Off-topic 24h

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Bisley
  • Aloitettu Aloitettu
Jep, niin olen. En tiedä mistä tämä on tullut, ehkä iän myötä. En nuorempana miettinyt juuri mitään muuta kuin seuraavaa palkkaa tms.

Näin se on, että koittaa saada hommat vakiintumaan. Koittaa keskittyä treeneihin, ihmissuhteisiin ja nykyiseen työhön. Ja aina kun mieluisammalta vaikuttava pesti osuu silmään, niin hakemusta sisään, eihän siinä mitään häviä. Ja tällä kertaa on todella huolellinen, eikä hätäile. Voi mennä silti vituiksi, mutta sitten voi ainakin todeta itselleen, että teki oman osuutensa hyvin. Eli hakeutuu sellaiseen pestiin mikä oikeasti kiinnostaa ja/tai paremmat etenemismahdollisuudet yms. Kärsivällisyyttä ja suunnitelmallisuutta siis.

Treenit on muuten mennyt aika hyvin. Koitan nyt vähän bodailla enempi voimahommien sijaan. Vähän erilaista jumppaa...on kyllä ollut kiva fiilis treenailla viimeaikoina.
On toki isot asiat kyseessä että ajatuksen kanssa niitä kuuluukin tehdä, mutta ei se liika vatvominen mitään auta, päinvastoin. Teet just noin mitä kirjoititkin. Hyvä siitä tulee. Usko pois
 
Mitenköhän oppisi tekemään järkeviä päätöksiä? Tai sitten opetella pois loputtomasta vatvomisesta...

Toisinaan voi olla vaikea määritellä, mikä on milloinkin järkevää ja ei-järkevää. Yleensä vain jälkikäteen, kun päätöksen lopputulokseen on jo vaikuttaneet monet muutkin asiat, voi todeta, että olipa järkevä/huono päätös.

Niin että kun tiedostat hillittömän tarpeesi vatvomiseen, niin voisi miettiä mistä se tarve tulee ja voisiko tilanteelle tehdä jotain.
Tekevätkö muut ihmiset mielestäsi järkeviä päätöksiä?

Asunnon vuokraaminen on pieni juttu asunnon ostamiseen verrattuna. Ehkä kannattaa harjoitella vuokrausjuttuja niin kauan, ettei välitön vatvominen ala heti. Kun tämä onnistuu, voi harkita asunnon ostamista.
 
Yleensä vain jälkikäteen, kun päätöksen lopputulokseen on jo vaikuttaneet monet muutkin asiat, voi todeta, että olipa järkevä/huono päätös.

Tämä. On tärkeää ymmärtää, että päätös tehdään niillä lähtötiedoilla, jotka ovat olemassa ennen päätöstä, mutta ne ovat lähes aina vaillinaisia ja siksi on niin helppoa jossitella myöhemmin, miten kristallipallon kanssa olisi voinut tehdä parempia päätöksiä.

Olisi viime viikon lottorivinkin voinut valita paremmin, jos tietäisi lopputuloksen kuten nyt. Tai realistisempi esimerkki omasta "huonosta" päätöksestä: oliko mitään järkeä kaksi vuotta sitten tehdä määräaikainen kahden vuoden sähkösoppari 19c/kWh? Jälkikäteen katsottuna ei helvetissä ollut, onneksi sitä tarvitsee maksaa enää muutama kuukausi. Tekisinkö silti saman päätöksen silloin käytössä olleella tiedolla ja sen perusteella tehdyllä tilannekuvalla sekä kustannus-/riskiarviolla? Täysin varmasti kyllä. Se onkin jo filosofista hipova kysymys, onko päätös silloin oikea vai väärä, jos jälkikäteen arvioituna se on huono mutta päätöstilanteessa tehdyillä tiedoilla se vaikuttaa edelleen perustellulta.
 
ja mitäköhän mahtollisesti kaikkea kivaa on joidenki jäsenten elmässä jäänyt sattumatta kun eivät ole heiluneet hulluna humalassa

kuten esinmerkikis allekirjoittanut lavvantaina

Yours
 
verrattuna siihen jos olisin vaan pannut kotona yksi kymmeneltä maata
 
nytkin menen panemaan yksin maata #ajankuluksi muutakaan tekemistä ei ole
 
Tämä. On tärkeää ymmärtää, että päätös tehdään niillä lähtötiedoilla, jotka ovat olemassa ennen päätöstä, mutta ne ovat lähes aina vaillinaisia ja siksi on niin helppoa jossitella myöhemmin, miten kristallipallon kanssa olisi voinut tehdä parempia päätöksiä.

Yksi erinomainen esimerkki tästä on pari vuotta sitten syntynyt päätös hankkia koira. Olosuhteet näyttivät hyviltä. Minulla on aikaa, joten koiran ei tarvitse olla pitkiä aikoja yksin. Asun paikassa, jossa on heti talon nurkalta alkavaa metsäaluetta ja vieläpä koirapuisto. Minulla on kokemusta kavereiden koirista. Minulla on Perintö käytettävissä eli yllättävät eläinlääkäriasiat eivät tuota maksuvaikeuksia ja voin osallistua koiran kanssa kursseille ja harrastuksiin. Joten ei kun vaan etsimään sopivaa koiraa. Ja sellainenhan löytyy: kotikoirataustainen, perusjutut osaava aikuinen leikattu narttu. Kiltti, ihmisystävällinen. Joten koiruli sitten saapuu parin kuukauden odotuksen jälkeen ja on juuri sellainen, miksi sitä minulle kuvailtiin. Minkään ei pitäisi mennä vikaan, mutta kaikki menee vikaan, koska tapahtuu jotain, mitä ei millään voinut ennakoida tai etukäteen tietää tapahtuvaksi. Seurauksena koira muuttaa vielä kerran uuteen kotiin ja minä sairaalaan.
Eli tulipa tehtyä HELVETILLISEN HUONO PÄÄTÖS. Sitä ei vaan voinut ennakolta tietää.
 
Ekat 18h holterin kanssa meni ihan iisisti, nyt alkaa tarralaput ja teipit kutisee aika helvetisti ja yö oli (vähemmän yllättävästi) ihan surkeaa ja jatkuvaa heräilyä. Noh mutta enää 6h niin saa tän "Sony walkmanin" pois kaulalta.

Mitä päätöksiin ja katumiseen tulee niin hyvin konkreettinen ja helposti laskettava juttu on ainakin rahassa mitattavat jutut. Esimerkkinä eka omistusasuntoni. Some ja media täynnä sitä miten kämppien hinnat vaan nousee ja näin se on lähes kaikkien kohdalla. Itsekin ajattelin että ostetaan tuo pois niin kyllä inflaatio ja asunnon hintojen nousu pitkässä kaavassa on varma peli. Noh sain sen kämpän myytyä ja jäin vielä maksamaan lainaa pariksi vuodeksi eli suomeksi, vituiksi meni. Mutta se on onneksi vain rahaa eikä esim oma tai läheisten terveys ole kyseessä.

Hyvä päätös oli myös vuokrata asuntoa ennen myyntiä... tosin nyt odotellaan ulosotosta melkein vuoden maksamattomia vuokratuloja, eli... vituiks meni sekin, mutta jälleen kerran... se on vain rahaa.
 
Hyvä päätös oli myös vuokrata asuntoa ennen myyntiä... tosin nyt odotellaan ulosotosta melkein vuoden maksamattomia vuokratuloja, eli... vituiks meni sekin, mutta jälleen kerran... se on vain rahaa.
Takuuvuokralla katetaan häädön aikaiset maksut, eikös juu? Vai miten annetaan olla vuosi maksamatta?
 
Takuuvuokra 2kk, ja koko häätöprossiin oikeudenkäyntijuttujen ja kaikkien mahdollisten hidastusten jälkeen mitä vuokralainen voi tehdä, meni noin vuosi katsella miten hän asuu mun kämpässä maksamatta mitään.

Ei ole koskaan ollut niin rikollinen olo kuin vuokraisäntänä. Kaikki kulut pitää repiä omasta pussista ja ehkä sitten joskus perinnästä (not) saa takaisin.
 
Takuuvuokra 2kk, ja koko häätöprossiin oikeudenkäyntijuttujen ja kaikkien mahdollisten hidastusten jälkeen mitä vuokralainen voi tehdä, meni noin vuosi katsella miten hän asuu mun kämpässä maksamatta mitään.

Ei ole koskaan ollut niin rikollinen olo kuin vuokraisäntänä. Kaikki kulut pitää repiä omasta pussista ja ehkä sitten joskus perinnästä (not) saa takaisin.
Aika v-mäinen tilanne. Voi olla, että tuollaisen vuoksi olisi sitten itse syytteessä jostain. Ei taida saada itse auttaa häädössä vaikka oma asunto kyseessä.
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom