Follow along with the video below to see how to install our site as a web app on your home screen.
Huomio: This feature may not be available in some browsers.
Torppa vuodelta -77 ja viime vuodenvaihteen tienoilla asentelin LTO-koneen, Vallox 110 SE. Koneen ostin mutkan kautta suhteilla hintaan 1300€ ja kanavisto maksoi karkeasti toisen mokoman. Tämän alkutalven perusteella kustannussäästö verrattuna entiseen painovoimaiseen ilmanvaihtoon on n. 15%. Takaisinmaksuajassa tämä olisi 7-8 vuotta, eli ei suoranainen lottovoito kyseessä ei ole. Asumismukavuus on kuitenkin ihan ylivoimainen entiseen verrattuna. Mainittakoon että kaikki ulkoseinät ja yläpohja on betonia ja ikkunat uusittu, joten ilmatiiveys on luonnostaan verrattain hyvä ja siten hedelmällinen ympäristö koneelliselle ilmanvaihdolle. Koneistettua pinta-alaa 160m2 ja koneistamatonta puolilämmintä 95m2, sisältäen ulkorakennuksen.Kellään omakohtaista kokemusta jälkikäteen asennetusta koneellisesta ilmanvaihdosta(lto) ja sen tuomista säästöistä lämmityskustannuksiin vanhemmassa talossa, kannattavaako vai ei? Tuli hommattua pieni projektitalo talveksi jossa on maakaasulämmitys ja ilmanvaihtona perinteinen huippari katolla ja korvausilma seinän läpi venttiileistä. Lämmityskustannukset edellisten asukkaiden toimesta on +2000e/vuosi, ja tuota olis nyt tarkotus saada reilusti alaspäin hilattua. Talohan ei ole kovin iso (~90m2) joten mikään hirmunen homma ei olis vedellä uudet putket yläpohjaan ja vaihtaa koneelliseen ilmanvaihtoon. Varsinkin kun kaikki pinnat lattiasta kattoon menee vaihtoon jokatapauksessa niin muutaman uuden reijän teko kattoon menisi siinä samoilla lämpimillä. Ja missä hintaluokissa tuollaisen asentaminen menee karkeasti jos itse vetelee ja eristää kaikki putket valmiiksi? Koneiden hinnat taitaa lähteä tonnista ylöspäin sitä mukaa mitä parempi hyötysuhde. Tarkoitus olisi myös muurata joku parinkolmen tonnin takka, jos sille saadaan vain pohjat tehtyä johonkin järkevästi.
Kellään omakohtaista kokemusta jälkikäteen asennetusta koneellisesta ilmanvaihdosta(lto) ja sen tuomista säästöistä lämmityskustannuksiin vanhemmassa talossa, kannattavaako vai ei? Tuli hommattua pieni projektitalo talveksi jossa on maakaasulämmitys ja ilmanvaihtona perinteinen huippari katolla ja korvausilma seinän läpi venttiileistä. Lämmityskustannukset edellisten asukkaiden toimesta on +2000e/vuosi, ja tuota olis nyt tarkotus saada reilusti alaspäin hilattua. Talohan ei ole kovin iso (~90m2) joten mikään hirmunen homma ei olis vedellä uudet putket yläpohjaan ja vaihtaa koneelliseen ilmanvaihtoon. Varsinkin kun kaikki pinnat lattiasta kattoon menee vaihtoon jokatapauksessa niin muutaman uuden reijän teko kattoon menisi siinä samoilla lämpimillä. Ja missä hintaluokissa tuollaisen asentaminen menee karkeasti jos itse vetelee ja eristää kaikki putket valmiiksi? Koneiden hinnat taitaa lähteä tonnista ylöspäin sitä mukaa mitä parempi hyötysuhde. Tarkoitus olisi myös muurata joku parinkolmen tonnin takka, jos sille saadaan vain pohjat tehtyä johonkin järkevästi.
Päivitystä.
Kerrosoala 197m^2 (aiempi ulkomuistista nyt katoin papereista)
Bruttoala 205m^2
Tilavuus rak 646m^3
Tilavuus ilma 414m^3
ET-luku 128
Kiintoisa havainto: lämmitystarveluvun (Lt) kun kertoo hiukan päälle komella saa torpan sähkönkulutuksen. Toki se ei 5:ltä kesäkuulta tule menemään noin mutta ainakin 7:ltä talvikuulta pystyy ennustamaan kulutuksen.
Lämmitystarveluvut - Ilmatieteen laitos
Kuu___ Kwh___ Lt_ Suhde
Tammi_ 2140.1 632 3.39
Helmi_ 1553.2 507 3.06
Maalis 1541.4 501 3.08
Huhti_ 1144.8 380 3.01
15kiloon (sähkölämpö vesikiertoisella lattialämmityksellä) menee tämä torppa (sähkölämpö vesikiertoisella lattialämmityksellä). Summa 11:ltä kuukaudelta 13069KwH. Lämmitystarvelukuun suhteuttettu luku on nyt syksyllä ollut korkeampi kuin keväällä. Varmaan pihtailun vähentymisen vuoksi.
Niin siis meinasin, että onko joku syy, miksi sähköllä lämmitetään vettä lattian kierrolle. Kun pääset halvemmalla vetämällä sähkövastukset lattiaan. Eli mitä lie entinen asukas ajatellut. Tosin, huomannut että aina ei kyllä ole ajateltu yhtään mitään.Putket vai matto. Tästä en tiedä. Edellisen omistajan peruja.
No jos laskee vaikka että eco-tilassa oleva suihku kuluttaa 6 litraa minuutissa vettä, niin 50 l / 6 l/min = 8,33 min. Eli vastaa se jo suht pitkää suihkuttelua ;) Tai ainakin itsellä menee alle 5 min, eli käyn tuolla 100 litralla suihkussa kolmena päivänä. Mutta nämä nyt on asioita ehkä, joista ei kannata tinkiä, että saa poju lillua. Opettaa sen suihkun käytön sit myöhemmin.Vettä ei aivan hirveästi läträtä, poika käy joka päivä pari kertaa kylvyssä, mutta siihen uppoa vain noin 50 litraa vettä.
Niin siis meinasin, että onko joku syy, miksi sähköllä lämmitetään vettä lattian kierrolle. Kun pääset halvemmalla vetämällä sähkövastukset lattiaan. Eli mitä lie entinen asukas ajatellut. Tosin, huomannut että aina ei kyllä ole ajateltu yhtään mitään.
No jos laskee vaikka että eco-tilassa oleva suihku kuluttaa 6 litraa minuutissa vettä, niin 50 l / 6 l/min = 8,33 min. Eli vastaa se jo suht pitkää suihkuttelua ;) Tai ainakin itsellä menee alle 5 min, eli käyn tuolla 100 litralla suihkussa kolmena päivänä. Mutta nämä nyt on asioita ehkä, joista ei kannata tinkiä, että saa poju lillua. Opettaa sen suihkun käytön sit myöhemmin.
Nelihenkinen perhe 80m2 paritalo, lämmin ulkovarasto (noin 5-asteinen tällä hetkellä), varaava sähkölattialämmitys ja ilmalämpöpumppu. Tällä hetkellä ainoastaan kylppärissä lattialämmitys päällä ja muuten ilmalämpöpumpulla 21-22 astetta. Sähkönkulutus kuitenkin noin 1400kwh/kuukausi tällä hetkellä. Ihan normaali talvikulutus? Vettä ei aivan hirveästi läträtä, poika käy joka päivä pari kertaa kylvyssä, mutta siihen uppoa vain noin 50 litraa vettä. Saunassa kerran viikossa. Pirkanmaan alueen säät.
Tyhmien kysymysten kerho tiedustelee lämminvesivaraajan toimintaa:
Jäspin sähkökattilasta kyse, mistä tiedän sisällä olevan veden lämpötilan?
Säätönupissa on asteikko 1-10, helpottaisi jos tietäisi edes sen että mitä tuo täydellä teholla maksimissaan antaa lämpötilaa vedelle?
Käyttöohjekirja ei valaise asiaa.