Pakkotoiston Sijoituskeskustelu - osakkeet, rahastot, säästäminen

EAA-valmisjuoma 24-pack

Pineapple Passion Fruit

1€/kpl
Ihan ensin sinun pitää tietää miksi aiot sijoittaa/mitä ovat tavoitteesi? Onko tarkoitus päästä pari vuotta aiemmin eläkkeelle, säästää asuntoa varten, pesämunaa lapsille, äkkirikastuminen?

Toiseksi sinun pitää tietää mikä on riskinsietokykysi ja milloin rahoja kaipaat? Meneekö yöunet jos tänään sijoitetusta pääomasta on kahden vuoden päästä hetkellisesti jäljellä vain puolet?

Oletko lukumiehiä/naisia? Jos olet niin suosittelen puraisemaan pari sijoitusaiheitsta kirjaa niin pääset vähän kärrylle mitkä asiat vaikuttaa mihinkäkin. Usein suositellaan esim. Kim ja Tom Lindströmin "onnistu osakemarkkinoilla" ja Marko Eerolan "Paras Sijoitus". Sijoituskirjoja on ziljoona, tuossa pari esimerkkiä.

Yleisesti nykyään puhutaan hajauttamisen puolesta ja se taasen onnistuu hyvin erilaiseten indeksirahastojen sekä ETF-rahastojen kautta. Noilla sanoilla googlettamalla (siis "indeksirahasto" ja "etf-rahasto") pääsee hyvin alkuun. Indeksi- ja ETF-rahastoja suositellaan usein ihmisille, jotka eivät ole "aktiivisia sijoittajia".
 
Kiitos vastauksesta :). Äkkirikastumisesta en haaveile, etenkin kun en halua suurilla summilla pelata, lähinnä säästää pitkällä aikavälillä, mielellään saaden pientä tuottoa sijoitukselleni. Yöunia en varmasti menetä, enhän ole nykyisiäkään osakkeitani käynyt seuraamassa juuri ollenkaan näiden vuosien aikana enkä aio sijoittaa kuin sen verran mitä "ylimääräistä" rahaa kulloinkin on. Mutta tietysti haluan silti tehdä mahdollisimman fiksuja valintoja ja mielenkiinto sijoittamista kohtaan nousee koko ajan mitä enemmän asiasta opin.

Kirjat kiinnostavat kyllä, kiitos vinkeistä! Se mikä itseäni hämmentää eniten on se, että kaikilla on omat mielipiteet miten osakemarkkinoilla pitää toimia mutta kuitenkin kaikki korostavat sitä, että tuurilla on suuri merkitys. Vähän siis kuin pokerissa, että voi tehdä mahdollisimman fiksun päätöksen olemassa olevilla tiedoilla mutta silti on mahdollisuus että menee perseelleen :D.
 
...

Kirjat kiinnostavat kyllä, kiitos vinkeistä! Se mikä itseäni hämmentää eniten on se, että kaikilla on omat mielipiteet miten osakemarkkinoilla pitää toimia mutta kuitenkin kaikki korostavat sitä, että tuurilla on suuri merkitys. Vähän siis kuin pokerissa, että voi tehdä mahdollisimman fiksun päätöksen olemassa olevilla tiedoilla mutta silti on mahdollisuus että menee perseelleen :D.
Ihan kuten kirjoitit niin kaikilla on omat mielipiteensä, siksi niiden kanssa kannattaa olla vähän varovainen. Sinähän et oikein voi tietää millainen juopporetku tätäkin viestiä kirjoittaa, sillä en ole siitä varma aina itsekään.

Mitä tuohon tuuriin tulee niin mainitsemani Eerolan kirja ottaa juurikin tähän aiheeseen kantaa ja yksi syy noiden indeksi- ja ETF-rahastojen käyttöön on se, että tuurin osuus saataisiin minimoitua.

Jos ostat pörssistä kolmen yrityksen osakkeita, tuurilla on iso vaikutus. Jos yksi meneen urin, pitää kahden muun nousta aivan hillittömästi jotta pääsisit nollille. Ostamalla kolmea eri ETF-rahastoa voit hyvinkin tulla ostaneeksi yli tuhatta eri yritystä jolloin yksittäisen firman heilahtelut (suuntaan tai toiseen) ei niin kauheasti enää vaikutakkaan.

Tuon hajauttamisen lisäksi kuluilla on suuri merkitys. Esimerkiksi Seligsonin nettisivuilta löytyy laskuri, jolla voit vertailla kuinka paljon rahastosäästämisessä rahaston vuotuiset kulut vaikuttaa pottiin esimerkiksi 20 vuoden aikajänteellä.

Mutta eiköhän tähänkin saada kohta lisää mielipiteitä. Rakenna niistä, kirjoista ja muualta saamastasi tiedosta oma mielipiteesi ja mene sillä!

EDIT. Meinasi ihan unohtua, että yllä oleva koskee siis vain osakkeisiin sijoittamista. Osakkeissa taasen on historian valossa korkein tuotto mutta myös korkeimmat riskit. Muita muotoja on sitten esimerkiksi kiinteistösijoittaminen, korkorahastot yms. Erilaisia ohjenuoria jaosta osakkeiden ja korkosijoitusten välille on ties kuinka paljon. Yhtenä yleisenä sanotaan, että osakkeissa tulisi olla 100%-"omaikävuosina" sijoitusomaisuudesta, loppu sitten jossain varmemmassa kuten esim. korkorahastoissa. Esimerkiksi Eerolan kirja käsittelee tätäkin.
 

Kyllä alkaa maailmantalouden kirjat olla niin sekaisin, että kohta mennään ja kovaa kaakkoon tyrät rytkyen (tämä ei siis koske jalometalleja ja bitcoinia, joilla vahvaa nousua viime aikoina). En tosin ymmärrä Bitcoin-järjestelmää riittävän hyvin, jotta rahojani bitcoiniin laittaisin, mutta varmasti yksi varteenotettava vaihtoehto, kun pankkeja alkaa systemaattisesti kaatua.
 
Kyllä alkaa maailmantalouden kirjat olla niin sekaisin, että kohta mennään ja kovaa kaakkoon tyrät rytkyen (tämä ei siis koske jalometalleja ja bitcoinia, joilla vahvaa nousua viime aikoina). En tosin ymmärrä Bitcoin-järjestelmää riittävän hyvin, jotta rahojani bitcoiniin laittaisin, mutta varmasti yksi varteenotettava vaihtoehto, kun pankkeja alkaa systemaattisesti kaatua.
Mikä nyt on laittanut maailmantalouden kirjat sekaisin, ja miksi pankkeja alkaa systemaattisesti kaatua?
 
Shin-Ei, kun sijoitatte noihin bitcoineihin niin ostatteko ihan konkreettisesti bitcoinei omaan lompakkoon jemmaan vai esim pörssissä olevaan ruotsalaiseen tai amerikkalaiseen bitcoin osakkeeseen? En ole näihin bitteihin liiemmin perehtyny mutta kiinnostaa kyllä.
 
Shin-Ei, kun sijoitatte noihin bitcoineihin niin ostatteko ihan konkreettisesti bitcoinei omaan lompakkoon jemmaan vai esim pörssissä olevaan ruotsalaiseen tai amerikkalaiseen bitcoin osakkeeseen? En ole näihin bitteihin liiemmin perehtyny mutta kiinnostaa kyllä.

Aitoja oikeita bitcoineja täysin omaan lompakkoon (esim. paperille tulostettuun tai kirjoitettuun). Pörssistä löytyy ruotsalainen Bitcoin-ETN, jossa on melko korkeat kulut. Ei myöskään kovinkaan luotettava varsinkaan pitkäaikaiseen holdaukseen. Toinen, luotettavampi mutta myös kalliimpi, GBTC löytyy pörssistä. On vaan reippaasti kovempi hinta, koska Yhdysvalloissa sitä voi ostaa eläkerahastoon tjsp.
 
Aitoja oikeita bitcoineja täysin omaan lompakkoon (esim. paperille tulostettuun tai kirjoitettuun). Pörssistä löytyy ruotsalainen Bitcoin-ETN, jossa on melko korkeat kulut. Ei myöskään kovinkaan luotettava varsinkaan pitkäaikaiseen holdaukseen. Toinen, luotettavampi mutta myös kalliimpi, GBTC löytyy pörssistä. On vaan reippaasti kovempi hinta, koska Yhdysvalloissa sitä voi ostaa eläkerahastoon tjsp.
Okei, kiitoksia!
Pitääpä alkaa mielenkiinnosta lukeen lisää.
 

3 kpl M-Nutrition EAA+

Mango - Hedelmäpunssi - Sitruuna - Vihreä omena

-25%

Nyt jo kolme kiinteistösijoitusrahastoa (Standard Life, Aviva Investors Property ja M&G Investments) on Briteissä jäädyttäneet kaupankäynnin ja asiakkaidensa rahat. Tästä se lumipalloefekti lähtee... Kuten jossain aiemmin jo mainitsin, niin tästä globaalista resetistä tullaan syyttämään Brexitiä, vaikka todellinen ongelma on ihan jossain muualla.
 
Pitäisiköhän myydä kaikki osakkeet. Paniikki nappula pohjassa... !

Sehän on ihan itsestään kiinni. Itse en ole kaikkia myymässä, menkööt pohjamutiin, jos on mennäkseen. Melkoinen PAUKKU joka tapauksessa edessäpäin finanssisektorilla, joka pahimmassa tapauksessa heijastuu ihan joka puolelle ja jokaiseen.
 
Silloin jos paniikki iskee, niin pitää olla ostamassa, ei myymässä :-)

Tuo kiinteistörahastojen sulkeminen on täysin no-brainer ja hyväksi sijoittajille. Rahastoissa on noin 10 prosenttia käteistä ja loput on sijoitettu betoniin, teräkseen ja lasiin. Kun tulee yli 10 % lunastuksia, niin paniikkimyyntien välttämiseksi on pakko laittaa ovet säppiin. Jos kaikki nuo rahastot laittaisivat yhtä aikaa toimistotilat myyntiin, niin hinnat tippuisivat samoin tein. Eli lyhytjänteiset panikoitsijat kusisivat kärsivällisten omistajien kintuille. Samanlainen ilmiö kun kävi Kreikassa pankkien suhteen. Kaikki halusivat nostaa tilinsä tyhjiksi kerralla ja kassaholveissa ei käteiset riittänyt.

Euroopassa on kyllä kohtuullisen jännittäviä rahalaitoksia (Italia, Saksan Landesbankit & Deutsche Bankin johdannaispotti).
 
Silloin jos paniikki iskee, niin pitää olla ostamassa, ei myymässä :)

Tuo kiinteistörahastojen sulkeminen on täysin no-brainer ja hyväksi sijoittajille. Rahastoissa on noin 10 prosenttia käteistä ja loput on sijoitettu betoniin, teräkseen ja lasiin. Kun tulee yli 10 % lunastuksia, niin paniikkimyyntien välttämiseksi on pakko laittaa ovet säppiin. Jos kaikki nuo rahastot laittaisivat yhtä aikaa toimistotilat myyntiin, niin hinnat tippuisivat samoin tein. Eli lyhytjänteiset panikoitsijat kusisivat kärsivällisten omistajien kintuille. Samanlainen ilmiö kun kävi Kreikassa pankkien suhteen. Kaikki halusivat nostaa tilinsä tyhjiksi kerralla ja kassaholveissa ei käteiset riittänyt.

Euroopassa on kyllä kohtuullisen jännittäviä rahalaitoksia (Italia, Saksan Landesbankit & Deutsche Bankin johdannaispotti).

Tuo DB on sellainen kulmakivi, että kun (ei jos) se sortuu, niin silloin on helvetti irti. Korostan vielä sanaa kun. Siihen ei valitettavasti enää mene kovin kauaa. Onko sen pelastamiseksi muka enää mitään tehtävissä, vaikka se kuulemma on "too big to fail"? En todellakaan yritä maalailla piruja seinille, vaan olla mahdollisimman rationaalinen. Olen jo ollut melko tovin sitä mieltä, että tämä show on nyt tässä ja nyt se valitettavasti alkaa realisoitua pikkuhiljaa.
 
Tuo DB on sellainen kulmakivi, että kun (ei jos) se sortuu, niin silloin on helvetti irti. Korostan vielä sanaa kun. Siihen ei valitettavasti enää mene kovin kauaa. Onko sen pelastamiseksi muka enää mitään tehtävissä, vaikka se kuulemma on "too big to fail"? En todellakaan yritä maalailla piruja seinille, vaan olla mahdollisimman rationaalinen. Olen jo ollut melko tovin sitä mieltä, että tämä show on nyt tässä ja nyt se valitettavasti alkaa realisoitua pikkuhiljaa.
Kerro nyt miksi se sortuu ja miksi EKP ei sitä pysty pelastamaan?
 
Kerro nyt miksi se sortuu ja miksi EKP ei sitä pysty pelastamaan?

Ehkä EKP voisi samalla pelastaa kaikki ongelmapankit. Paljonkos sitä "rahaa" pitääkään luoda, laitetaanko kymmenen vai yksitoista nollaa perään? Ei edes riittäisi, kun summat on vähintään biljoonissa.

Paljonkohan työntekijöiden palkkaeurojen ostoarvo hupenee tuon takia?
 
Ehkä EKP voisi samalla pelastaa kaikki ongelmapankit. Paljonkos sitä "rahaa" pitääkään luoda, laitetaanko kymmenen vai yksitoista nollaa perään? Ei edes riittäisi, kun summat on vähintään biljoonissa.

Paljonkohan työntekijöiden palkkaeurojen ostoarvo hupenee tuon takia?
Paljon, mutta ei kylläkään ihan biljoonia. Ja inflaatio menee yleensä palkkoihin, mutta rahojaan tileillä pitävät mummot kyllä köyhtyy rajusti.
 
Back
Ylös Bottom