Painot taljakoneissa.

[Cader]

Tänään liikahti joku solun tapainen pääkopassa salilla ja rupesin miettimään, onko taljakoneissa olevilla painoilla mitään todellista tekemistä vaikka levypainojen kanssa. Esim. hauiskääntöä tehdessä Davidin taljassa on maksimit (70kg), mutta tangon kanssa tehdessä max45-50kg toistoja voi vääntää. Onko taljojen 'vipuvarret' niin helpottavia, että painovertailu menee ihan ketuilleen?

 

[fish]

Kyllä, ja kaiken lisäksi niin, ettei kaksi eri valmistajan taljaa ole vertailukelpoisia.

 

[Force]

Sitten pitää ottaa sekin huomioon, että ristikkäistalja puolittaa painot. Eli jos teet ristitaljassa 100 kilolla, niin se vastaa normaali ylä/alataljassa 50 kiloa.

 

[Ämmbee]

Itse ainakin sanoisin että ylätaljassa voi helposti vetää lantion avulla isoja rautoja, koska jalat ovat siinä taipeesta kiinni. Eli pystyy vetämään enemmän kuin mitä todellisuudessa (=leuanveto).

Alatalja taas on kokemuksieni mukaan sellainen laite että se usein ei ole mitenkään huippuhyvin suunniteltu, ja usein korkea penkki ja huonot kahvat tekee sen että selälle, ja koko kropalle, tulee suuri vipuvoima, mikä vaikeuttaa nostamista. Jos vertaa todellisuuteen (=kulmasoutu tangolla).

 

[yusuplus]

No ei nyt suoraan voi ainakaan verrata. Tietenkin vastus pienenee, jos remmi kiertää sieltä täältä. Myös väkipyörien halkaisija vaikuttaa (jos vertailee eri taljoissa tehtyjä tuloksia)

 

[Wildemar]

Tänään liikahti joku solun tapainen pääkopassa salilla ja rupesin miettimään, onko taljakoneissa olevilla painoilla mitään todellista tekemistä vaikka levypainojen kanssa. Esim. hauiskääntöä tehdessä Davidin taljassa on maksimit (70kg), mutta tangon kanssa tehdessä max45-50kg toistoja voi vääntää. Onko taljojen 'vipuvarret' niin helpottavia, että painovertailu menee ihan ketuilleen?

Ensinnäkin onnittelut, että olet saanut solut työskentelemään salillakin. ;)

Toisekseen havaintosi on täysin oikea. Painon nostaminen taljassa useamman kitkattoman tukipisteen kautta helpottaa työskentelyä huomattavasti.

 

[Miggo]

Ensinnäkin onnittelut, että olet saanut solut työskentelemään salillakin. ;)

Toisekseen havaintosi on täysin oikea. Painon nostaminen taljassa useamman kitkattoman tukipisteen kautta helpottaa työskentelyä huomattavasti.

Noh noh, ville on tainnu istua liikaa siellä lukion fysiikan tunneilla, kun olettaa nuo tukipisteet kitkattomiksi Kitkalla on kyllä vain pieni vaikutus lopputulokseen, mutta varmasti kitkattomia nuo saranat jne eivät ole ;)

 

[Wildemar]

Kitkalla on kyllä vain pieni vaikutus lopputulokseen, mutta varmasti kitkattomia nuo saranat jne eivät ole ;)

Hey, it's hard to be perfect. :D

 

[Miggo]

Hey, it's hard to be perfect. :D

Aina sopii yrittää kuiteski!

 

[AKV]

Alatalja taas on kokemuksieni mukaan sellainen laite että se usein ei ole mitenkään huippuhyvin suunniteltu, ja usein korkea penkki ja huonot kahvat tekee sen että selälle, ja koko kropalle, tulee suuri vipuvoima, mikä vaikeuttaa nostamista. Jos vertaa todellisuuteen (=kulmasoutu tangolla).

Tätä minäkin olen miettinyt. Yleensä otan selkätreenissä 4. ja viimeisenä liikkeenä nimittäin joko alataljan tai kulmasoudun tangolla. Kulmasoudussa menee tuolloin siisti (eli n.45 asteen kulma, ei nykimistä vaan rauhalliset toistot hitaalla negatiivisella vaiheella) 8-10 toiston sarja 90 kg:llä, mutta alataljassa pitää vedellä samanlaisen sarjan saadakseen 10-15 kiloa pienemmällä painomäärällä. Mikä ei tähän asti ole tuntunut järkeenkäyvältä, koskapa koneet ja taljahässäkät yleensä ovat kevyempiä vaihtoehtoja kuin vapaat painot.

Mutta eipä näillä jutuilla nyt toisaalta taida niin paljoa merkitystä ollakaan. Kaikenlaista turhaa vaan tulee joskus kelailtua.

 

[Pjuus]

Jos saat ypäjän kuntosalin davidin alataljassa 50x10, saat ypäjän kuntosalin davidin alataljassa 50x10. Sama pätee muuhunkin. Pekit on erikorkuisia tangot herkemmin laakeroituja, tankoja on eri paksuisia... Vertailu on hyödytöntä, kehity vaikka ensin alataljassa ja vaihda se sitten kulmasoutuun.

 

[v-selkä76]

Ensinnäkin onnittelut, että olet saanut solut työskentelemään salillakin. ;)

Toisekseen havaintosi on täysin oikea. Painon nostaminen taljassa useamman kitkattoman tukipisteen kautta helpottaa työskentelyä huomattavasti.

Ei oo taljassa vääntämisen helppoudella kyllä mitään tekemistä kitkan kanssa. Eihän vapaisiin painoihin ota kuin ilman vastus eli käytännössä ei kitkaa ollenkaan. Taljassa kitkaa reilusti enemmän.
Kyllä tässä kysymyksessä selvästi haettiin syytä miksi ristitalja niin kevyt, tarkalleen ottaen puolta kevyempi. Painopakassa kiinni olevasta väkipyörästä lähtee kaksi vaijeria ja paino jakaantuu niille molemmille. Eli paino puolittuu. Selkätaljoissa pakan paino yhden vaijerin varassa. Pieniä kitkan aiheuttamia vaihteluja taljoissa on. Joissakin ehkä on myös erikokoisia väkipyöriä.

 

[Wildemar]

Ei oo taljassa vääntämisen helppoudella kyllä mitään tekemistä kitkan kanssa.

Kitka nyt oli itseasiassa turha ilmaisu, mutta painotus olikin tuossa tukipisteessä, joka sekin on huono ilmaisu tarkoittaen väkipyörää. Huomattakoon kuitenkin, että väkipyörien pyöriminen pyritään tekemään mahdollisimman kitkattomiksi.

Kyllä tässä kysymyksessä selvästi haettiin syytä miksi ristitalja niin kevyt, tarkalleen ottaen puolta kevyempi. Painopakassa kiinni olevasta väkipyörästä lähtee kaksi vaijeria ja paino jakaantuu niille molemmille. Eli paino puolittuu.

Eli alatalja. Vaijeri on kiinnitetty ylös. Yksi väkipyörä toimisi vain suunnan muuttajana. Tarvitaan liikkuva väkipyörä, jotta voima puolittuisi. Tämä liikkuva väkipyörä on nimenomaan se painopakassa kiinni oleva. Toinen kiinteä sijaitsee ylhäällä ja kolmas kiinteä alhaalla. Näiden kaikkien väkipyörien läpi kulkee sama vaijeri. Näinpä vedettävä vastus on juuri puolet painopakasta plus kitkavoima.

Jokainen, joka haluaa asiaan tarkemmin perehtyä ja vastuksia laskeskella suuntaa tänne.