Sormuksesta:
Molemmat maksoivat omansa. Mun on perusmallia, oisko 4,5mm leveä, aika paksu, ulkoa vähän kaartuva/tynnyrimäinen, sisältä kunnolla pyöreä. Halusin, että sormuksella on hieman kokoa, että sen tuntee ja näkee sormessa, sekä että ihan koonkin puolesta on hieman kestävämpi. Kumminkin halusin korostaa käyttömukavuuttakin, mikä menee koon kanssa hieman ristiin, eli isompi voi olla epämukavampi (ei välttämättä, mutta mahdollisesti). Kalevalakorulla olisi ollut pari todella komian näköstä ja yksilöllistä mallia, mutta kun olivat aika leveitä ja sisäpuolelta sileitä, niin ei käy. Kokeilin niitä ja käyttömukavuuden puutos ei miellyttänyt.
Niin juu, hintaa oli muistaakseni vähän päälle 300€. Halusin ihan perus keltakultaa. Mun silmään se on hyvännäköistä, ei mulla ennen ole mitään kultaista ollutkaan. Kiillotettu titaniumi olisi ollut toinen pätevä vaihtoehto, mutta titaniumissa on muutamia isoja kielteisiä seikkoja myönteisten lisäksi, joten ei sitä sitten.
Gillyannelle tuli kauniimpi ja hieman kalliimpi sormus, kuin mulle, mutta tärkeintä on, että se on mieleinen ja sopiva. Tämmöselle kälyäijälle sopii hienosti karumpi perus keltakultainen malli, kun taas ihanalle punttimimmille, vaikka olisikin ankara woemanaenen, saa olla vähän prameempi. :D :haart:
Nää on aina niin makuasioita. En usko, että meillä olisi kummoisia ongelmia kummankaan vanhempien kanssa ollut, vaikka he olisivat osallistuneet enemmänkin, mutta silti olen tyytyväinen, että maksoimme kaiken itse. Sittenpähän päätimmekin kaikesta itse, emmekä suostuneet kuuntelemaan sekuntiakaan minkäänlaisia kitinöitä, kun sitä ja sitäkään kumminkaiman toista serkkua ei ole kutsuttu. Mutta pääpointti pitäisi aina olla se, että juhlat ovat hääparin mieleiset ja näköiset.
Kakuista:
Muita syitä (oman halunsa lisäksi) äitini leipomiin kakkuihin oli se, että hän on useammankin kerran ensinnäkin osoittanut osaavansa tehdä herkullisia täytekakkuja, halusi kuunnella meitä kakkujen suhteen ja otti myös mielipiteemme huomioon. Esim. sanoin, ettei tee sitä kakkumallia, mitä hän yleensä, eli väliin lakkaa ja päällysteeksi kinuskia, koska siinä se kinuski on mun suuhun liian imelää jankkia, että ennemmin marjaisampaa/hedelmäisempää ja siten raikkaampaa settiä. Tämän toiveen hän toteutti, eikä kellään ollut kakkujen suhteen muuta, kuin kehuttavaa. Tosin hän ujutti kakkujen väliin jonkunlaisen valkosuklaata sisältävän kerroksen (kuulemma hianoa ja nykyaikaista täytekakuissa), mutta ei haitannut sekään yhtään, vaan toi hieman täyteläisyyttä makuun ja ryhtiä kakun rakenteeseen.
Siru, 5000€ pitäisi saada erinomaisesti häät järkättyä 50 henkilölle.
Pisteitä saa myös valitsemamme pitopalvelun henkilökunta, aivan ihania, lämpimiä ja erittäin kohteliaita ja ammattitaitoisia ihmisiä.
