Off-topic 24h

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Bisley
  • Aloitettu Aloitettu
d0cf63f0670de1624b1f37f74217f866.jpg
 
Tuli haettua yhtä vuokrakämppää paremmalla sijainnilla. Sopivan kokoinen, sijainti täydellinen ja vuokrakin jopa hieman nykyistä matalampi. Tänään tuli tieto, että saisin tuon kämpän ja otin sen vastaan. Jälleen kerran alkaa epäröinti/katumus jo tässä vaiheessa. Jossittelu alkoi jo, että olisiko sittenkin pitänyt rauhassa katsella omistuskämppää. Ei toki ole nimiä vuokrasopparissa...

Asunnon osto on kyllä tosi iso päätös ja ei olisi hyvä tehdä sitä tässä tilassa, joten ei kait tämä huonoin päätös tässä tilanteessa ollut. Eli mennään tällä ja katselee sitten omistuskämppää kun työ/muut kuviot vakiintuu. Jos ostaisin asunnon, niin varmasti sekin kaduttaisi jälkikäteen.

Epäonnistuneen työpaikan vaihdoksen jälkeen olen siis jo alkanut katselemaan uusia vaihtoehtoja työn suhteen, tosin eipä ole helppoa löytää uutta työtä tällä hetkellä, eli saattaa vierähtää vuosikin tai yli. Nykyistä työtä en kyllä haluaisi montaa vuotta tehdä.

Mitenköhän oppisi tekemään järkeviä päätöksiä? Tai sitten opetella pois loputtomasta vatvomisesta...
 
Tuli haettua yhtä vuokrakämppää paremmalla sijainnilla. Sopivan kokoinen, sijainti täydellinen ja vuokrakin jopa hieman nykyistä matalampi. Tänään tuli tieto, että saisin tuon kämpän ja otin sen vastaan. Jälleen kerran alkaa epäröinti/katumus jo tässä vaiheessa. Jossittelu alkoi jo, että olisiko sittenkin pitänyt rauhassa katsella omistuskämppää. Ei toki ole nimiä vuokrasopparissa...

Asunnon osto on kyllä tosi iso päätös ja ei olisi hyvä tehdä sitä tässä tilassa, joten ei kait tämä huonoin päätös tässä tilanteessa ollut. Eli mennään tällä ja katselee sitten omistuskämppää kun työ/muut kuviot vakiintuu. Jos ostaisin asunnon, niin varmasti sekin kaduttaisi jälkikäteen.

Epäonnistuneen työpaikan vaihdoksen jälkeen olen siis jo alkanut katselemaan uusia vaihtoehtoja työn suhteen, tosin eipä ole helppoa löytää uutta työtä tällä hetkellä, eli saattaa vierähtää vuosikin tai yli. Nykyistä työtä en kyllä haluaisi montaa vuotta tehdä.

Mitenköhän oppisi tekemään järkeviä päätöksiä? Tai sitten opetella pois loputtomasta vatvomisesta...
Äijä on kyllä kova vatvomaan. Älä nyt missään nimessä osta asuntoa ennenkuin saat hommat stabiileiksi. Kattelet nyt ihan rauhassa duunihommia. Sitten kun ne on selvät, niin sitä ostoa voi alkaa miettiä. Keskity kaikkiin kivoihin asioihin elämässäsi että on jotain muutakin mietittävää.
 
Mitenköhän oppisi tekemään järkeviä päätöksiä? Tai sitten opetella pois loputtomasta vatvomisesta...

Suunnilleen kaikki päätökset tullut tehtyä alle neljässä sekunnissa. Vituiksihan ne on menneet, mutta paskaako niissä piehtaroimaan. Aina voi tehdä uusia huonoja päätöksiä jos entiset kaduttaa.

Mutta miksi helvetissä lähdin IT-alalle? Vahvuudet olisi olleet lapioon nojailussa.
 
Äijä on kyllä kova vatvomaan. Älä nyt missään nimessä osta asuntoa ennenkuin saat hommat stabiileiksi. Kattelet nyt ihan rauhassa duunihommia. Sitten kun ne on selvät, niin sitä ostoa voi alkaa miettiä. Keskity kaikkiin kivoihin asioihin elämässäsi että on jotain muutakin mietittävää.
Jep, niin olen. En tiedä mistä tämä on tullut, ehkä iän myötä. En nuorempana miettinyt juuri mitään muuta kuin seuraavaa palkkaa tms.

Näin se on, että koittaa saada hommat vakiintumaan. Koittaa keskittyä treeneihin, ihmissuhteisiin ja nykyiseen työhön. Ja aina kun mieluisammalta vaikuttava pesti osuu silmään, niin hakemusta sisään, eihän siinä mitään häviä. Ja tällä kertaa on todella huolellinen, eikä hätäile. Voi mennä silti vituiksi, mutta sitten voi ainakin todeta itselleen, että teki oman osuutensa hyvin. Eli hakeutuu sellaiseen pestiin mikä oikeasti kiinnostaa ja/tai paremmat etenemismahdollisuudet yms. Kärsivällisyyttä ja suunnitelmallisuutta siis.

Treenit on muuten mennyt aika hyvin. Koitan nyt vähän bodailla enempi voimahommien sijaan. Vähän erilaista jumppaa...on kyllä ollut kiva fiilis treenailla viimeaikoina.
 
Suunnilleen kaikki päätökset tullut tehtyä alle neljässä sekunnissa. Vituiksihan ne on menneet, mutta paskaako niissä piehtaroimaan. Aina voi tehdä uusia huonoja päätöksiä jos entiset kaduttaa.

Mutta miksi helvetissä lähdin IT-alalle? Vahvuudet olisi olleet lapioon nojailussa.
Joo, ei kait se loputon harkinta hyödytä, kun kuitenkin päätöksentekohetkellä menee pipariksi jälkikäteen katsottuna. Liiallinen harkitseminen ja viivyttelykin voi muuten kaduttaa myöhemmin, heh heh.

IT-ala oli aika trendikäs ala vielä muutama vuosi sitten, ja tuli sitä itsekin mietittyä. Nyt vissiin vähän hiipunut tuo trendi, ainakin työvoiman kysynnän suhteen. Onneksi ei tullut lähdettyä näin jälkikäteen, ei olis kyllä yhtään mun hommaa. Saas nähdä mitä sitä isona alkaa tekemään.
 

Suositut

Back
Ylös Bottom