Omakotitalon energiankulutus

[69T]

Niin, jokaisen Valloxin puhallintehot (W) per nopeus löytyy kunkin mallin teknisestä ohjeesta. Doku on muutenkin täynnä kaikenlaista tarpeellista joka pitäisi huomioida ennen kuin aletaan säätämään IV-systeemiä. Ensin kone suunnitelman mukaan taulukoista hehtaarille, sitten venttiilit ja lopuksi sitten käytön aikainen hienosäätö. Lämmöntalteenoton kannalta erittäin olennaista, sähkövastuksilla kompensointi on kallista.

 

[vlk77]

Meillä on Valloxin kuutiokone 132E. Mallissa on 1500w esi- ja jälkilämmityspatterit sähköllä. Olen itsekin epäillyt laitteen kulutusta ja tekis mieli vaihtaa toiseen. Meillä ei ole takkakytkintä lainkaan vaan laitan koneen takkaa sytyttäessä pienimmälle teholle ja avaan ovea tai ikkunaa. Se on riittänyt tähän saakka hyvin siihen, että veto syntyy eikä savua tule sisään.
Kovempina pakkaspäivinä kone on ollut pienimmällä teholla. Meillä on ollut tosi kuiva huoneilma talven ajan ja se ottaa päähän. Olen kuullut, että sähkövastuksellinen kuutiokone vaikuttaa siihen?
Hupen kuutiokoneen kulutuslukemat vaikuttaa kovilta.

 

[vlk77]

Vastukset on LTO koneessani 1200W eikä 1500W niinkuin ensiks kirjoitin.

 

[Timba79]

Onko noissa kuutiokoneissa aina noin isot vatukset? Jos on niin se on nykypäivän talossa jo riittävä syy jättää ostamatta ja ottaa suosiolla pyöriväkennoinen. Ennemmin itse invstoin vähän koneeseen ja säästän sähkölaskussa kuin että sitten "lopun ikää" maksat noita isoja sähkölaskuja... Ehkä vähän ideologistakin, mutta kai meillä kaikilla jotain tällaisia fiksaatioita on...

 

[PorinKarhu]

Meille tuli Kastellin kautta Swegonin pyöriväkennoinen, jossa ei tule mukana edes jälkilämmitysvastusta. Kovasti väittivät ettei sellaista tarvi, no ehkä juuri ja juuri voi täällä länsirannikolla pärjätä, mutta onhan tuossa huima ero jos tosiaan kokonaan ilman vastuksia pärjää...

 

[Timba79]

Miten kylmää tuollanen työntää kun ulkona on -20 astetta? Eli jonkinlainen jälkilämmitys varmaan ois hyvästä näiden kylmimpien kelien takia... Tulee siis vedontunne jos kone tyntää turhan kylmää ilmaa. Meillä tämä vastus lähtee mukaan jos on jokunen aste pakkasta, nyt säädetty siis 16 asteelle tuo. Jos on nollakeli, niin vastusta ei tarvita. Sisälämpö jotain 21 asteen huitteilla.

 

[PorinKarhu]

Joo vielä jäi kovimmat pakkaset testaamatta, maaliskuun alussa muutettiin ja nämä ilmat ei vielä aiheuttaneet vedon tunnetta. Pakkaset jossain kympin tuntumassa ei kyllä vielä hyydyttäneet konetta, sisälämpö 21 ja kone teholla 3/5. Sen jälkilämmityskasetin saa sitten erikseen tilata ja on vielä helppo asentaakin, ensi talvena sen tarpeen sitten näkee.

 

[LoftYokel]

Miten kylmää tuollanen työntää kun ulkona on -20 astetta? Eli jonkinlainen jälkilämmitys varmaan ois hyvästä näiden kylmimpien kelien takia... Tulee siis vedontunne jos kone tyntää turhan kylmää ilmaa. Meillä tämä vastus lähtee mukaan jos on jokunen aste pakkasta, nyt säädetty siis 16 asteelle tuo. Jos on nollakeli, niin vastusta ei tarvita. Sisälämpö jotain 21 asteen huitteilla.

Mullahan oli se LTO ohitettuna pitkän aikaa ja silloin kovimmilla pakkasilla (-26C) alkoi ehkä juuri huomaamaan vedontunnetta. En nyt ihan tarkkoja tuloilman lämpöjä muista, mutta n. +5 / +7 hujakoilla se oli pahimmillaan. LTO:n käynnistämisen jälkeen tuloilma on ollut minimissä joka on 10 tai 12-astetta. En sitäkään nyt justiin nyt muista, mutta sillä ei ainakaan tunnu vetoa. En siis käytä sähköistä jälkilämmitystä ollenkaan ja sulana on pysynyt pätkimisellä. Sitä ei edes kuule normaaleilla ilmanvaihtonopeuksilla.

Onko muuten pyöriväkennoisissa vesikiertoista jälkilämmitystä?

 

[PorinKarhu]

Eiköhän noita oo, en oo perehtynyt mutten keksi miksei olis? Jäähän tuo ei kanssa mennyt edes saunomisen aikana ja kondenssivesiletkua en ole vielä laittanut kun sitä ei ole vielä pisaraakaan tullut. Mites kuutiokoneissa loriseeko kosteilla ilmoilla? Yllättän helpolla on siis tuon kanssa päässyt, mutta tietenkin hankintavaiheessa joutui maksamaan ekstraa. Joku voisi valaista tuosta jälkilämmityskasetin tarpeellisuudesta kellä vastaava laite on? Jotenkin silti järki sanoo ettei lämmitysta tarvitse kun hyötysuhde yli 80%, mutta nämähän on näitä esitteen lukuja.

 

[69T]

Eiköhän noita oo, en oo perehtynyt mutten keksi miksei olis? Jäähän tuo ei kanssa mennyt edes saunomisen aikana ja kondenssivesiletkua en ole vielä laittanut kun sitä ei ole vielä pisaraakaan tullut. Mites kuutiokoneissa loriseeko kosteilla ilmoilla? Yllättän helpolla on siis tuon kanssa päässyt, mutta tietenkin hankintavaiheessa joutui maksamaan ekstraa. Joku voisi valaista tuosta jälkilämmityskasetin tarpeellisuudesta kellä vastaava laite on? Jotenkin silti järki sanoo ettei lämmitysta tarvitse kun hyötysuhde yli 80%, mutta nämähän on näitä esitteen lukuja.

Swegonin pyöriväkennoisiin ei näy olevan kuin sähkövastuskasetti. Enerventteihin saa sitten mallista riippuen vesikiertoista jälkilämmitystä/maakylmää/jäähdytystä ja sähköistä jälkilämmitysvastustakin useammlla teholla, tosin kalliimman systeemin laitto (putket, kennot yms.) lienee kannattavaa vasta sitten jos ottaa jäähdytyksen mukaan.

Ei se hyötysuhde loputtomiin auta. Kun ulkona on -20C niin ei se +21C poistoilma jaksa lämmittää tuloilmaa kuin ehkä +13C. Mikäli ilmanvaihdon teho on riittävällä tasolla niin kyllä se viileätä pukkaa niskaan. Toisaalta pitää muistaa se, että jos IV-koneesta työnnetään kylmää ilmaa sisään niin jollain sekin pitää lämmittää. Yhtäältä IV-koneella ei kyllä kannata varsinaisesti yrittää lämmittääkään (paitsi ehkä pyörivakennoisella sähkölämmitystalossa), mutta luulisin että kohtuullinen tuloilman lämpö mökistä riippuen liikkuu haitarilla +16...19C.

 

[D.Yates]

Mullahan oli se LTO ohitettuna pitkän aikaa ja silloin kovimmilla pakkasilla (-26C) alkoi ehkä juuri huomaamaan vedontunnetta.

Siis kone työnsi sisään -26-asteista ilmaa eikä tullut vedon tunnetta? Jos sitä tuloilmaa taas lämmitettiin vastuksilla niin asiahan on ihan eri.

Sitä en ole täysin hiffannut miten pyöriväkennoinen voi olla jäätymättä kovilla pakkasilla. Ihan perseellä ajateltuna kun jäteilma menee nollaan, niin jäätyminen alkaa. Eli jos sisäilma on +20, niin ulkona saa olla enintään -20. Vai meneekö ilmavirrat siinä jotenkin ristiin, pitäis ottaa jostain koneesta kunnon kuva esiin ja alkaa ihmettelemään.

 

[sanmig]

Pyöriväkennoisissa koneissa poistoilma lämmittää pyörivän kennon massaa. Ulkoilma taas ajetaan toisella puolella kennosta läpi, jolloin ilma lämpenee kennon massasta.
Kyllä ne pyöriväkennoiset menee helposti jäähän ainakin saunoessa. Kennon peseminen muutaman kerran vuodessa auttaa siihenkin.

 

[LoftYokel]

Siis kone työnsi sisään -26-asteista ilmaa eikä tullut vedon tunnetta? Jos sitä tuloilmaa taas lämmitettiin vastuksilla niin asiahan on ihan eri.

Kone lykkäsi n. 5-7 asteista sisään kylmimmilläkin ja tuossa -26:ssa alkoi jo juurikin huomaamaan. -20 ei vielä tuntunut missään. Sitä en tiedä mikä ilman lämmitti plussan puolelle, kun kone oli kesäasennossa. Ainakin näyttäis putkistossa jo lämpenevän aika paljon, kun valtaosa tuossa välipohjassa kulkee. Olohuoneen tulo menee yläpohjassa, mutta sen venttiilit on taas n. 8 metrin päässä sohvasta (avoin ylös asti)...

EDIT: mittalin pikaisesti muutaman venttiilin, niin niistä tulee lähes yhtä lämmintä mitä on sisälämpötila. IV-koneen mukaan tuloilma kuitenkin lähtee huomattavasti viileämpänä nytkin eli kanavissa tuo ilma ehtii lämmetä...

 

[69T]

Siis kone työnsi sisään -26-asteista ilmaa eikä tullut vedon tunnetta? Jos sitä tuloilmaa taas lämmitettiin vastuksilla niin asiahan on ihan eri.

Sitä en ole täysin hiffannut miten pyöriväkennoinen voi olla jäätymättä kovilla pakkasilla. Ihan perseellä ajateltuna kun jäteilma menee nollaan, niin jäätyminen alkaa. Eli jos sisäilma on +20, niin ulkona saa olla enintään -20. Vai meneekö ilmavirrat siinä jotenkin ristiin, pitäis ottaa jostain koneesta kunnon kuva esiin ja alkaa ihmettelemään.

Periaatteessa tuo pyöriväkennoisen toiminta selviää vaikka Enerventin tai Swegonin sivuilta. Yksinkertaistettuna tuo homma toimii siis siten, että kenno jakautuu akselin kohdalta ylä- ja alatilaan vaakatasossa. Yläpuolella poistoilma lämmittää kennoa (puolikasta) ja alapuolella talteenotettu lämpö siirtyy tuloilmaan (puolikkaasta) kennon yhden kierroksen aikana. Tuo selittää sen miksi pyöriväkennoinen ei mene kovin helposti jäähän, koska 0-piste vaeltaa kennossa puolelta toiselle.
Kuutiokoneessa kenno pysyy paikallaan ja kun siihen kertyy kosteutta ja kylmää -> alkaa jäätyminen. Pyörivässä kennossa poistosta kertynyt kosteus siirtyy tuloilman mukana takaisin sisään, joka varsinkin talvipakkasilla hiukan parantaa sisäilman kosteutta.
Varmaan pyörivänkin saa jäähän, se on enemmän sitten kiinni putkiston toteutuksesta yms. ja jos kenno on likainen (mitä sen ei pitäisi olla) niin se varmasti edesauttaa jäätymistä (kun lamellien tukkoisuus heikentää kennon tehoa).

 

[LoftYokel]

Kone lykkäsi n. 5-7 asteista sisään kylmimmilläkin ja tuossa -26:ssa alkoi jo juurikin huomaamaan. -20 ei vielä tuntunut missään. Sitä en tiedä mikä ilman lämmitti plussan puolelle, kun kone oli kesäasennossa. Ainakin näyttäis putkistossa jo lämpenevän aika paljon, kun valtaosa tuossa välipohjassa kulkee. Olohuoneen tulo menee yläpohjassa, mutta sen venttiilit on taas n. 8 metrin päässä sohvasta (avoin ylös asti)...

EDIT: mittalin pikaisesti muutaman venttiilin, niin niistä tulee lähes yhtä lämmintä mitä on sisälämpötila. IV-koneen mukaan tuloilma kuitenkin lähtee huomattavasti viileämpänä nytkin eli kanavissa tuo ilma ehtii lämmetä...

Tarkennan itseäni: koneen anturi sanoi talvella, että tuloilma on 5-7-astetta kylmimmillään. Siitä se sitten kanavistossa talvella näemmä on lämmennyt aika reilusti, koska vetoa ei ole tuntunut. Taloissa täytyy olla aika paljon eroja (etenkin siis kanavistoissa), jos 16-asteen tuloilma alkaa tuntua viileältä.

Mittaus: lyhimmän (pari metriä) tuloilmakanavan venttiilistä tulee 18-asteista nyt, kun koneelta lähtee 14-asteista. Yläpohjankin kanavat ehtivät näemmä lämmetä, koska ne kulkevat välipohjassa ja seinien välissä pitkästi ennen yläpohjaa. Tämä siis 1,5krs talossa.

EDIT: tuossa edellisessä postauksessa olin mitannut tietenkin poistoventtiilejä, niin siksi sanoin, että oli yhtä lämmin kuin huoneilma. Ei siis ole, vaan tässä postissa on oikeaa tietoa.

 

[båtsman]

Mulla on lto-koneena Enerventin Elexivent vm -88, kahdella puhaltimella ja kennolla eli nykyisten koneitten esi-isä. Ei ole mitään turhia hilavitkuttimia, vastuksia sun muita tilpehöörejä. Hyvin toimii ja kukkuu, ei jäädy kennot kovillakaan pakkasilla ja pystyy ton kanssa ilman niitä jälkilämmityksiä ym elämään, vaikka välillä voi vähän vedontunnetta esiintyä, siihen on halvat lääkkeet, laittaa esim. villasukat jalkaan...

Mittasin piruuttain tosta lähimmästä venttiilistä sisääntulevan ilman lämpötilan juuri äsken, oli +20C, ulkona +2,4C ja sisälämpötila kämpässä +21,4C, lämmityksen hoitaa Mitsun Ilp.

Sähköenergiaa tämä 130 neliöinen, 1,5 kerroksinen sähköllä lämpiävä kämppä vie vuodessa sellaset 17500kWh, tosin Ilpi on ollut vasta 2 kk joten kuluvana vuonna mennään tuosta reilusta vielä alemmas.

 

[69T]

Tarkennan itseäni: koneen anturi sanoi talvella, että tuloilma on 5-7-astetta kylmimmillään. Siitä se sitten kanavistossa talvella näemmä on lämmennyt aika reilusti, koska vetoa ei ole tuntunut. Taloissa täytyy olla aika paljon eroja (etenkin siis kanavistoissa), jos 16-asteen tuloilma alkaa tuntua viileältä.

Mittaus: lyhimmän (pari metriä) tuloilmakanavan venttiilistä tulee 18-asteista nyt, kun koneelta lähtee 14-asteista. Yläpohjankin kanavat ehtivät näemmä lämmetä, koska ne kulkevat välipohjassa ja seinien välissä pitkästi ennen yläpohjaa. Tämä siis 1,5krs talossa.

EDIT: tuossa edellisessä postauksessa olin mitannut tietenkin poistoventtiilejä, niin siksi sanoin, että oli yhtä lämmin kuin huoneilma. Ei siis ole, vaan tässä postissa on oikeaa tietoa.

Niin, asiat on mökki- ja asukaskohtaisia. Meillä on 1-taso, huonekorkeus 2,6m eikä mitään harjakattoja. Kanavat menee yläpohjassa ja mitä talvella mittasin niin jos koneelta lähtee +18 niin tuloilma venttiileillä on haarukassa +17,5...18,5 eli ei juuri lämpene, mutta ei myöskään jäähdy. Sitten esim. kodarissa tulee kylmät kelit jos tuloilman lämpötilan laskee alle +17, syystä jonka takia tuohon sitä lisätehoa lattiaan olen hakennut. Sain muuten säätöavaimen tällä viikolla ja nyt vähän kasvatettu virtausta kosteiden tukkiin mutta vielä ei osaa sanoa että muuttuuko.

Asumisesta taas että jos olkkarissa istuu kiikkustuolissa ja katsoo tv:tä ja siinä parin metrin päässä yläpuolella on tuloventtiili joka puhaltaa alle 17C ilmaa niskaan niin parin tunnin kuluttua on hartiat jumissa. Ei siinä ole kylmä mutta kun paikat ei tykkää viileästä virtauksesta. Samasta syystä ei ole koskaan voinut ajaa autollakaan ikkuna auki kuin ainoastaan helteillä.

 

[LoftYokel]

Niin, asiat on mökki- ja asukaskohtaisia. Meillä on 1-taso, huonekorkeus 2,6m eikä mitään harjakattoja. Kanavat menee yläpohjassa ja mitä talvella mittasin niin jos koneelta lähtee +18 niin tuloilma venttiileillä on haarukassa +17,5...18,5 eli ei juuri lämpene, mutta ei myöskään jäähdy. Sitten esim. kodarissa tulee kylmät kelit jos tuloilman lämpötilan laskee alle +17, syystä jonka takia tuohon sitä lisätehoa lattiaan olen hakennut. Sain muuten säätöavaimen tällä viikolla ja nyt vähän kasvatettu virtausta kosteiden tukkiin mutta vielä ei osaa sanoa että muuttuuko.

Asumisesta taas että jos olkkarissa istuu kiikkustuolissa ja katsoo tv:tä ja siinä parin metrin päässä yläpuolella on tuloventtiili joka puhaltaa alle 17C ilmaa niskaan niin parin tunnin kuluttua on hartiat jumissa. Ei siinä ole kylmä mutta kun paikat ei tykkää viileästä virtauksesta. Samasta syystä ei ole koskaan voinut ajaa autollakaan ikkuna auki kuin ainoastaan helteillä.

Kyllä vaan. On tämä asuminen nykyään jännää, kun oikeasti pitää tuntea talonsa, että sen voi fiksusti säätää. Mahtaa passiivitaloissa olla vielä vaikeampaa, jos pienetkin muutokset vaikuttaa heti paljon. Tuliko tuo säätöavain muuten ihan pyytämällä vaan, vai pitikö alkaa perustelemaan jotain?

Itse saan korvat kipeäksi joksikin aikaa, jos ajelen ikkunat auki ja avoautojen kyydissä vasta hirveää onkin. Ei pysty ymmärtämään sellaisia leluja

 

[PorinKarhu]

Swegonin pyöriväkennoisiin ei näy olevan kuin sähkövastuskasetti. Enerventteihin saa sitten mallista riippuen vesikiertoista jälkilämmitystä/maakylmää/jäähdytystä ja sähköistä jälkilämmitysvastustakin useammlla teholla, tosin kalliimman systeemin laitto (putket, kennot yms.) lienee kannattavaa vasta sitten jos ottaa jäähdytyksen mukaan.

Ei se hyötysuhde loputtomiin auta. Kun ulkona on -20C niin ei se +21C poistoilma jaksa lämmittää tuloilmaa kuin ehkä +13C. Mikäli ilmanvaihdon teho on riittävällä tasolla niin kyllä se viileätä pukkaa niskaan. Toisaalta pitää muistaa se, että jos IV-koneesta työnnetään kylmää ilmaa sisään niin jollain sekin pitää lämmittää. Yhtäältä IV-koneella ei kyllä kannata varsinaisesti yrittää lämmittääkään (paitsi ehkä pyörivakennoisella sähkölämmitystalossa), mutta luulisin että kohtuullinen tuloilman lämpö mökistä riippuen liikkuu haitarilla +16...19C.

Joo tarkoitinkin, että varmasti jollain merkillä on vesikiertoisia, mutta tosiaan niiden kannattavuus taitaa olla vain jäähdytyksen kanssa järkevää. Ei se auta loputtomiin, mutta harvassa on täälläpäin yli 20 pakkaset eli lämmitys varmaan hyvinkin tarpeellinen kylmemmillä alueilla, mutta ei siis käytännön kokemusta vielä lämmityksen tarpeellisuudesta.

BÅtsman, juuri kävin sähkökaapilla ja elokuussa alkoi rakentaminen ja tähän päivään mennessä mennyt tuo 17500kw mennyt. On komiat sahkölaskut tulossa, mutta eipä tuo rakennusaikainen kulutus paljoa kerro. Toiveissa ainakin oli, ettei noin paljon menisi edes koko vuodessa kun on vain 120m2 kämppä ja eristeisiinkin on hieman panostettu.

 

[vilho_kanuuna]

Joo tarkoitinkin, että varmasti jollain merkillä on vesikiertoisia, mutta tosiaan niiden kannattavuus taitaa olla vain jäähdytyksen kanssa järkevää ...

BÅtsman, juuri kävin sähkökaapilla ja elokuussa alkoi rakentaminen ja tähän päivään mennessä mennyt tuo 17500kw mennyt. On komiat sahkölaskut tulossa, mutta eipä tuo rakennusaikainen kulutus paljoa kerro. Toiveissa ainakin oli, ettei noin paljon menisi edes koko vuodessa kun on vain 120m2 kämppä ja eristeisiinkin on hieman panostettu.

Mitä tarkotit tolla että vesikiertoinen ei kannattaisi. Siinä on omat ongelmansa mutta parempi varmasti kuin ei lämmitystä ollenkaan.

Eipä tosiaan voi vetää johtopäätöksiä rakennusaikaisista sähkölaskuista varsinkin jos on joutunut puhaltimilla lämmittämään. Mulla meni rakennnushommat niin näppärästi että oli maalämpö jo käytössä kun kylmimmät kuukaudet löivät päälle.