Opiskelijoiden köyhä elämä..

Tämä on ihan totta. Itsekin voisin lainaa ottaa, koska sen takaisinmaksu onnistuisi varmasti. En kuitenkaan periaatteen vuoksi ole lainaa ottanut, koska selviydyn ilmankin. Jotenkin kummalliselta tuntuu, että opiskelija joutuu turvaamaan perustoimeentulonsa ottamalla lainaa, vaikka tulee tulevaisuudessa olemaan valtiota hyödyttävä veronmaksaja. Jos taas olet normaali sossupummi, niin rahaa saa ilmaiseksi, eikä sitä pidä maksaa takaisin.
Oudointa on se, että raha on ylipäätään lainaa aina kun se on pelkästään rahaa. Jopa se 5snt kolikko taskun pohjalla.

ja hassuinta että pelätään valtion 100% takaamaa lainaa jossa oikeasti tod näk maailman parhaat lainaehdot pl lähipiirissä myönnetyt yms.

Jos olet epävarma siitä saatko opintoinat maksettua, mietihän samalla onko järkeä kouluttautua. Tyhjän saa tekemättäkin. Lisäksi opintolainaa tuetaan korkovähennyksin yms eli turha nillittää siitä jos vaan sattuu olemaan idioottimaiset periaatteet joiden takia valmistuminen myöhästyy (käy töissä opiskelujen ohella)

Kyllä se 400 ja risat melkein vastikkeetonta rahaa on aika optimi kun opiskelijoita riittää yliopistoissa jne.....

Ja sossupummit on taas asia erikseen. Siihen voidaan palata vaikkapa jossain yleistä yhteiskuntarakennetta pohtivassa keskustelussa. Vapaa-matkustajat ovat olleet aina ja ovat nytkin osa yhteiskuntaa. Jos niiltä katkaisee rahahanat, tulee aika vittumaisia lieveilmiöitä. Köyhät osaavat olla kyllä vittumaisiakin jos/kun ovat nälkäisiä...
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Itse olen lainaa nostanut melkein kaiken mitä olen saanut. Ei paljon se summa naurata. Ja olen käynyt kyllä töissäkin samalla. En usko ihan parissa vuodessa tuosta rahasta selviäväni, tietysti olisi pitänyt valita ura sen rahan perusteella eikä sen mitä haluaa tehdä. Ja joo, olen ns. pilipalihumanisti, jota vakiduunini sivuaa kyllä jonkin verran, mutta eipä tässä nyt seteleitä suorastaan polttamaan pääse. Kyllähän se aikanaan tulee maksettua, jos nyt ei töistä pellolle potkita, mutta edelleen ei paljon naurata. Silti en toivo muuta kuin joustoa noihin tulorajoihin, sille sopivaksi räätälöityjä duuneja ei kaikille riitä.
 
Itse olen lainaa nostanut melkein kaiken mitä olen saanut. Ei paljon se summa naurata. Ja olen käynyt kyllä töissäkin samalla. En usko ihan parissa vuodessa tuosta rahasta selviäväni, tietysti olisi pitänyt valita ura sen rahan perusteella eikä sen mitä haluaa tehdä. Ja joo, olen ns. pilipalihumanisti, jota vakiduunini sivuaa kyllä jonkin verran, mutta eipä tässä nyt seteleitä suorastaan polttamaan pääse. Kyllähän se aikanaan tulee maksettua, jos nyt ei töistä pellolle potkita, mutta edelleen ei paljon naurata. Silti en toivo muuta kuin joustoa noihin tulorajoihin, sille sopivaksi räätälöityjä duuneja ei kaikille riitä.

Koittakaapas joskus rahassa laskeskella vaikka eläkeikään saakka onko kannattavampaa mennä peruskoulun jälkeen amikseen vai käydä lukio ja yliopisto ;)
 
Kyllä se 400 ja risat melkein vastikkeetonta rahaa on aika optimi kun opiskelijoita riittää yliopistoissa jne.....

Vastikkeetonta ja vastikkeetonta... Pitihän sitä opiskella opintoviikko aikoinani 2,7-3ov kuussa tai muuten joutuu selittämään Kelalle, ja pahimmassa tapauksessa maksamaan takaisin.
 
Koittakaapas joskus rahassa laskeskella vaikka eläkeikään saakka onko kannattavampaa mennä peruskoulun jälkeen amikseen vai käydä lukio ja yliopisto ;)

Ja mitenhän tuon lasket? Kerroppa.

Itse en laske, vaan vertaan. Yliopiston käyneet kaverini tienaavat vähemmän kuin minä. Itse kävin ammattikoulun.

Ja lisäksi, kun tulot ovat kasvaneet 30-50% vuodessa 6 vuoden ajan, eläkkeelläni on vielä jotain mitä tuhlata.
 
Ja mitenhän tuon lasket? Kerroppa.

Itse en laske, vaan vertaan. Yliopiston käyneet kaverini tienaavat vähemmän kuin minä. Itse kävin ammattikoulun.

Ei pahalla mutta kyllä toi ihan suht helpostikin laskettavissa on jos vaan viitsii nähdä vaivaa :)
 
Koittakaapas joskus rahassa laskeskella vaikka eläkeikään saakka onko kannattavampaa mennä peruskoulun jälkeen amikseen vai käydä lukio ja yliopisto ;)

Enpä jaksa laskea, mutta kyllä metsään menee ja helvetin lujaa, jos vaan ja ainoastaan ajattelee mistä duunista saa parhaan taloudellisen hyödyn.

Duuni on kuitenkin suurimmalle osalle ihmisistä todella iso osa elämää ja on surkeaa, jos joka aamu pitää vetää itkupotkuraivarit ennen duunipaikalle menoa. Mielummin pienemmällä palkalla sellaista duunia mistä pitää, kuin isolla sellaista mitä ei voi sietää.

Ja jos tuo sossutukien valtava määrä kiihottaa niin siitä vaan. Pistäkää opinnot pystyyn ja siirtykää sosiaalipummeiksi. On se niin makiaa elämää. Tosin tulevaisuutta ei välttämättä kannata ihan kauheesti noille tukiaisille laskea. Siinä on oikeesti elämä aika paskassa mallissa kun tuolta joutuu elantonsa hakemaan.

E: En missään nimessä tarkoita sitä, että eikö ammattikoulusta voisi löytyä mieleinen ammatti.

Itse olin kolmisen vuotta raksalla ja kesän helvetillinen kuumuus ja syksyn räntäsade ei oikein napostellut. Istun mielummin ilmastoidussa toimistossa oli sitten helle tai räntäsade :D. Taloudellisesti ei varmaan ollut kannattavaa siirtyä opiskelemaan ja alaa vaihtamaan, mutta olen huomattavasti tyytyväisempi nyt.
 
Ei pahalla mutta kyllä toi ihan suht helpostikin laskettavissa on jos vaan viitsii nähdä vaivaa :)

Tottakai, katsotaan vaikka tilastoja.

Jokatapauksessa, tämä yleistäminenhän on suoraan sanottuna perseestä. Ketä nyt tilastot muutenkaan kiinnostavat. Löytyy meitä jotka jaksavat tosiaan yrittää, koulutustaustasta riippumatta, ja ehkäpä jos hyvin käy, menestyvät.
 
Enpä jaksa laskea, mutta kyllä metsään menee ja helvetin lujaa, jos vaan ja ainoastaan ajattelee mistä duunista saa parhaan taloudellisen hyödyn.

Duuni on kuitenkin suurimmalle osalle ihmisistä todella iso osa elämää ja on surkeaa, jos joka aamu pitää vetää itkupotkuraivarit ennen duunipaikalle menoa. Mielummin pienemmällä palkalla sellaista duunia mistä pitää, kuin isolla sellaista mitä ei voi sietää.

Ja jos tuo sossutukien valtava määrä kiihottaa niin siitä vaan. Pistäkää opinnot pystyyn ja siirtykää sosiaalipummeiksi. On se niin makiaa elämää. Tosin tulevaisuutta ei välttämättä kannata ihan kauheesti noille tukiaisille laskea. Siinä on oikeesti elämä aika paskassa mallissa kun tuolta joutuu elantonsa hakemaan.


Asiaa.
 
Enpä jaksa laskea, mutta kyllä metsään menee ja helvetin lujaa, jos vaan ja ainoastaan ajattelee mistä duunista saa parhaan taloudellisen hyödyn...Taloudellisesti ei varmaan ollut kannattavaa siirtyä opiskelemaan ja alaa vaihtamaan, mutta olen huomattavasti tyytyväisempi nyt.

Joo ihan asia pointteja mutta voihan sitä silti vähän laskeskella kaikenlaista jos haluaa ;)
 
Hyvin monet opiskelijat valittaa pirusti siitä kuinka huonot ne olot ja etuudet onkaan, mutta niiden parantamiseksi ei suurin osa tee yhtään mitään. Menkää mukaan opiskelijatoimintaan(Ylioppilaskunnat, AMK Opiskelijakunnat) ja lobatkaa opiskelijoiden etuja niin ehkä ne tulevaisuudessa olisivat paremmat. Kannattakaa opiskelevia ja nuoria ehdokkaita vaaleissa jotka ajavat nuorien etuja ja äänestäkää. Sillä tavalla voi saada jotain aikaiseksikin. Vaan ei, ei opiskelijatoimintaan haluta lähteä, sehän on höpöhöpöhommaa ja pitää vielä tehä ilmaseksi jotain omalla ajalla.

Opintorahakampanjan aikaan koitin saada ihmisiä kouluilta mukaan mielenosoituksiin, mutta suurin osa ei edes jaksanut lähteä seisomaan mielenosoituspaikalle ihan vaan tueksi. On kuulemma muutakin tekemistä ja lisäksi sanottiin että ollaan jo valmistuttu sillon jos opintoraha nousee, mitä väliä meille siitä enää sitte on? Ja ei se kuitenkaan tarpeeksi nouse! Niinpä niin. :)
 
Ei mua silti naurata se lainan määrä. Ihan sama vaikka liksa olisi hyväkin, jos ensimmäiset kymmenen vuotta sen tienaamisesta tulos on +/- 0. Näin siis pelkän rahan kannalta. Rahalla ei kuitenkaan ole juurikaan merkitystä ainakaan mulle, jos duuni lähinnä vituttaa, kuten Jakob tuossa osuvasti ilmaisikin. Valitsin alan sen perusteella, mitä todennäköisesti jaksan tehdä ja mistä nautin vielä kauan, ja mieli tekisi opiskella vielä toinenkin tutkinto. Ja sehän menee sitten omaan piikkiin. Katson kuitenkin pääasialliseksi tehtäväkseni itseni kehittämisen ja mielekkään elämän elämisen, en laskeskella mikä olisi kannattanut rahallisesti. Korkeakoulualojakin on niin paljon, että mitään suoraa vertailua on hankala tehdä. Esimerkiksi omalla haavealallani on lähes mahdotonta tienata yli kolmea tonnia, mikä jonkun mielestä voi olla ihan kamalaa. Mun mielestä se on hyvä ja riittävä palkka.

Eikä siltikään naurata se laina. Eri asia jos olisi se pari tonnia.
 
Koittakaapas joskus rahassa laskeskella vaikka eläkeikään saakka onko kannattavampaa mennä peruskoulun jälkeen amikseen vai käydä lukio ja yliopisto ;)

No ellei ole valinnut täysin kehnoa alaa, niin kylllä yliopiston kaveri elämässään paljon enemmän tienaa (jos tällä nyt on merkitystä). Itse menen yliopiston jälkeen työelämään viisi vuotta amistuttuja myöhemmin. Amistutut tienaa sen 2.5-2.8k (ei, ei ole paperi- tai metallialan kavereita) ja oma aloituspalkka on lähempänä 4k ja nousee tuosta, eli ei tässä hätää?
Enemmänkin näkisin jutun niin, että amiksen käynyt ei oikein voi edetä urallaan yliopistokaveriin verrattuna. Eli esim. ahtaaja on luultavasti ahtajaa vielä 20v päästäkin.
 
No ellei ole valinnut täysin kehnoa alaa, niin kylllä yliopiston kaveri elämässään paljon enemmän tienaa (jos tällä nyt on merkitystä). Itse menen yliopiston jälkeen työelämään viisi vuotta amistuttuja myöhemmin. Amistutut tienaa sen 2.5-2.8k (ei, ei ole paperi- tai metallialan kavereita) ja oma aloituspalkka on lähempänä 4k ja nousee tuosta, eli ei tässä hätää?
Enemmänkin näkisin jutun niin, että amiksen käynyt ei oikein voi edetä urallaan yliopistokaveriin verrattuna. Eli esim. ahtaaja on luultavasti ahtajaa vielä 20v päästäkin.

Muuten pääosin samaa mieltä, mutta mistä tuollainen aloituspalkka? Jos keskiarvoisia aloituspalkkoja katsotaan, niin en muista missään tilastossa nähneeni yli 3100 euron keskimääräistä aloituspalkkaa millään alalla. Toki on niitä, jotka saavat enemmän, mutta silloin pitäisi verrata keskimäärin paremmin menestyvää yliopiston käynyttä keskimäärin paremmin menestyvään duunariin.

Yliopisto-opiskelun parhaita puolia IMO:
- mahdollisuus hyviin tuloihin (omalla alalla tilastojen mukaan aloituspalkan mediaani aika tarkasti 3k)
- mahdollisuus edetä uralla ja kohdata monenlaisia haasteita
- mahdollisuus hyvin monenlaisiin tehtäviin (ei tarvitse välttämättä jumittua tekemään tasan yhdenlaista hommaa)
- mahdollisuus lähteä ulkomaille töihin (tämä kyllä riippuu aika monesta muustakin asiasta kuin vain koulutuksesta)
- valtio maksaa ison siivun vaihto-opiskelusta (= puoli vuotta - vuosi lomailua jossain mukavan lämpimässä kohteessa)
 
:offtopic:

No ellei ole valinnut täysin kehnoa alaa, niin kylllä yliopiston kaveri elämässään paljon enemmän tienaa (jos tällä nyt on merkitystä). Itse menen yliopiston jälkeen työelämään viisi vuotta amistuttuja myöhemmin. Amistutut tienaa sen 2.5-2.8k (ei, ei ole paperi- tai metallialan kavereita) ja oma aloituspalkka on lähempänä 4k ja nousee tuosta, eli ei tässä hätää?

Millä alalla on _aloituspalkat_ lähempänä neljäätonnia :eek:. Monenlaista sukankuluttajaa tunnen niin ammatti-, ammattikorkea- kuin korkeakouluista eikä käsittääkseni yksikään tienaa aloituspalkkana neljäätonttua.

Mediaani taitaa olla lähempänä tuota 2,5-2,8K€

Tuo palkka on enemmän poikkeus kuin sääntö, olkoon koulu mikä tahansa.
 
Konetekniikan DI:n aloituspalkka on alle 3k, siinä 2,7k - 2,9k...Troy on ilmeisesti valinnu oikean alan.Toivottavasti ei GSM-Suomen myyjänä, koska pettymys voi olla suuri...
 
Ei ne palkkaerot oikeesti oo niin suuret kun sitä äkkiä kuvittelis ja siitä pienestä erosta kun vielä verottaja nappaa puolet ja sit valmistumisen jälkeen kun maksaa ekat 10v niitä opintolainoja takas ennenkuin ostaa sen ensiasunnon ja huomaa siinä että niillä amiskavereilla on jo kämpät kokonaan maksettu ja lapsetkin lähes täysikäsiä ja sitä rataa niin veikkaan että että monikin tulee toisiiin aatoksiin. Opiskelu kannattaa aina, toisten mielestä niin paljon että kannattaa opiskella useampikin ammatti :hyvä:

Edit: Sori...
 
Ei ne palkkaerot oikeesti oo niin suuret kun sitä äkkiä kuvittelis ja siitä pienestä erosta kun vielä verottaja nappaa puolet ja sit valmistumisen jälkeen kun maksaa ekat 10v niitä opintolainoja takas ennenkuin ostaa sen ensiasunnon ja huomaa siinä että niillä amiskavereilla on jo kämpät kokonaan maksettu ja lapsetkin lähes täysikäsiä ja sitä rataa niin veikkaan että että monikin tulee toisiiin aatoksiin. Opiskelu kannattaa aina, toisten mielestä niin paljon että kannattaa opiskella useampikin ammatti :hyvä:

Edit: Sori...

Aika nappiin meni, munkin mielestä. Opiskelu kannattaa tiettyyn pisteeseen asti.
 
Ei ne palkkaerot oikeesti oo niin suuret kun sitä äkkiä kuvittelis

Joo.Tän oon itekkin huomannu, et kyllä niitä tuloeroja vielä kuvitellaan suuremmiks. Totuus on vähän toisenlainen. Siis jos nyt katsotaan keskiarvopalkkoja.


Ja kyllä sillä rahalla on väliä. Se on vielä hauskaa että yleensä tätä "rahalla ei ole väliä-mantraa" hokee sellaiset ihmiset kenellä sitä rahaa jonkun verran on. Varsinkin nää superrikkaat vois pitää päänsä kiinni tosta asiasta. Joo. Ei kukaan varmaan pidä siitä rahasta sen itsensä takia, vaan siitä mitä sillä rahalla saa.

Sitten uskon tohon mantraan kun joku miljonääri menettää kaikki rahansa ja toteaa että ei sillä rahalla niin väliä.
 
Ja kyllä sillä rahalla on väliä. Se on vielä hauskaa että yleensä tätä "rahalla ei ole väliä-mantraa" hokee sellaiset ihmiset kenellä sitä rahaa jonkun verran on. Varsinkin nää superrikkaat vois pitää päänsä kiinni tosta asiasta. Joo. Ei kukaan varmaan pidä siitä rahasta sen itsensä takia, vaan siitä mitä sillä rahalla saa.

Miten paljon on "jonkun verran"? Kyllä kai useimmat ihmiset käsittävät, että ilman rahaa on vaikea tehdä yhtään mitään, kyllä sitä tarvitaan arkeen ja vapaa-aikaan. Useimmat kuitenkin valitsevat sen ammattinsa enemmän sillä perusteella, että rahalla ei ole väliä, jos on onnellinen siinä työssä. Siitä voidaan toki olla montaa mieltä, millainen summa kuukaudessa kenellekin riittää hyvään elämään ja vapaa-aikaan (ei siis että kuinka vähällä tulee toimeen eikä mitä kaikkea haluaisi kokeilla jos olisi miljonääri, vaan niin että ei tarvitse ihmeemmin miettiä että voinko ostaa tämän haluamani asian eikä tarvitse pelätä että kämppä menee alta ja/tai kuolee nälkään).

Tuskin kukaan kieltäytyisi esimerkiksi siitä, että palkka tuplaantuisi, mutta mikä on sellainen summa että ei tarvitse kateellisena seurata lehdistä palkkatilastoja ja itkeä kurjaa kohtaloaan ja ammatinvalintaansa? Mulle se työn mielekkyys on niin iso asia, että en kovastakaan rahasummasta lähtisi vaihtamaan sellaiseen hommaan mistä en pidä. Siihen liittyy ainakin osaltani tämä "rahalla ei ole väliä".
 
Back
Ylös Bottom