sinua että mikä jätkä sä oikein olet) jos sinusta henkii itsevarmuutta ja rauhallisuutta (koska olet sparrannut niin paljon/sinulla on KM Expert 15 -paperit/sinulla on mutka taskussa) ja annat sellaisen vaikutelman että ihan sama vaikka homma vähän eskaloituisikin, se on tuttua kauraa, niin todennäköisimmin saat olla rauhassa. Jos sinulla on itsevarma olo, niin sinun ei tarvitse ryhtyä ennaltaehkäisevään iskuun tarpeettoman aikaisin eikä tarvitse provosoida turhaan koska tilanne ei sinua pelota.

Väärä itsevarmuus tietysti usein kostautuu. Eli kannattaa tosiaan vaihtaa baaria siinä vaiheessa kun seitsemän mannea hyppää sun pöydälle tanssimaan ripaskaa.

Oma ego on tietysti pahin vihollinen. Jos ei ole itsensä kanssa tasapainossa niin pitää ottaa joka ikinen taksijonomatsi todistaakseen itselleen ettei pelkää.

Sitä paitsi mä olin tässä jonossa ensin. S**tana. ;)

 

[reino]

Toki mutta kaikki riippuu siitä minkälaisen date rapettajan uhriksi joutuu

Hää hää... mutta kamppailulajityttö (KLT) pärjää aina! Ensinnäkään KLT ei voi joutua deittireipperin uhriksi kun se ei kerkiä käydä deiteillä kun se treenaa niin paljon. Ja jos treenikaveri yrittää kisamatkalla vongata väkisin niin KLT tokaisee painokkaasti että "jos et nyt **ttu heti lopeta niin mä potkasen sua munille seuraavissa treeneissä" ja ahdistelu päättyy siihen. Hyvä KLT!!1!!!

Ja jos KLT on vielä kaiken lisäksi lepakko niin se saa oman televisio-ohjelman!!!1
(no mitäs tämä täysin asiaton ja mauton heitto tähän taas mitenkään kuului?)

 

[AndyS]

Ero on sparraukseen siinä, että ei ole sääntöjä ja siinä, että hyökkääjä tekee katuhyökkäyksiä raivoissaan eikä niinkään kliinisiä takakiertopotkuja ja puhtaita jabi sarjoja.

Siis mitä vitt... Ei ole sääntöjä? Meinaatko, että teillä treeneissä saa puukottaa vastustajaa? Tai hakata sen päätä kiviseinään? Tai stompata kantapäällä täysillä päähän vastustajan maatessa maassa? Tai vääntää niveliä poikki?

Mitä teillä vakuutus maksaa?

 

[Viking Kong]

Varmaankin VKA tarkoitti että katutappelussa ei ole sääntöjä.

 

[VKA]

Siis mitä vitt... Ei ole sääntöjä? Meinaatko, että teillä treeneissä saa puukottaa vastustajaa? Tai hakata sen päätä kiviseinään? Tai stompata kantapäällä täysillä päähän vastustajan maatessa maassa? Tai vääntää niveliä poikki?

Jeps. Kaikkia noita asioita saa tehdä.
Tosin unohdin sen ainoan yhden aika olennaisen "säännön": Harjoituskaveria ei saa teloa. Eivät ne NHB-miehetkään joka reeni sparraa täydellä kontaktilla. Eli on selvää, että realisimista joutuu tinkimään. Pään hakkaamista maahan/seinään voi simuloida ja kohtuu kovaakin jos kaverilla on kypärä, puremista voi tehdä vaatteiden läpi kevyesti tai sitten vain simuloi sitä murisemalla, pleksillinen kypärä mahdollistaa täyden kontaktin hyökkäykset silmiin jne. Jos tilanne on se, että toinen on jo maassa ja pitää jostain syystä stompata senkin voi tehdä kevyesti jne.

Olen Reino edelleen sitä mietlä, että se "silmistä huokuva itsevarmuus ja itseluottamus" ei pelota pois egopohjaista uhkailijaa. Yleensähän he valitsevat kohteekseen jo sellaisen jonka fyysiset ominaisuudet antavat hyökkääjälle etulyöntiaseman. Eli se "oman paikan pitäminen" koetaan usein haasteeksi kun viisaampaa olisi kenties teeskennellä alistuvaa: Kun vastustajan ego menee ylöspäin niin samalla hänen puolustusvalmius tulee alaspäin joka on aika olennasta jos on tarvetta lähteä ensi-iskuun.
Mutta kuten totesin, riippuu tilanteesta. Olen itsekin onnistunut "psyykkaamaan" vastustajan pois olemalla itsevarma määrätietoinen ja päättäväinen. Mutta väitän, että useimmiten se ei toimi niin.

 

[reino]

Olen Reino edelleen sitä mietlä, että se "silmistä huokuva itsevarmuus ja itseluottamus" ei pelota pois egopohjaista uhkailijaa.

Kyllä mää oon tähän asti uskonu että sinisilmieni jäätävä polte on se mikä pitää poissa sekä isot äijät että kauniit tytöt. Mutta nythän sää veit tältä uskomukselta tyystin pohjan pois.

Se taitaakin sitten olla toi kauhee kaljamaha mikä niitä pelottaa... :(

Asiaan: Noissa simuloinneissa on se huono puoli, että ne ovat simulointia. Siinä kannattaa ohessa ainakin harjoitella myös sparraaminen rajoitetulla tekniikkavalikoimalla mutta täysillä ja loppuun asti. Jaa niin, mutta niinhän sää oot sanonutkin. ;)

 

[VKA]

Jepjep.
Meillä harjottelijoiden tason mukaan simuloidaan kyllä ihan täydellä kontaktillakin.
Ei tietysti kaiveta ulos silmiä mutta ne lyönnit ja potkut tulee kyllä ihan niin kovaa kun pystyy.
Ainoastaan nuo "likaiset" temput tehdään simuloiden, tässä on se hyvä puoli että ne eivät aiheuta vastustajan toiminnan loppumista (mikä voisi olla jopa hyvin todennäköistä tai ainakin mahdollista oikeassa tilanteessa.) Eli periaatteemme reeneissä on, että kun harjoittelee terminaattoria vastaan niin kaikki muu kalpenee sen rinnalla. Eli ei meillä näytellä kuollutta kun kaveri saa potkun munareille tai saa peukalot kypärän pleksiin. Tosin joskus vastustaja voi alkaa ylireagoimaan jotta totutaan siihenkin vaihtoehtoon koska oikeastikin vastustaja voi pudota jos tunkee peukalon sen silmään.
Eli ero sparraukseen on se, että tuosta harjoitteesta tehdään enemmän tositilannetta vastaava, kyllä siellä silti täysiä lyödään päähän älä huoli :kippis1:
Mutta jos katselee netistä tappeluklippejä ellei ole oikeassa elämässä niitä nähnyt niin huomaa, että sillä on kovin vähän yhteistä kliinisen sparrin kanssa.

 

[Carlos]

Mutta jos katselee netistä tappeluklippejä ellei ole oikeassa elämässä niitä nähnyt niin huomaa, että sillä on kovin vähän yhteistä kliinisen sparrin kanssa.

Hauska yhteensattuma, mutta tappelut näyttävät ja ovat yleensä kuin huonotasoista vapaaottelua (tarkoitan tällä sellaista kun kaksi vähemmän treenanutta ottelevat, into enemmän kuin taitoa).

 

[VKA]

Hauska yhteensattuma, mutta tappelut näyttävät ja ovat yleensä kuin huonotasoista vapaaottelua (tarkoitan tällä sellaista kun kaksi vähemmän treenanutta ottelevat, into enemmän kuin taitoa).

Näin on. Siksi olenkin itse sitä mieltä, että NHB-tyylinen harjoittelu on hyvä perusta jolle rakentaa se IP:n FYYSINEN osuus. Siihen mukaan ne likaiset temput ja pelisilmä niiden käytölle ja menee jo hyvin.
Mutta se fyysinen osuus on vain pieni, mukaan psykologinen puoli, tilannetietoisuus ja toimintamallit aseita ja useita vastustajia vastaan ja sitten ollaan siinä mikä minun mielestäni on jo "paras" itsepuolustuslaji.
Eipä vaan taida tästä maasta pahemmin vielä löytyä. Homma on todella paljon salikohtainen ja vielä enemmän ohjaajakohtainen.