- Liittynyt
- 30.4.2008
- Viestejä
- 34 581
Tämän suuntainen toiminta alkaa kunhan kewätaurinko paistaa.Minä taas olen miettinyt, että se voi olla hieno elämänvaihe, kun ei ole enää mikään kiire minnekään, ei tarvitse suorittaa mitään eikä oikeastaan välittää enää vittuakaan mistään. Kunhan vain on ja elää ja touhuaa minkä jaksaa ja mitä huvittaa. Toki edellyttää, että jonkinlainen järki ja kohtuullinen toimintakyky säilyy, mutta ei siinä missään nuoruuden voimissa tarvitse enää olla.
Toki se on väliaikaista, mutta niinhän se on kaikki muukin.
Mietin jopa sellaista jos korkkaisi viimein jaloviina tammen ja kirjoittelisi keskellä päivää pikku hönössä pakkikselle päiväkäskyjä.