Eiks yliopistossa ja AMK:ssa oo pakollinen virkamiesruotsi? Suullinen ja kirjallinen koe. Mikä poru tässä on lukion ruotsista kun seuraavalla asteella on pakollista suorittaa ruotsi. Jos et lukiossa lue ruotsia niin varmasti reppaat korkeakoulussa ja jäät ilman tutkintoa. Pitääkö nyt erota reservin lisäksi myös kirkosta?
Taitaa olla virallisesti "ammattiruotsi", joka on laajempi - ainakin merkitykseltään - kuin "virkamiesruotsi". Sama asia kuitenkin. Omasta yliopiston ruotsin kurssista muistan, että mulla oli lukiossa ruotsin keskiarvo jossain kutosen paikkeilla ja kirjoitin ruotsista A:n, eli vahvat lähtökohdat! Tämän jälkeen lykkäsin kyseisen kurssin käymistä niin pitkään kuin mahdollista ja suoritin sen heti 7 vuotta kirjoitusten jälkeen, johon mennessä olin unohtanut melko tehokkaasti sen vähän, mitä lukiossa opin.
Kurssilla oli noin 30 henkilöä ja koska yliopistoon hakeutuu porukkaa käytännössä vain lukiosta (vai pelkästään?), lukioon menee muistaakseni vain puolet ikäluokasta ja sieltä edelleen yliopistoon selkeä vähemmistö, niin keskimäärin otos edustanee koulussa keskimäärin paremmin pärjänneitä. Tässä verrokkiryhmässä olin selkeästi ruotsin taidoissani keskiarvon yläpuolella. Käytännössä kurssilla oli noin 5 tyyppiä, jotka osasivat ruotsia. Sitten oli se seuraavaksi kovin ryhmä, johon minä kuuluin, jotka muistivat repaleita sieltä täältä niin kieliopista kuin sanastosta, eli vaikka yksittäisen lauseen muodostaminen oli lähes mahdotonta, koska aina oli joku sana, jota ei muistanut, niin kuuden sanan lauseesta pystyi sanomaan ainakin neljä! Sitten ylivoimainen enemmistö, jonka taso oli sama, kuin seiskaluokalla, kun ruotsin opiskelu alkoi. Kurssin opetus keskittyi siihen, ettei jouduttaisi romuttamaan kenenkään DI:n uraa sillä, etteivät saa kurssia läpi. Eli päntättiin tärppejä kokeeseen, jonka läpäisi suunnilleen, jos osasi kirjoittaa nimensä oikein paperiin. Säälin vieläkin kurssin opettajaa.
Eli kyllä, olen virallisesti kykenevä toimimaan työssäni ruotsiksi. Ja minä siis kävin vielä pakkoruotsin, eli tämä on se taso, mikä pakotetulla opiskelulla saavutetaan alueella, jossa ei ole ruotsinkielisiä. Siis saavutetaan sillä osalla väestöä, joka pärjää hyvin koulussa. Heikommin koulussa pärjäävät keskimäärin lienevät vähän heikompia. Vaikka toki kielellinen lahjakkuus ja koulumenestys eivät ihan täysin korreloikaan, niin tilastollisesti aika hyvin.
Tämä on yksi niistä sadoista syistä, minkä takia en pidä pakkoruotsia kovin tehokkaana ja miksi sattuu päähän aina, kun joku perustelee pakkoruotsia sillä, että ylläpidetään kaksikielisyyttä tai jotain muuta. Tämä on opetuksen hedelmän realiteetti.
....
. Koskaan ei ole töiden puolesta tarvinnut ruotsia ja tuskin tulee koskaan tarvitsemaan, englanniksi on pärjänny kaikilla mantereilla missä on nokkaansa näyttänyt.
