Sakael sanoi:
Vaikka mielestäsi asianajaja-nimike ei olekaan laadun tae, pitäisin kuitenkin asianajajatoimistoa luotettavampana vaihtoehtona kuin lakiasiantoimistoa. Lakiasiantoimistonhan voi perustaa ihan kuka tahansa ilman oikeustieteellistä koulutusta (tiedän kyllä, että näin ei ole sinun tapauksessasi). Eroja lakiasiantoimiston ja asianajajatoimiston välillä on kuitenkin paljon enemmän kuin mainitsemasi ammatillinen valvonta ja kurinpito menettely. Listaan tulee lisätä mm. asianajajatutkinto, vaatimus kokemuksesta ja ammattitaidosta, vastuuvakuutuspakko ja korvausrahasto, henkilökohtainen vastuu (myös osakeyhtiössä toimittaessa), salassapitovelvollisuus sekä velvolllisuus alistua palkkioriitojen selvittelymenettelyyn.
Siis tietenkin Suomen Asianajajaliitto, my mistake...
Kuitenkin vielä muutamia kommentteja, vaikka tämä onkin hieman
alkuperäisestä otsikosta.
- Asianajotutkinto: en tunne ketään, joka ei olisi päässyt kyseisestä tutkinnosta läpi parin päivän lukemisella, yhtä tyhjän kanssa
- Vaatimus kokemuksesta ja ammattitaidosta: niin, niin, kuten tuossa yllä kirjoitin, kaikenmaailman asianajajaa olen nähnyt, ei todellakaan mikään tae mistään.
- Vastuuvakuutuspakko: pitää olla hieman jälkeenjäännyt jos sellaista ei ilman pakkoa ymmärrä ottaa.
- Henkilökohtainen vastuu tulee kyseesee myös lakiasiaintoimistossa, riippuen tietysti lakimiehen asemasta yhtiössä, ei kuitenkaan juuri eroa asianajotoimistoon.
- Salassapitovelvollisuuden rikkomisesta voi seurata vain kurinpitomenettely, myös lakiasiaintoimisto voi joutua vahingonkorvausvelvolliseksi salassapitovelvollisuuden rikkomisesta.
- Palkkioriitamenettely: en ole koskaan kuullut alle 200e tuntiveloituksia kohtuullistettavan palkkioriitamenettelyssä...
Kuten sanoin, tulevaisuudessa voin hyvinkin liittyä Suomen Asianajajaliiton (menipäs oikein
) jäseneksi. Tässä välillä olen vain saannut harmaita hiuksia asianajajapakosta puhuttaessa.