Jos sä ilmaisisit itseäsi edes hivenen diplomaattisemmin, niin noista ei jäisi niin putkinäköinen, ajattelematon ja ahdasmielinen kuva.
Tossa tupakointiin liittyvässä uutisessa oli pätkä, jossa mainittiin lain yhden tarkoituksen olevan alaikäisten tupakan saamisen estäminen. Tämä on minusta pelkästään hyvä juttu. Erilaiseen valistukseenkin pitäisi panostaa, vaikka en osaa itse tältä istumalta sanoa, että mitä tehokas valistus voisi kokonaisuudessaan olla. Pelkkä pelottelu ja yksipuolinen tuomitseminen ei ainakaan toimi, koska siinä vaiheessa kun nuori huomaa, ettei kerrottu pidäkään kokonaisuudessaan paikkaansa, niin koko saarna menettää merkityksensä. Se voisi olla jotain neutraalia ja kiihkotonta, mutta silti jämptiä keskustelua asiasta, mutta tämä alkaa olemaan jo toinen juttu.
Siinä vaiheessa kun puhutaan aikuisista ihmisistä, niin mä olen edelleen sitä mieltä, että ihmisten pitää antaa tehdä omat virheensä. Pienten lasten kanssa pelkkä kielto voi toimia, mutta ei enää siinä vaiheessa, kun puhutaan aikuisista ihmisistä, jotka osaavat jo itsekin ajatella. Ja kuten olen varmaan jo aikaisemmin kirjoittanut, niin pidän tätä holhoavaa linjaa päihdepolitiikassa pitkällä tähtäimellä huolestuttavana, koska jos valtiovallan puolesta ruvetaan kieltämään ihmisiltä asioita sillä perusteella, että ne ovat tälle epäterveellisiä, niin rajanveto on tulevaisuudessa hyvin vaikeaa. Varsinkin kun Suomessakin riittää jos jonkinlaisia fanaatikkoja, jotka ovat kieltämässä milloin mitäkin. Pointtina, että mihin tämä kieltäminen lopulta lopetetaan? Mihin vedetään raja, missä ihminen saa päättää omasta ruumiistaan ja terveydestään? Vedetäänkö se nautintoaineisiin, vai siirrytäänkö seuraavaksi eteenpäin vaikkapa ravintoon? Viimeistäkin itse asiassa taidetaan jo tehdä.
Jos röökinpolttoa kritisoidaan sen aiheuttamilla terveydenhuollon kustannuksilla, niin tämäkin olisi varmaan ratkaistavissa joillain tupakoitsijoita koskevilla ratkaisuilla ilman, että tupakointia kokonaisuudessaan pitäisi lähteä kieltämään.
Ja mitä tähän lapsiargumenttiin tulee, niin varmaan jokaista vanhempaa pelottaa se, mitä kaikkea maailmassa voi eteen tulla, mutta ei kaiken kieltäminen ole ratkaisu tähän asiaan. Kotikasvatuksella on mahdollisuus saada lapselle tai nuorelle erittäin terve suhtautuminen päihteisiin ja nautintoaineisiin. Sitä seikkaa, että johonkin mahdollisesti kiehtovaankin aineeseen tulee suunnilleen jokainen lapsi tai nuori törmäämään, ei saa realistisesti kitkettyä pois.
Eikä mikään silkassa pumpulissakaan kasvaminen ole mikään idyllinen tilanne lapselle. Silloin on vaan vähemmän aseita käsitellä asioita, joita tulee kohtaamaan sen jälkeen, kun vertauskuvallisesti isä ja äiti ei enää olekaan pitämässä jatkuvasti kädestä kiinni.
