Omakotitalon energiankulutus

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Timba79
  • Aloitettu Aloitettu

GOOD MORNING

BCAA, EAA, MSM, GLUTAMIINI, VIHERJAUHEET

-40%
Enemmän varmaan merkitystä tuolla kosteusprosenttilla, mikähän olisi optimaalinen arvo? Löysin tuollaisen kosteuskytkimen 60€ jonka läpi voi vetää 3000w, joten riittää aivan hyvin omaan käyttöön.
 
Kellään omakohtaista kokemusta jälkikäteen asennetusta koneellisesta ilmanvaihdosta(lto) ja sen tuomista säästöistä lämmityskustannuksiin vanhemmassa talossa, kannattavaako vai ei? Tuli hommattua pieni projektitalo talveksi jossa on maakaasulämmitys ja ilmanvaihtona perinteinen huippari katolla ja korvausilma seinän läpi venttiileistä. Lämmityskustannukset edellisten asukkaiden toimesta on +2000e/vuosi, ja tuota olis nyt tarkotus saada reilusti alaspäin hilattua. Talohan ei ole kovin iso (~90m2) joten mikään hirmunen homma ei olis vedellä uudet putket yläpohjaan ja vaihtaa koneelliseen ilmanvaihtoon. Varsinkin kun kaikki pinnat lattiasta kattoon menee vaihtoon jokatapauksessa niin muutaman uuden reijän teko kattoon menisi siinä samoilla lämpimillä. Ja missä hintaluokissa tuollaisen asentaminen menee karkeasti jos itse vetelee ja eristää kaikki putket valmiiksi? Koneiden hinnat taitaa lähteä tonnista ylöspäin sitä mukaa mitä parempi hyötysuhde. Tarkoitus olisi myös muurata joku parinkolmen tonnin takka, jos sille saadaan vain pohjat tehtyä johonkin järkevästi.
 
Kellään omakohtaista kokemusta jälkikäteen asennetusta koneellisesta ilmanvaihdosta(lto) ja sen tuomista säästöistä lämmityskustannuksiin vanhemmassa talossa, kannattavaako vai ei? Tuli hommattua pieni projektitalo talveksi jossa on maakaasulämmitys ja ilmanvaihtona perinteinen huippari katolla ja korvausilma seinän läpi venttiileistä. Lämmityskustannukset edellisten asukkaiden toimesta on +2000e/vuosi, ja tuota olis nyt tarkotus saada reilusti alaspäin hilattua. Talohan ei ole kovin iso (~90m2) joten mikään hirmunen homma ei olis vedellä uudet putket yläpohjaan ja vaihtaa koneelliseen ilmanvaihtoon. Varsinkin kun kaikki pinnat lattiasta kattoon menee vaihtoon jokatapauksessa niin muutaman uuden reijän teko kattoon menisi siinä samoilla lämpimillä. Ja missä hintaluokissa tuollaisen asentaminen menee karkeasti jos itse vetelee ja eristää kaikki putket valmiiksi? Koneiden hinnat taitaa lähteä tonnista ylöspäin sitä mukaa mitä parempi hyötysuhde. Tarkoitus olisi myös muurata joku parinkolmen tonnin takka, jos sille saadaan vain pohjat tehtyä johonkin järkevästi.
Torppa vuodelta -77 ja viime vuodenvaihteen tienoilla asentelin LTO-koneen, Vallox 110 SE. Koneen ostin mutkan kautta suhteilla hintaan 1300€ ja kanavisto maksoi karkeasti toisen mokoman. Tämän alkutalven perusteella kustannussäästö verrattuna entiseen painovoimaiseen ilmanvaihtoon on n. 15%. Takaisinmaksuajassa tämä olisi 7-8 vuotta, eli ei suoranainen lottovoito kyseessä ei ole. Asumismukavuus on kuitenkin ihan ylivoimainen entiseen verrattuna. Mainittakoon että kaikki ulkoseinät ja yläpohja on betonia ja ikkunat uusittu, joten ilmatiiveys on luonnostaan verrattain hyvä ja siten hedelmällinen ympäristö koneelliselle ilmanvaihdolle. Koneistettua pinta-alaa 160m2 ja koneistamatonta puolilämmintä 95m2, sisältäen ulkorakennuksen.
 
Kellään omakohtaista kokemusta jälkikäteen asennetusta koneellisesta ilmanvaihdosta(lto) ja sen tuomista säästöistä lämmityskustannuksiin vanhemmassa talossa, kannattavaako vai ei? Tuli hommattua pieni projektitalo talveksi jossa on maakaasulämmitys ja ilmanvaihtona perinteinen huippari katolla ja korvausilma seinän läpi venttiileistä. Lämmityskustannukset edellisten asukkaiden toimesta on +2000e/vuosi, ja tuota olis nyt tarkotus saada reilusti alaspäin hilattua. Talohan ei ole kovin iso (~90m2) joten mikään hirmunen homma ei olis vedellä uudet putket yläpohjaan ja vaihtaa koneelliseen ilmanvaihtoon. Varsinkin kun kaikki pinnat lattiasta kattoon menee vaihtoon jokatapauksessa niin muutaman uuden reijän teko kattoon menisi siinä samoilla lämpimillä. Ja missä hintaluokissa tuollaisen asentaminen menee karkeasti jos itse vetelee ja eristää kaikki putket valmiiksi? Koneiden hinnat taitaa lähteä tonnista ylöspäin sitä mukaa mitä parempi hyötysuhde. Tarkoitus olisi myös muurata joku parinkolmen tonnin takka, jos sille saadaan vain pohjat tehtyä johonkin järkevästi.

Tuskin tuo uusi iv-kone säästöä. Päin vastoin, nythän olet vaihtamassa pientä poistopuhallinta enemmän sähköä kuluttavaan isoon koneeseen.
Laita sekin raha siihen takkaan ja sen kunnollisen suunnitteluuun. Säästöt on varmasti isommat.
 
Päivitystä.

Kerrosoala 197m^2 (aiempi ulkomuistista nyt katoin papereista)
Bruttoala 205m^2
Tilavuus rak 646m^3
Tilavuus ilma 414m^3
ET-luku 128

Kiintoisa havainto: lämmitystarveluvun (Lt) kun kertoo hiukan päälle komella saa torpan sähkönkulutuksen. Toki se ei 5:ltä kesäkuulta tule menemään noin mutta ainakin 7:ltä talvikuulta pystyy ennustamaan kulutuksen.
Lämmitystarveluvut - Ilmatieteen laitos


Kuu___ Kwh___ Lt_ Suhde
Tammi_ 2140.1 632 3.39
Helmi_ 1553.2 507 3.06
Maalis 1541.4 501 3.08
Huhti_ 1144.8 380 3.01

15kiloon (sähkölämpö vesikiertoisella lattialämmityksellä) menee tämä torppa (sähkölämpö vesikiertoisella lattialämmityksellä). Summa 11:ltä kuukaudelta 13069KwH. Lämmitystarvelukuun suhteuttettu luku on nyt syksyllä ollut korkeampi kuin keväällä. Varmaan pihtailun vähentymisen vuoksi.

1. 2140,10
2. 1553,20
3. 1541,40
4. 1144,80
5. 875,60
6. 685,00
7. 631,40
8. 612,70
9. 848,00
10. 1404,60
11 1632,20
 
15kiloon (sähkölämpö vesikiertoisella lattialämmityksellä) menee tämä torppa (sähkölämpö vesikiertoisella lattialämmityksellä). Summa 11:ltä kuukaudelta 13069KwH. Lämmitystarvelukuun suhteuttettu luku on nyt syksyllä ollut korkeampi kuin keväällä. Varmaan pihtailun vähentymisen vuoksi.

Tää on kyllä aika kova jos on ilman lämpöpumppuja ja älytöntä puun polttoa saavutettu? Millasia on eristevahvuudet, tai osaatko itse sanoa mikä on energiatehokkuuden taustalla?

Mulla kun menee 7000kwh pelkästään käyttösähköön.
 
Ja itseä kiinnostaa, onko ollut joku muu lämmitys aiemmin? Vai miksi on laitettu putket lattiaan, kun vastusmatto on kaikkineen kuluineen niin paljon halvempaa.

Mutta on kyllä tosiaan pieni kulutus. Ei taideta ainakaan lämpösellä vedellä lutrata, se kun eniten maksaa. Ei paljon kannata tuollaisella kulutuksella ainakaan maalämpöä asennella.
 
^ ET-luku taitaa olla hiukan alle 130 eli menee juuri matalenergia taloksi. Sähköllä lämpö pysyy 20 asteessa. Puita poltetaan joka päivä ettei tarvitse palella, mutta takka on aika pieni. Sellainen 200x50x50. Pysyyn vuorokauden lämpöisänä. Suihkuissa ei lutrailla, mutta saunassa käydään varsin usein ehkä 2-4 kertaa viikossa. Tosin saunan lämpöä ei tuuletella harakoille vaan lämpö päästetään kylppärin kautta muuhun huoneistoon. Joo tiedän joku kirkuu että talo homehtuu, mutta kun ikkunoissa ei kosteutta näy ja kun huomioi että kylläppärin + saunan tilavuus ehkä 20 kuutiota ja koko torpassa 400 kuutiota niin kyllä sen vaikutus olemattomaksi jää. Ilmanvaihto on usein asetuksessa 1/4 ja toisinaan 2/4 asetuksessa.

Onhan se käyttösähkö meilläkin yli 7000Kwh. Katsoo vaikka elokuun kulutuksen ja ottaa kertaa 12. Tosin talvella käyttösähkö on osa lämmityssähköä, koska sähkölaitteiden energia lämmittää myös. Putket vai matto. Tästä en tiedä. Edellisen omistajan peruja.
 
Nelihenkinen perhe 80m2 paritalo, lämmin ulkovarasto (noin 5-asteinen tällä hetkellä), varaava sähkölattialämmitys ja ilmalämpöpumppu. Tällä hetkellä ainoastaan kylppärissä lattialämmitys päällä ja muuten ilmalämpöpumpulla 21-22 astetta. Sähkönkulutus kuitenkin noin 1400kwh/kuukausi tällä hetkellä. Ihan normaali talvikulutus? Vettä ei aivan hirveästi läträtä, poika käy joka päivä pari kertaa kylvyssä, mutta siihen uppoa vain noin 50 litraa vettä. Saunassa kerran viikossa. Pirkanmaan alueen säät. :)
 

Anabolic Overdrive

2 kg, Orange

-30%
Putket vai matto. Tästä en tiedä. Edellisen omistajan peruja.
Niin siis meinasin, että onko joku syy, miksi sähköllä lämmitetään vettä lattian kierrolle. Kun pääset halvemmalla vetämällä sähkövastukset lattiaan. Eli mitä lie entinen asukas ajatellut. Tosin, huomannut että aina ei kyllä ole ajateltu yhtään mitään.


Vettä ei aivan hirveästi läträtä, poika käy joka päivä pari kertaa kylvyssä, mutta siihen uppoa vain noin 50 litraa vettä.
No jos laskee vaikka että eco-tilassa oleva suihku kuluttaa 6 litraa minuutissa vettä, niin 50 l / 6 l/min = 8,33 min. Eli vastaa se jo suht pitkää suihkuttelua ;) Tai ainakin itsellä menee alle 5 min, eli käyn tuolla 100 litralla suihkussa kolmena päivänä. Mutta nämä nyt on asioita ehkä, joista ei kannata tinkiä, että saa poju lillua. Opettaa sen suihkun käytön sit myöhemmin.
 
Sitä ihmettelin vaan kun esimerkiksi 30.11 meillä ei ollut perhe kämpässä paikalla koko päivänä 8.00 jälkeen, lattialämmitykset ihan minimillä ja ilmalämpöpumppu porotti 21 astetta, silti sähkönkulutus 38kwh. Päivän keskilämpötila tuolloin +1.5 astetta. Kuulostaa vaan pirun isolta.
 
Niin siis meinasin, että onko joku syy, miksi sähköllä lämmitetään vettä lattian kierrolle. Kun pääset halvemmalla vetämällä sähkövastukset lattiaan. Eli mitä lie entinen asukas ajatellut. Tosin, huomannut että aina ei kyllä ole ajateltu yhtään mitään.


No jos laskee vaikka että eco-tilassa oleva suihku kuluttaa 6 litraa minuutissa vettä, niin 50 l / 6 l/min = 8,33 min. Eli vastaa se jo suht pitkää suihkuttelua ;) Tai ainakin itsellä menee alle 5 min, eli käyn tuolla 100 litralla suihkussa kolmena päivänä. Mutta nämä nyt on asioita ehkä, joista ei kannata tinkiä, että saa poju lillua. Opettaa sen suihkun käytön sit myöhemmin.

Tokihan se leivänpaahdin siellä lattiassa on halvempi asennusvaiheessa, mutta vesikiertoinen tarjoaa paljon enemmän vaihtoehtoja jos lämmitysjärkkää ajattalee joskus vaihtaa. Liekö jotain tällaista ajatellut.

Ne on tosiaan nämä suihkujen pituudetkin kulutustottumusasia. Itse vedän "laivasuihkuja" mutta vaimo taas voi seistä suihkun alla silmät kiinni sen 10-15 minuuttiakin. Mikää eco-ei kelpaa kun vettä pitää tulla :) Mutta kysehän onkin elämänlaadusta, josta ei aina kannata tinkiä.
 
Tuota noin, on tuolla kylppärissä ja kodinhoitohuoneessa yhteinen lattialämmitys. Katsoin mittarilla ja laatan lämpö oli 25 astetta, eikös se ole hieman liikaa ja ei ollut sillä hetkellä edes lämmitys päällä? Kun saunotaan tai kuivatetaan pyykkiä nappastaan kuitenkin ilmanvaihtoa isommalle.
 
Eikä ole ollut pitkään aikaan päällä eikä suihkussa käyty hiljattain? Kai se termari voi olla viallinen, näkeekö siinä mistään valosta milloin vastuksiin menee virtaa?
 
Saas nähä miten käy energiankulutukselle ja talon lämmöille kun vaihtu kaks kappaletta kolmesta olohuone&keittiötilan pattereista uusiin. Yksi vanha näytti toimivan, toisessa alko toiminta vasta kun termostaatin käänsi 25 asteeseen, vaikka kämpässä pitäs olla 20 astetta mittarin mukaan. Kolmas paukautti sulakkeen joka kerta kun yritti laittaa virrat päälle eli toimi vielä huonommin kun tuo toinen. Pitänee katella sähköyhtiön palvelusta onko eroa entisiin kulutuskäyriin nyt talven mittaan...

Yllättävää sinänsä, että tuo yks vielä toimii vaikka ovat ilmeisesti alkuperäsiä vuodelta 1990, kun kaks muuta on ollu poissa pelistä nyt kuukauden tai kaks niin tuo toimiva on varmasti vetäny aika kovalla prosentilla kun koittanu korvata kahta muuta. Kämpässä enää kaks muuta toimivaa alkuperästä jotka sijaitsee eteisessä ja tuulikaapissa. Tuulikaapin patteri ei juurikaan ole käytössä kun siellä saa olla viileempi ja eteisessä on suoraan ilmalämpöpumpun alla joten senkin otin jo pari vuotta sitten pois päältä :)
 
Luulisin että ei isoa eroa kulutuksessa, ellei ole kauhea ylilämpö ollut kämpässä viallisten patterien takia.

Kyllä muuten voi keskellä yötä valvottaa pätkivästi käyvä lto! Olihan se melkein 10 astetta pakkasta, toki kennon kuuluu jäätyä noin arktisessa kelissä :curs:
 
Tyhmien kysymysten kerho tiedustelee lämminvesivaraajan toimintaa:
Jäspin sähkökattilasta kyse, mistä tiedän sisällä olevan veden lämpötilan?
Säätönupissa on asteikko 1-10, helpottaisi jos tietäisi edes sen että mitä tuo täydellä teholla maksimissaan antaa lämpötilaa vedelle?
Käyttöohjekirja ei valaise asiaa.
 
Nelihenkinen perhe 80m2 paritalo, lämmin ulkovarasto (noin 5-asteinen tällä hetkellä), varaava sähkölattialämmitys ja ilmalämpöpumppu. Tällä hetkellä ainoastaan kylppärissä lattialämmitys päällä ja muuten ilmalämpöpumpulla 21-22 astetta. Sähkönkulutus kuitenkin noin 1400kwh/kuukausi tällä hetkellä. Ihan normaali talvikulutus? Vettä ei aivan hirveästi läträtä, poika käy joka päivä pari kertaa kylvyssä, mutta siihen uppoa vain noin 50 litraa vettä. Saunassa kerran viikossa. Pirkanmaan alueen säät. :)

Kuulostaa suurelta. Meillä melkein tuplaneliöt eikä kulutus ole paljon suurempi. Tosin meillä takka hoitaa noin 60m2 lämmityksen. Juuri lämpökameralla katselin torpan läpi. Pari pikku reikää löytyi, mutta enpä taida alkaa toimenpiteisiin. Erityisestihän kannattaa olla huolissaan katon eristyksistä ja isoista reistä.


Tyhmien kysymysten kerho tiedustelee lämminvesivaraajan toimintaa:
Jäspin sähkökattilasta kyse, mistä tiedän sisällä olevan veden lämpötilan?
Säätönupissa on asteikko 1-10, helpottaisi jos tietäisi edes sen että mitä tuo täydellä teholla maksimissaan antaa lämpötilaa vedelle?
Käyttöohjekirja ei valaise asiaa.

Valuta vettä lähihanasta ja mittaa lämpötila. Kantsii ensin säätää termostaattisekoitusventtiili kiinni jos sellainen on.

Meillä on moderni malli jossa on ihan celciusasteikko. Skaala on 0-85.

"Legionella-bakteerien syntymisen estämiseksi suositellaan alimmaksi lämpötilaksi
vähintään 55 °C. Käytettäessä jatkuvaa sähkölämmitystä, on energiataloudellisesti kannattavinta säätää
lämpötila mahdollisimman alas, esim. 60 °C. Yösähköä käytettäessä kannattaa säätää varaaja korkeampaan
lämpötilaan, esim. 70 °C, jotta lämmintä vettä riittää koko päivän kulutustarpeisiin. Kulutuksen ollessa runsasta,
valitaan 80…85 °C."
https://www.google.fi/search?q=jäspi+tehowatti&ie=utf-8&oe=utf-8&gws_rd=cr&ei=49qCVuyoAcT7swGEo4l4
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom