Oikeustiedettä opiskelemaan?

[Pacem]

Poju83: Vaikken oikiksessa olekaan, niin vähän samantyylisen rupeaman olen joutunut repäsemään. Ei kannata lukea noin paljon (siis toi 12h). Et pysty millään omaksumaan tuolla tahdilla kaikkea. Muistaakseni 7-8h on tutkitusti se aika, minkä pystyt päivässä lukemaan, ilman että menee kovin paljon hukkaan. Tietty varmaan jonkin verran yksilökohtaista, mutta itse himmaisin vähän tahtia.

 

[RawOstrich]

Valmennuskurssit ovat hyödyllisiä, säntillinen pänttääminen välttämätöntä. Oikiksen pääsykokeissa fiksuudesta on hyvin vähän hyötyä moniin muihin paikkoihin verrattuna.

On hyvä pitää mielessä, että iso osa juristeista on kerrassaan kelvottomia, epärehellisiä ihmisiä, jotka päätyvät opiskelemaan elämän muodollisia sääntöjä vain ja ainoastaan oman pääkoppansa sekavuuden vuoksi. Tämä on totuus.

Opiskelu jää täysin omalle vastuulle, eli on hyvin vapaata.

Valmistumisen jälkeen tutkinto kelpaa moniin töihin, mutta rajoittaa vaihtoehtoja kuitenkin enemmän kuin KTM, DI tai VTM.

Juristin hommat on koiran hommia, ekonomit tienaavat enemmän ja tekevät dynaamisempia hommia.

 

[rocky6]

Turussa joo. Tuskin opiskelu eroaa paljoa minkään muunkaan alan opiskelusta? samaa kirjojen lukemista ja tenteissä ravaamista. Jos jotain oikeus ja kohtuus-glamouria hakee niin tulee kyllä pettymään
Ja se nyt on aivan sama mistä sen tutkintonsa saa, ihme psykorunkkaamista tuollainen "meidän paikka on paras paikka".

 

[Angelos]

Joo, mut mä luen viime vuoden pääsykoekirjoja ennen ku ne uudet ilmestyy. Ne on melkein identisii tän vuoden kirjojen kanssa.

Mihin tämä tieto perustuu?

 

[Tatu Henriksson]

Valmennuskurssit ovat hyödyllisiä, säntillinen pänttääminen välttämätöntä. Oikiksen pääsykokeissa fiksuudesta on hyvin vähän hyötyä moniin muihin paikkoihin verrattuna.

On hyvä pitää mielessä, että iso osa juristeista on kerrassaan kelvottomia, epärehellisiä ihmisiä, jotka päätyvät opiskelemaan elämän muodollisia sääntöjä vain ja ainoastaan oman pääkoppansa sekavuuden vuoksi. Tämä on totuus.

Opiskelu jää täysin omalle vastuulle, eli on hyvin vapaata.

Valmistumisen jälkeen tutkinto kelpaa moniin töihin, mutta rajoittaa vaihtoehtoja kuitenkin enemmän kuin KTM, DI tai VTM.

Juristin hommat on koiran hommia, ekonomit tienaavat enemmän ja tekevät dynaamisempia hommia.

Tekisi mieleni kommentoida tähän jotain painokelvotonta, mutta totean vain että ... Ei lakimiehissä ole sen enempää kelvottomia yksilöitä, kuin millään muullakaan alalla. Taidat olla taas yksi jenkkipropagandan uhri.

 

[Sakael]

Tekisi mieleni kommentoida tähän jotain painokelvotonta, mutta totean vain että ... Ei lakimiehissä ole sen enempää kelvottomia yksilöitä, kuin millään muullakaan alalla. Taidat olla taas yksi jenkkipropagandan uhri.

Saako ihan kysäistä, että miksi et ole asianajaja?

 

[poju83]

Mihin tämä tieto perustuu?

Lapin yliopiston nettisivuilta näkee tän vuoden koealueen osa-alueet ja näiden osa-alueiden kirjoittajat. Esim. oikeushistoria (Kuusikko), perheoikeus (Mikkola), jne. Ja kirjatki on aivan samannimisii. Voihan se olla että ne on TÄYSIN erilaisii kirjoja, mut ei siitä varmaan mitää haittaakaa oo jos lukee vanhoja kirjoja ennen ku ne uudet ilmestyy.

 

[Tatu Henriksson]

Saako ihan kysäistä, että miksi et ole asianajaja?

Asianajaja on nimike, jota saa käyttää Suomen Asianajoliiton jäsen. Itse on kyseiseen julkisoikeudelliseen yhdistykseen kuulu varsin huomattavien jäsenmaksujen takia. Siinä vaiheessa, kun yhdistyksen edut allekirjoittaneelle vastaavat jäsenmaksun määrää, todennäköisesti liityin kyseiseen yhdistykseen.

 

[MHK]

Tatu ihan mielenkiinnosta vielä: Onko "asianajaja" terminä kuitenkin sellainen että se edistää toimeksiantoja? Eikö kuuluminen asianajajaliittoon ole tietynlainen takuu laadusta, käsittääkseni valvonta on jokseenkin tiukkaa jäsenten kohdalla?

 

[Tatu Henriksson]

Tatu ihan mielenkiinnosta vielä: Onko "asianajaja" terminä kuitenkin sellainen että se edistää toimeksiantoja? Eikö kuuluminen asianajajaliittoon ole tietynlainen takuu laadusta, käsittääkseni valvonta on jokseenkin tiukkaa jäsenten kohdalla?

Väitettyyn toimeksiantoja edistävään vaikutukseen korkea jäsenmaksu juuri perustuu, itsekin tämän ainakin osittain allekirjoitan. Niin paljon olen kaikenmaailman asianajajia nähnyt, etten pelkkää nimikettä todellakaan pidä laadun takeena. Asianajajaliitto toki valvoo jäseniään ja liitto voi antaa asianajajalle huomautuksen tai erottaa liitosta, mutta valvonta ei ole yhtä tehokasta ja kattavaa kuin esimerkiksi lääkäreiden kohdalla.

 

[Sakael]

Asianajaja on nimike, jota saa käyttää Suomen Asianajoliiton jäsen.

Kyse on kuitenkin Suomen Asianajajaliitosta...

 

[Sakael]

Niin paljon olen kaikenmaailman asianajajia nähnyt, etten pelkkää nimikettä todellakaan pidä laadun takeena. Asianajajaliitto toki valvoo jäseniään ja liitto voi antaa asianajajalle huomautuksen tai erottaa liitosta, mutta valvonta ei ole yhtä tehokasta ja kattavaa kuin esimerkiksi lääkäreiden kohdalla.

Vaikka mielestäsi asianajaja-nimike ei olekaan laadun tae, pitäisin kuitenkin asianajajatoimistoa luotettavampana vaihtoehtona kuin lakiasiantoimistoa. Lakiasiantoimistonhan voi perustaa ihan kuka tahansa ilman oikeustieteellistä koulutusta (tiedän kyllä, että näin ei ole sinun tapauksessasi). Eroja lakiasiantoimiston ja asianajajatoimiston välillä on kuitenkin paljon enemmän kuin mainitsemasi ammatillinen valvonta ja kurinpito menettely. Listaan tulee lisätä mm. asianajajatutkinto, vaatimus kokemuksesta ja ammattitaidosta, vastuuvakuutuspakko ja korvausrahasto, henkilökohtainen vastuu (myös osakeyhtiössä toimittaessa), salassapitovelvollisuus sekä velvolllisuus alistua palkkioriitojen selvittelymenettelyyn.

 

[Tatu Henriksson]

Vaikka mielestäsi asianajaja-nimike ei olekaan laadun tae, pitäisin kuitenkin asianajajatoimistoa luotettavampana vaihtoehtona kuin lakiasiantoimistoa. Lakiasiantoimistonhan voi perustaa ihan kuka tahansa ilman oikeustieteellistä koulutusta (tiedän kyllä, että näin ei ole sinun tapauksessasi). Eroja lakiasiantoimiston ja asianajajatoimiston välillä on kuitenkin paljon enemmän kuin mainitsemasi ammatillinen valvonta ja kurinpito menettely. Listaan tulee lisätä mm. asianajajatutkinto, vaatimus kokemuksesta ja ammattitaidosta, vastuuvakuutuspakko ja korvausrahasto, henkilökohtainen vastuu (myös osakeyhtiössä toimittaessa), salassapitovelvollisuus sekä velvolllisuus alistua palkkioriitojen selvittelymenettelyyn.

Siis tietenkin Suomen Asianajajaliitto, my mistake...

Kuitenkin vielä muutamia kommentteja, vaikka tämä onkin hieman alkuperäisestä otsikosta.

- Asianajotutkinto: en tunne ketään, joka ei olisi päässyt kyseisestä tutkinnosta läpi parin päivän lukemisella, yhtä tyhjän kanssa
- Vaatimus kokemuksesta ja ammattitaidosta: niin, niin, kuten tuossa yllä kirjoitin, kaikenmaailman asianajajaa olen nähnyt, ei todellakaan mikään tae mistään.
- Vastuuvakuutuspakko: pitää olla hieman jälkeenjäännyt jos sellaista ei ilman pakkoa ymmärrä ottaa.
- Henkilökohtainen vastuu tulee kyseesee myös lakiasiaintoimistossa, riippuen tietysti lakimiehen asemasta yhtiössä, ei kuitenkaan juuri eroa asianajotoimistoon.
- Salassapitovelvollisuuden rikkomisesta voi seurata vain kurinpitomenettely, myös lakiasiaintoimisto voi joutua vahingonkorvausvelvolliseksi salassapitovelvollisuuden rikkomisesta.
- Palkkioriitamenettely: en ole koskaan kuullut alle 200e tuntiveloituksia kohtuullistettavan palkkioriitamenettelyssä...

Kuten sanoin, tulevaisuudessa voin hyvinkin liittyä Suomen Asianajajaliiton (menipäs oikein ) jäseneksi. Tässä välillä olen vain saannut harmaita hiuksia asianajajapakosta puhuttaessa.

 

[RawOstrich]

Tekisi mieleni kommentoida tähän jotain painokelvotonta, mutta totean vain että ... Ei lakimiehissä ole sen enempää kelvottomia yksilöitä, kuin millään muullakaan alalla. Taidat olla taas yksi jenkkipropagandan uhri.

Kollega hyvä, huomaan että silmäsi ovat vielä hieman siniset. Onneksi olkoon. kyllä se siitä.

"Ensimmäisen tapamme kaikki lakimiehet" totesi vallankumousta suunnitteleva henkilö Shakespearen teoksessa Henry IV. Aikanaan oikeustiedettä opiskelemaan pyrkivänä ja myöhemmin sen opiskelijana pohdin useasti tuon idean taustalla olevaa järkeilyä.

Tuolloin ajattelin, että lakimiesten mestaus on vallankumousta ja yhteiskuntarakenteiden muuttamista edistävä välttämättömyys. Uskoin lakimiesten olevan olemassa olevia rakenteita ylläpitävä ja uudistuksia jarruttava voima. Vallankumouksen tapahtuessa tuo joukko olisi sitten uhrattava yhteisen edun nimissä. Ikävää, mutta välttämätöntä.

Kuinka naivilta näyttääkään tuo ajatuskyhäelmä nyt, todellisuuden murrettua ruusuisen ideaalini lakimieskunnasta. Eivät lakimiehet vallankumousta pysäyttämään kykenisi, varsinkaan kun vallankumous jo sinänsä seuraa heidän kyvyttömyydestään ylläpitää vanhoja yhteiskunnan rakenteita.

Miksi Shakespeare sitten tällaisen ajatuksen esitti, ja miksi se on jäänyt elämään 1500-luvulta tähän päivään? Olen viimeinkin ratkaissut tämän arvoituksen, tosin epäilen että moni muukin on samaan päätynyt. Ei lakimiehiä pidä vallankumouksen yhteydessä tappaa siksi, että se olisi välttämätöntä tai edes hyödyllistä, vaan siksi, että vallankumouksen aiheuttaman sekasorron yhteydessä se on ylipäätään mahdollista. Järjestyksen ja vakaiden olojen vallitessa moinen joukkomestaus olisi käytännössä mahdotonta tai aiheuttaisi ainakin moraalista närkästystä.

 

[Tatu Henriksson]

Kollega hyvä, huomaan että silmäsi ovat vielä hieman siniset. Onneksi olkoon. kyllä se siitä.

"Ensimmäisen tapamme kaikki lakimiehet" totesi vallankumousta suunnitteleva henkilö Shakespearen teoksessa Henry IV. Aikanaan oikeustiedettä opiskelemaan pyrkivänä ja myöhemmin sen opiskelijana pohdin useasti tuon idean taustalla olevaa järkeilyä.

Tuolloin ajattelin, että lakimiesten mestaus on vallankumousta ja yhteiskuntarakenteiden muuttamista edistävä välttämättömyys. Uskoin lakimiesten olevan olemassa olevia rakenteita ylläpitävä ja uudistuksia jarruttava voima. Vallankumouksen tapahtuessa tuo joukko olisi sitten uhrattava yhteisen edun nimissä. Ikävää, mutta välttämätöntä.

Kuinka naivilta näyttääkään tuo ajatuskyhäelmä nyt, todellisuuden murrettua ruusuisen ideaalini lakimieskunnasta. Eivät lakimiehet vallankumousta pysäyttämään kykenisi, varsinkaan kun vallankumous jo sinänsä seuraa heidän kyvyttömyydestään ylläpitää vanhoja yhteiskunnan rakenteita.

Miksi Shakespeare sitten tällaisen ajatuksen esitti, ja miksi se on jäänyt elämään 1500-luvulta tähän päivään? Olen viimeinkin ratkaissut tämän arvoituksen, tosin epäilen että moni muukin on samaan päätynyt. Ei lakimiehiä pidä vallankumouksen yhteydessä tappaa siksi, että se olisi välttämätöntä tai edes hyödyllistä, vaan siksi, että vallankumouksen aiheuttaman sekasorron yhteydessä se on ylipäätään mahdollista. Järjestyksen ja vakaiden olojen vallitessa moinen joukkomestaus olisi käytännössä mahdotonta tai aiheuttaisi ainakin moraalista närkästystä.

Kollega? Saanen epäillä, mahdollista toki, muttei todennäköistä... Varsin korkealentoista tekstiä, kuulostaa enemmänkin humanistilta, kotikutoiselta sellaiselta vieläpä. Kollega hyvä, jos nyt satut sellainen vaikka olemaankin, geeneistä johtuen silmäni ovat siniset, mutta niillä on tätä maailmaa nähty suunnalta jos toiseltakin, enkä usko näkökantojesi tarjoavan allekirjoittaneelle juurikaan uutta.

Mikäli haluat jatkaa keskustelua, tekisin sen mielelläni privaatisti.

 

[lepex]

On hyvä pitää mielessä, että iso osa juristeista on kerrassaan kelvottomia, epärehellisiä ihmisiä, jotka päätyvät opiskelemaan elämän muodollisia sääntöjä vain ja ainoastaan oman pääkoppansa sekavuuden vuoksi. Tämä on totuus.

Arvatenkaan et ole tavannut isoa osaa juristeista.
Olet siis jäävi sanomaan mitään tällaista.

Olen tavannut yhden juristin elämässäni, sotilasasiamiehen, ja hän kyllä edusti tätä hieman kyseenalaista mielikuvaa.
Hän tiesi tasan tarkkaan, mistä aita oli matalin (ts.mihin lakipykäliin vedota) rikoksia, rikkeitä, virheitä, vahinkoja tms. tehdessään.

Eivät kaikki lakimiehet ole hänen kaltaisiaan käveleviä ruumiita, eivät varmasti.
Mutta tämä kaveri tosiaan oli kuin haudankaivaja, olemukseltaan ja pukeutumiseltaan.

 

[Pain]

Kommentoimatta enemmän lakimiesten kelvottomuutta tai kelvollisuutta, Sebuliukselle tsemppiä pääsykokeisiin. Jos haet helsinkiin, niin kirjastolla tavataan.

 

[J-XxX]

Onnea vaan "pojulle" luku-urakkaan. Taisin itsekin aikoinaan tammikuussa aloitella lukemisen...tosin toi lukumäärä tuntuu aika paljolta.

Nyt kun tässä on Turkua ja Helsinkiä kilpaa kehuttu niin voinen mainostaa myös Rolloa opiskelupaikkana

1. Rovaniemeltä valmistutaan keskimäärin nopeammin kuin Hesasta tai Turusta (joo-o siitä on tutkimus viime vuodelta, Rovaniemi n. 5 v Hesa+Turku n.5,5 v.). Vaikka eihän täysipäiväisellä opiskelulla aikaa yhteen tutkintoon paljoa yli kolmea vuotta saa kulumaan ellei siis käy töissä, pidä välivuosia ja käy vaihdossa yms. Tosin tuleva tutkintorakenneuudistus voi muuttaa näitä valmistumisaikojakin?

2. Rovaniemellä on käsittääkseni enemmän pakollista oikeustapausopetusta ja myös luentoja. Tämä on mielestäni positiivinen asia. Asioita kun oppii usein paremmin tekemällä kuin vain kirjoja lukemalla.

Ja listaahan voisi jatkaa vaikka kuinka paljon...Mutta varmasti kaikissa oikiksissa oppii kaiken tarpeellisen, jos tahtoo. Ja työelämässä sillä ei käsittääkseni ole juuri väliä mistä on valmistunut.

Miinuksena Rovaniemellä lähinnä on se, että kesätöihin joutuu useimmiten lähtemään etelään, koska täällä ei työpaikkoja ole liikaa...

 

[RawOstrich]

Kollega? Saanen epäillä...

.

Kiitän kohteliaisuudesta, parhaasta jonka olen vuosiin saanut :-)

Myös minä olen valmis tämän mittelön päättämään.

Ps, en tarjoa täällä enkä muuallakaan lakipalveluja, minulla on yksi päämies ja se riittää.

 

[Heikki]

Asianajaja on nimike, jota saa käyttää Suomen Asianajoliiton jäsen. Itse on kyseiseen julkisoikeudelliseen yhdistykseen kuulu varsin huomattavien jäsenmaksujen takia. Siinä vaiheessa, kun yhdistyksen edut allekirjoittaneelle vastaavat jäsenmaksun määrää, todennäköisesti liityin kyseiseen yhdistykseen.

IMO

Tarkentaen: AA on nimike henkilölle, joka on täyttänyt aa-liiton vaatimukset. Asianajajaliittoon ei liitytä noin vain ja kaikki lakimiehet eivät sinne välttämättä pääse vaikka kuinka haluaisivat.

Ei kai jäsenmaksut ole pääsyy liittoon kuulumattomuudesta. AA-titteli puhuu mielestäni toimeksiantovaiheessa varsin paljon (lähtökohtaisesti) kokemuksesta/rehellisyydestä/julkisesta valvonnasta/aa:n maksukykyisyydestä (niille henkilöille jotka ymmärtävät asianajajan ja varatuomari/muut lakimiehen eron) ja ainakin minulla on suuri merkitys sillä annanko yhtiömme puolesta hoidettavaksi jutun AA:lle vai jollekin muulle lakitoimistolle/lakimiehelle. Toimeksiantovaiheessa ei kuitenkaan kysellä CV:tä. Ensisijaisesti etsin aina jutun hoitoon asianajajan, jonka kanssa neuvottelen jutun kustannuksista ja jutun hoidosta ja sitten annan sen varsinaisen priifauksen ja jutun valmiiksi pureksittuna. Käsittämättömiä ovat vaan nuo AA:jien laskutukset!!! Tuo AA titteli nimenomaan voi parantaa Sinunkin toimeksiantojen määrää ja laskutuksesi määrän hyväksymistä.

Voitaisiinko vetää summa summarumina että mitä suuremmat jutut, sitä useammin niitä hoitaa AA?