Omakotitalon energiankulutus

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Timba79
  • Aloitettu Aloitettu

EAA-valmisjuoma 24-pack

Pineapple Passion Fruit

1€/kpl
Timba tuossa manaa kun ei ehdi laittaa mittaria Enerventtiin, mutta voin kertoa että Pingu vie 50% teholla 50-60W/h eli n. 37-44kWh/kk. Siihen sitten pientä jälkilämmitystä ala 400W eli tähän aikaan vuodesta ehkä 42-45kWh/kk (pyynti 18C).

Hupen sähkökattila lämmittää 1=1 joka ei mielestäni ole kuitenkaan paljon jos lasketaan että veden lämmittämiseen on mennyt joku 180kWh (3m3 ja dT50C). Siitä jää n. 420kWh lämmitykseen jaettuna jollain 168m2 eli tulisko 0,08kWh/m2/pvä (Vilho taisi laskea omiaan näin). Vesikiertoinen lattialämmitys ottaa aina jotain jos sitä pyörittää. Mikäli välillä on paikat kylmänä ja välillä lämmitetään niin varmasti vie paljon koska ympäröivä massa pitää myös lämmittää. Siihen ei sovi on/off tyyli.

Alustukset linkkinä siihen, mikä tuossa mättää eli käyttösähkö ja IV-kone. Niitä kun lähtee selvittämään niin tulee säästöä. Meillä meni viime kuussa sähköä 440kWh (siinä oli kaikki) ja IV-koneen jälkilämmityskin oli päällä jollain 30-40% keskiarvolla.

Onkos tuo ILPin säädöt miten? Yleisesti olen nähnyt että peruslämpö (lattialämmitys) x astetta pyynnin alapuolelle ja ILPpi sitten nostaa loput. Lämpötaso pitäisi varmaan olla jossain 22C luokassa, sitä suurempi nostaa varmasti kulutusta.

Jos nyt vielä spekuloidaan noita kulutuksia Hupen kohdalla, niin onhan tuo käyttösähkö sis ilp kohtuu kova, sillä jos tuohon ottaa mukaan IV koneen niin ollaan suurinpiirtein mun lukemissa ja tuossa on vielä tuon reilun 600 kwh menoreikä.

Eli olen itsekin maalaismutulla sitä mieltä, että ratkaisu löytyy konffaamalla nuot yhteen. Jotenkin tuntuu omituiselta, että tänäpäivänä mikään perus sähkökattila veisi hurjasti toista enempi sähköä. Luulisi että kielletään edes myydä moista...

Mä en ole tuohon ILP puoleen perehtynyt yhtään, mutta monesti kuullut että niitä ajetaan väärin ja sähkölaskut vain nousee. Tietty osansa tekee kesällä jäähdyttäminen mutta talviaikainen lämmitys pitäisi tuon tasata ja pelkkä lämmittäminen tuoda jokatapauksessa joskus merkittävääkin säästöä.

Niin tai näin, tuntuu että nyt tuotu markkinoilla miljoona eri konetta, joiden kokonaisuutta ei hallitse kukaan. Tässä ois varmaan nyt jollakin alansa osaavalle tilinteon paikka.


EDIT: Eli jos mä nyt Hupen kohdalla tän oikein ymmärsin, niin sähkökattilalla ei ole nyt käytännössä lämmitetty ja silti se polttaa 600 kwh, eli jokin tuossa on pakko mättää ja pahasti. Sitten taas ymmärtää tuon IV koneen ja käyttösäsähkön sis ILP suurehkon kulutuksen kun ne hoitaa käytännössä koko torpan lämmittämisen.

Voisiko tosiaan olla niin, että kattilassa on joku anturi paskana?

Ja paljonko Huppe sulla lämpimän käyttöveden minimi ja maksimi ja miten usein on legionellakuumennus ja mihin asteeseen?
 
On se kumma kun se kenelle olen maksnut 30000 euroa näistä vempeleistä, ei anna mitään (järkeviä) neuvoja vaan parhaat neuvot saa nettifoorumilla tuntemattomilta ihmisiltä :jahas:

No CTC ei tee legionellapolttoa, koska lämpimän käyttöveden säiliötä ei ole vaan vesi lämmitetään lennossa. CTC manuskat ehkä kertois enempi, en muista mutta joku ylä ja alaäsäiliö ja pari kierukkaa tuossa on.
http://www.callidus.fi/index.php?k=4144

Itulan systeemit:
P1040923.jpg

-toikin ois pitäny tehdä ite saatana niin ois saanu noi suoraan.

Ja kattilan päältä:
P1040922.jpg


Sähkökattilan arvot jossain kävimme yhdessä läpi, ettekö muista?
min menovesi 25
max menovesi 35
huonepyynti 20 (mitattu 23)
kattila 52 (pyynti 50)
kattila alaosa 35 (pyynti 33)
Kattila max kw 6.0
Kattila alaosa max kw 6.0

käyrä kaltevuus 30
säätö +2
 
Pitäiskö sun harkita tuota suhdetta. Mulla on pieni epäilys että ILPpi syö paljon sähkö kun yrittää tehdä +25C ja lattialämmitys käy tyhjällä. Ei tuo ILPi ole mikään päälämmönlähde.

WTF? Se ILPpi pitää saada syömään mahdollisimman paljon sähköä. Silloin se kantaa niin suuren osan lämmityksestä kuin mahdollista. Jos ei sen rahkeet riitä niin sitten tehdään loput huonompihyötysuhteisilla vermeillä kuten kattila.
 
Kyllä mä arvelin että nuot menoveden lämmöt jossakin on, niiden etsiminen vaan on kohtuu työlästä kun ei yhtään enää muista milloin noista jauhettiin...

Mutta joo, tsekkasin nopeeta tuota CTC:n manuaalia läpi niin nyt vähän ymmärtää miten tämä peli toimii.

Eli idea siis (jos oikein ymmärsin) on että tuo on "tyhjäkäynnillä" tosi alhaisissa lukemssa, joten sähköä ei silloin pitäisi kulua juuri mitään ja se sitten tuottaa lämmintä vetto nopeesti kun sitä tarvitaan. Tämän perusteella voisi kuvitella oikeenkin taloudelliseksi tuota. Jos joku fiksumpi osaa noista asetuksista jotain sanoa, niin hyvä. Jotenkin vaan alkaa tuntumaan että siellä ois jotain pielessä ja se siksi kuluttaa niin paljon. Mutta eikös sieltä CTC:ltä oltu sanottu että tuo on "normaalia"? Ei ne sitten vissiin kerro esitteissään tuota "normaalia" kulutusta ollenkaan.

Ehkä kannattaisi katsoa joku muu vastaavia pelejä rassaavata taho ihan jostain muualta päin Suomea ja esittää asia sinne uudestaan, tie vaikka saisi ihan erilaisia vastauksia. Esim Niben asiakaspalvelu on pelkkä vitsi. Silloin kun meidän pumppua kytkettiin, ei ne siellä tienneet ees minkälaisten sulakkeiden taakse tuo pitää pistää. Tai siis kukaan ei halunnut tietää. Eikä tuntuneet tietävän mitään muutakaan mitä sieltä silloin joutui kyseleen. Todellinen "asiakaspalvelu" sekin.
 
WTF? Se ILPpi pitää saada syömään mahdollisimman paljon sähköä. Silloin se kantaa niin suuren osan lämmityksestä kuin mahdollista. Jos ei sen rahkeet riitä niin sitten tehdään loput huonompihyötysuhteisilla vermeillä kuten kattila.

Ai siis että se ILP on se päälämmönlähde eikä vesikiertoinen lattialämmitys? Aina oppii uutta... Eikös tuollaisen kaverina sitten jo olisi hyvä olla ne kaapelit lattiassa niin ei tarttis investoida yhtään mihinkään muuhun lämmöntuotto ja jakotapaan?
 
Joo hyvä idea. Pitää kysellä kenelle tuota on laitettu sähkökattilaksi, pääosin asentavat tuota maalämpöpumpuksi tai vesi-ilmalämpöpumpuksi. (vai mikä härpäke se olikaan), mutta tosiaan tuo skaalautuu moiseenkin. En todellakaan tuota vehjettä tuohon jätä jos joskus MLP:n pistän. Keneltäkään ei saa mitään jeesiä kun olen ainoa ihminen maailmassa kenellä tuollainen on ja joka noista ymmärtäisi jotain.
Kaverilla on tuollainen CTC mutta MLP:nä ja sillä menee se olikohan 18Mwh vuoteen sähköä. Eli aika paljon. Puusauna ja maalämpöputket ovat peltoon upotettuna. Ovat harvoin kotona, neliöitä joku himpan yli 200 2-tasossa. Muutaman vuoden vanha tuplahirsirunko talossa ja välissä puhallusvillat, eli uusi talo kyseessä.

Käyttösähköähän meillä menee paljon varmasti esim. pesukone+kuivausrumpu -yhdistelmään. Kumpikin pari kertaa päivässä päällä ja lisäksi tiskikone kerran päivässä.
 
Mä en ole tuohon ILP puoleen perehtynyt yhtään, mutta monesti kuullut että niitä ajetaan väärin ja sähkölaskut vain nousee. Tietty osansa tekee kesällä jäähdyttäminen mutta talviaikainen lämmitys pitäisi tuon tasata ja pelkkä lämmittäminen tuoda jokatapauksessa joskus merkittävääkin säästöä.

Joo päin vittuahan isännät 90-prosenttisesti ILPpejään ajelee. Elvistellään teboilin kahviossa kuinka se meidän ilmapumppu vien niiiiiiin vähän sähköä, on se oikein talousihme. -10 pakkasilla käydään napsauttamassa se pois päältä jne.

Sille ILPille pitää saada mahdollisimman suuri osa lämmistyskuormasta, koska se tekee lämpöä paremmalla hyötysuhteella kuin päälämmitysjärjestelmä. Jotta ILPIlle saadaan kuormaa, pitää päälämmitys säätää fiksusti. Mulla homma on hoidettu niin että lattialämmön piirit on kiinni lukuunottamatta laattalattioita. Kiertovesipumppu on ykkösellä ja Oumannilta säädöt siten että laattalattia tuntuvat juuri ja juuri mukavilta. Näin saan lattialämmön kautta päälämmitysjärjestelmältä sen minimin mikä on vielä asumismukavuuden kannalta OK. Loppuenergia joka tarvitaan sisälämmön saamiseksi 22-23 kieppeille tehdään sitten ILPillä ja takalla.
 
Joo päin vittuahan isännät 90-prosenttisesti ILPpejään ajelee. Elvistellään teboilin kahviossa kuinka se meidän ilmapumppu vien niiiiiiin vähän sähköä, on se oikein talousihme. -10 pakkasilla käydään napsauttamassa se pois päältä jne.

Sille ILPille pitää saada mahdollisimman suuri osa lämmistyskuormasta, koska se tekee lämpöä paremmalla hyötysuhteella kuin päälämmitysjärjestelmä. Jotta ILPIlle saadaan kuormaa, pitää päälämmitys säätää fiksusti. Mulla homma on hoidettu niin että lattialämmön piirit on kiinni lukuunottamatta laattalattioita. Kiertovesipumppu on ykkösellä ja Oumannilta säädöt siten että laattalattia tuntuvat juuri ja juuri mukavilta. Näin saan lattialämmön kautta päälämmitysjärjestelmältä sen minimin mikä on vielä asumismukavuuden kannalta OK. Loppuenergia joka tarvitaan sisälämmön saamiseksi 22-23 kieppeille tehdään sitten ILPillä ja takalla.

Ok, kuulostaa järkevälle. Ei ole tosiaan tähän tarvinnut perehtyä mutta taidanpa sen tehdä ihan kiinnostuksen vuoksi.
 
Joo hyvä idea. Pitää kysellä kenelle tuota on laitettu sähkökattilaksi, pääosin asentavat tuota maalämpöpumpuksi tai vesi-ilmalämpöpumpuksi. (vai mikä härpäke se olikaan), mutta tosiaan tuo skaalautuu moiseenkin. En todellakaan tuota vehjettä tuohon jätä jos joskus MLP:n pistän. Keneltäkään ei saa mitään jeesiä kun olen ainoa ihminen maailmassa kenellä tuollainen on ja joka noista ymmärtäisi jotain.
Kaverilla on tuollainen CTC mutta MLP:nä ja sillä menee se olikohan 18Mwh vuoteen sähköä. Eli aika paljon. Puusauna ja maalämpöputket ovat peltoon upotettuna. Ovat harvoin kotona, neliöitä joku himpan yli 200 2-tasossa. Muutaman vuoden vanha tuplahirsirunko talossa ja välissä puhallusvillat, eli uusi talo kyseessä.

Käyttösähköähän meillä menee paljon varmasti esim. pesukone+kuivausrumpu -yhdistelmään. Kumpikin pari kertaa päivässä päällä ja lisäksi tiskikone kerran päivässä.

Mitä hiton pesulaa te pyöritätte jos kone käy kahdesti päivässä? Ja sitäpaitti sähkölämmitystalossa tuon kuivarin energia menee lämmitykseen, että ei se ehkä niin paha talvella ole. Mutta joo, meillä kone päällä n. 5-6 kertaa viikossa, nelihenkinen perhe. Tosin pestään 90% täysiä koneita ja tuo on 7 kg kone. Kuivaillaan perusvaatteet kuivaustelineessä ja lakanat ja pyykeet rummussa. Mutta mitä oon käyrältä kulutusta seurannut, niin yllättävän vähillä tuo kuivausrumpu menee esim. astianpesukoneeseen verrattuna, joka on kohtuu kova sähkösyöppö jos ei aja jotain haistapaskaecoohjelmaa joka ei edes yhtään kuivaa niitä astioita.
 
Huppe:
Kattilan päältä otetusta kuvasta seuraavaa:
- ota seurantaan siirtyykö kattilan lämpö pahasti kylmävesipuolelle ja kuinka pitkälle
- pitäisi olla aika monta takaiskuventtiiliä tuossa paketissa ja on erittäin otollinen "painovoimaiselle" kierrolle (kuuma lähtee liikkeelle)
- tarkista kuuman veden lämpötila hanalta (mielellään kauimmaisessa) eli laita vaikka paistomittari ja jos kuuma on yli 55C hanalla niin sitten sekoittajaa pienemmälle kunnes saat 52-55C
- yleensä pesulat on kaupallisia....:)
- CTCn manuaali ja Itulan vehkeet syynissä, palaan kun ehdin perehtyä enemmän

Muille:
- hyviä pointteja suuntaan ja toiseen
 

3 kpl M-Nutrition EAA+

Mango - Hedelmäpunssi - Sitruuna - Vihreä omena

-25%
Huppe:
- minkälaiset litramäärät sulla menee piireissä / piirin pituus
- Warmiassa (16mm putki) menee luokkaa 60-104l/h eli 1-2l/min
- tarkoittaisi että sulla pitää piirit olla aika pienellä
- veikkaisin että sulla on jonkinlainen suunnitelma ja laskelmasivu josta arvot näkyy...?
- ihan vaan sillä että onko ketään kotona, kun on tullut huomattua että lattialämmityksen luovutus ei ole niin 1=1 kuin luulisi
 
Tässä speksit:

EDIT: Väärät kuvat. Poistin.

Laminaattia ei ole, parketit kaikkialla. Takkahuoneessa laatta. KT ja RKT klinkkeri.

Varastossa laminaatti.
 
Käyttösähkön kulutusta ei kyllä kannata aliarvioida. Itse kun oon sähköyhtiössä töissä niin väkisin tulee seurattua noita ja hyvin tyypillistä että esim. päiväsähköä menee todella rutkasti enemmän kuin yösähköä. Toki lämpöpumppujen yleistyminen vaikuttaa tuohon mutta ne erot on usein tuhansia kWh.
 
Ehdin vähän penkoa CTC manuaalia:
Sulla on käyrä 30 +2, tarkoittaa että -15 menee 32, veikkaisin että 30 +1 on oikeampi. Em. käyrä sekä yläraja 35 ja alaraja 24.
Kattilan alaosan pyynti pitää olla suurempi kuin menovesi max. eli ihan suosituksena +40, koska myös kuuma käyttövesi esilämpiää tuossa osassa niin mieti mitä tapahtuu kun +5 kylmä vesi lorahtaa alaosaan? Se on saman tien vastus päällä....
Alaosan kattilavastuksen tehoa voi miettiä että josko riittäisi 3kW tai 4,5kW. Isompi alalämpö ja hitaampi vastusteho saatta kuitenkin loppupelissä laskea kulutusta kun se ei ehdi "ylilämmittää" kuten isompi asetus.
Manuaalista ei löydy tolkkua siihen, mihin lämpötilaan tuo lämmittää kuuman veden ja siksi on tärkeää mitata ja säätää sekoitusventtiili.
Näitä pitää sitten seurata hetki ja olla säätämättä muita juttuja....

Tutkailen noita lattialämmitysspeksejä seuraavaksi...
 
Korkea on menoveden lämpötila ja sitä kautta lämmitystehot (lienee W/m2). Periaatteessa ihan linjassa Warmian kanssa vaikka eri tavalla tehtykin. Parketti ja laatta pienentää lämmitystehon tarvetta vs. laminaatti. Oletko kokeillut katsoa, mihin litramäärään tukkien mittarit eri piireissä asettuvat jos ja kun laitat pumpun II-nopeudelle, termarit max. eli täysin auki. Paluupuolen tukissa pitäisi olla nuo taulukon litramäärät/piiri. On tietysti hankalaa tulkata 0,5l tarkkuudella olevasta mittarista että onko 1,2 vai 1,3l mutta kuitenkin. Mikäli arvot näyttää aivan liian isoilta niin sitten pitää säätää. Nuo suunnitelma-arvot ovat siis mitoituslämpötila-arvoja eli täällä etelässä se on -26C ja teillä lienee jo keski-suomen arvo (oliskos ollut -29). Toinen juttu on sitten se, että sun talosi matalaenergia ja suunnitelmat normitalolle. Siis kuten meillä eli kaikki muut paitsi kosteat tilat on liian kuumia (pääosin) ja kosteissa tiloissa on Warmian suosituksen mukainen normitilojen menovesi sopiva (heittoa on siis 2C).
Anyway, nyt sun pitäisi pyörittää noita normivirtauksia jollain menovedellä ja tulkata niitä ylös/alas jotta löytyisi tolkku. Sen jälkeen niitä voi sitten kuristaa -4C jotta ILPpi hoitaa sitten loput. Mutta ei kaikkia yhtäaikaa koska muuten menee munat ja mämmit sekaisin. ILPpi siis pois ja 4-5pv säätökuuria .... sitten pitäisi helpotta, paitsi se pesula josta ei ole tuloja.:)
 
Onko 1800€ myös lämmönjako otettu huomioon?

En tiedä mitä tarkoitat, mutta kaapelia ja patteria löytyy, tiloista riippuen.

Omalla kieroutuneella logiikallani pitäisi myös mahdolliset tulisijat sekä savupiiput ynnätä mukaan lämmitysjärjestelmien perustamiskuluihin.

Ei ole moisia, varaukset toki olemassa jos sellaiset joskus innostun hankkimaan(tuskin). Aggrekaatti varavoimana, verkonvaihtokytkin liitettynä talon sähköjärjestelmään, jonka kautta "apuvirtaa" syötetään.

Kusettakaa sähkölämmittäjät itteenne miten tykkäätte mun puolestani.

Niinkuin sanoit, hyvä että keskustellaan. En ole kyllä kokenut, että kusettaisin itseäni, sillä olen laskenut asiat pankkiorjan näkökulmasta. Se 20 vuoden laina-aika korkoineen antaa asioille perspektiiviä. Myöskään myyntiin en ole taloa tehnyt, vaan itselle - niin pitkäksi aikaa kuin mahdollista. Teillähän oli muuten hieno juttu se, että appesi on "alan" ihmisiä. Mitähän talonne LVI-laitteet olisivat maksaneetkaan täysin ulkopuolisella teetettynä? LVI-tukkujen alennukset ovat huomattavia, itsekin olen päässyt niitä hyödyntämään projektissani. Ja putkarien tuntiveloitukset..huh!
 
Ehdin vähän penkoa CTC manuaalia:
Sulla on käyrä 30 +2, tarkoittaa että -15 menee 32, veikkaisin että 30 +1 on oikeampi. Em. käyrä sekä yläraja 35 ja alaraja 24.
Kattilan alaosan pyynti pitää olla suurempi kuin menovesi max. eli ihan suosituksena +40, koska myös kuuma käyttövesi esilämpiää tuossa osassa niin mieti mitä tapahtuu kun +5 kylmä vesi lorahtaa alaosaan? Se on saman tien vastus päällä....
Alaosan kattilavastuksen tehoa voi miettiä että josko riittäisi 3kW tai 4,5kW. Isompi alalämpö ja hitaampi vastusteho saatta kuitenkin loppupelissä laskea kulutusta kun se ei ehdi "ylilämmittää" kuten isompi asetus.
Manuaalista ei löydy tolkkua siihen, mihin lämpötilaan tuo lämmittää kuuman veden ja siksi on tärkeää mitata ja säätää sekoitusventtiili.
Näitä pitää sitten seurata hetki ja olla säätämättä muita juttuja....

Tutkailen noita lattialämmitysspeksejä seuraavaksi...
alakattilaa ei saa säädettyä kuin 6kw tai 0kw.

Huppe:
Kattilan päältä otetusta kuvasta seuraavaa:
- ota seurantaan siirtyykö kattilan lämpö pahasti kylmävesipuolelle ja kuinka pitkälle
- pitäisi olla aika monta takaiskuventtiiliä tuossa paketissa ja on erittäin otollinen "painovoimaiselle" kierrolle (kuuma lähtee liikkeelle)
- tarkista kuuman veden lämpötila hanalta (mielellään kauimmaisessa) eli laita vaikka paistomittari ja jos kuuma on yli 55C hanalla niin sitten sekoittajaa pienemmälle kunnes saat 52-55C
- yleensä pesulat on kaupallisia....:)
- CTCn manuaali ja Itulan vehkeet syynissä, palaan kun ehdin perehtyä enemmän

Muille:
- hyviä pointteja suuntaan ja toiseen

laskin kauimmaisesta hanasta (vessa, matkaa noin 17 metriä linnuntietä), 42 asteista on vesi.
lähimmäisestä hanasta (keittiö, matkaa noin 1 metri linnuntietä) oli 40 mutta alkoi pian laskemaan kunnes oli 36 asteista.
 
Oon kans sitä mieltä, että Hupen lämpökäyrä on vähän jytky.

Voiko nuo lattialämmityksen tehot olla W/m2? Ne on dekadin suurempia kuin mulla. Suurin on 80W/m2 ja sekin on tila missä kaikki ulkoseinät on lasia tai ovea käytännössä.
 
No katsoinpa väärät piirustukset, pahoittelut. Tuossa ekassa suunnitelmassa ne oli speksanneet jakotukkeja olohuoneeseen. Tahdoin ne tekniseen tilaan. Ei noissa tarkempia speksejä ole onko tuo w/m2 vai mitä tuo lämmitysteho. Tuossa ainakin hieman matalammat lämmöt vedessä? Tässä oikeat kuvat:

P1040926.jpg

Laminaattia ei ole, parketit kaikkialla. Takkahuoneessa laatta. KT ja RKT klinkkeri.
Varastossa laminaatti.

P1040927.jpg


P1040928.jpg


Tuon mutkan tuolta jääkaapin ja pakastimen alta oikaisin, en tahtonut KAIKKIA putkia sinne, jottei jääkaappi käy kuumana. Tuolla ei "ammattimiesten" mukaan ollut merkitystä mutta kyllä sillä minusta on että koko taloa lämmitetään jääkaapin alitse.

Aika pitkäthän noi piirit ovat, 88m, 98m jne.
 
Kattelin noita kiertonopeuksia nyt ja seuraavissa toi kierto oli aivan täysillä, asteikko loppuu jakotukin säädössä 4L kohdalla.
-takkahuone
-kylpyhuone1
-kylpyhuone2+sauna
-kodinhoitohuone
-varasto (työhuone).

Säädin noita nyt hieman pienemmälle (tuon paperin mukaiseksi). Säädin noita ensimmäistä kertaa elämäni aikana, käsisäätötermareita olen kyllä säädellyt. Nuohan ovat kaikki käsisäätöisiä, paitsi takkahuone, mikä sekin tosin huusi hoosiannaa.

Musta alkaa tuntua että ammattimiehet (tm) ovat unohtaneet tehdä jotain tässä talossa...

Pitänee purkaa noi ohjausmoottorit pois ja pistää venttiilit täysin auki ja säätää kaikki kierrot kohdalleen.
 

Suositut

Back
Ylös Bottom