Ongelma nippelitiedon syövereihin samoillessa lienee suhteellisuudentajun katoaminen.
Esimerkkitilanne: joku kokenut körmy on tahkonnut perusasioihin perustuen treeniään vuosia. Kehitystä tulee edelleen, mutta hitaammin tietenkin, edistyksen myötä. Sitten hän keksii, että hei, palautuminen onkin nopeampaa kun vetää vähän magnesiumia purkista (en tiedä voisiko se edes auttaa :>) !! Tämä körmy tietenkin on innoissaan siitä, että perusasioiden lisäksi hän voi tehdä enemmänkin. Hän kirjoittaa löydöstään Pakkikseen.
18 -vuotias kitarankieli päättää että nyt saa ruipelous riittää. Hän kirjautuu pakkotoistoon etsimään neuvoja treeneihinsä. Hän löytää treeni -osion kolmanneksi ylimmästä linkistä Vitunlihaksikkaanmiehen luennon siitä, miten paljon magnesiumista on apua! Sitten hän miettii: "jumalauta jos noin iso jätkä suosittelee magnesiumia ni totta kai mä nyt ainakin sitä sit ostan!"
Selailtuaan vielä hetken Pakkista rimppakinttu sulkee koneen ja menee nukkumaan kun isi vetää modeeminpiuhan irti seinästä. Hän nukkuu yönsä hyvin, sillä hän uumoilee hyviä tuloksia salitreeneistään, kun tietää sen magnesiumfaktankin nyt.
Prosentuaalisesti nippelitiedon merkitys on melko vähäinen sellaiselle joka ei ole kovin paljoa (=vuosia?) treenannut. Ne taas, jotka ovat kehittyneet vuosia, osaavat perusasiat jo, ja hyötyvät tietenkin nippelitiedosta prosentuaalisesti paljon enemmän, kun perusasioihin perustuvan treenin teho on jo hidastunut reippaasti vuosien varrella.
Ennen kuin punnitsee talousvaa'alla että montako grammaa painaa ruokalusikallinen rypsiöljyä, niin kannattaa opetella esimerkiksi syömään aamupala. Tämän saattaa moni vähemmän kokenut unohtaa nippelitietojen hienouksista innostuessa.
Perusasioita riittävän kauan hinkanneet osannevat antaa oikeanlaisen painoarvon kullekin kuulemalleen nippelifaktalle. He tuskin kärsivät yhtä paljoa kaikenmaailmanteorioiden sekamelskasta.