Naapurien tervehtiminen

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Milo
  • Aloitettu Aloitettu

Milo

Liittynyt
10.4.2003
Viestejä
430
Onko muut huomanneet että naapurit ei enää tervehdi samalla tavalla kuin 15 vuotta sitten? Mistähän tuollainen on lähtöisin ja mihin se johtaa? Itse pyrin aina tervehtimään naapureita jos vain saan katsekontaktin... Jos asutaan samassa talossa, niin eikös se ole kohteliasta edes huomata toinen. Ehkäpä tuo ongelma on vain kaupungeissa ja kerrostaloalueilla. Isäukko asuu Vaalassa joka on melko pieni mesta. Siellä porukka tervehtii toisiaan jatkuvasti ja kaikki tuntee kaikki. Eipä täällä kaupungissa tunne varmaankaan yhtä hyvin porukkaa vaikka täällä asuis kuinka paljo ihmisiä.
Mä taidan alkaa säikytteleen noita tyyppejä kun ne kulkee aina silmät lattiassa:rolleyes:
Porukka hiipii pimeästä käytävästä naapureita varoen omaan luukkuunsa, jossa on turvallista olla sosiaalisessa kontaktissa messengerin, ircin ynnä muitten sättien välityksellä.
 
GAZOZ.FI
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Sanon "hei" ihmisille, jotka liikkuvat kotini lähistöllä. Otan sen mielettömän riskin, että eivät asukaan lähelläni ja tervehdin muualla asuvaa.

Myös työpaikoilla on tuota ongelmaa. Ei osata sanoa esim. "huomenta".

Ja kun joku ahdasaivo kuitenkin aikoo kuitata niin todetaan, että ei, onneni ei ole kiinni siitä tervehtiikö joku minua. Se kyvyttömyys tervehtiä nyt vain on samalla tavalla kyvyttömyyttä käyttäytyä kuin julkisissa vessoissa kuseminen minne sattuu.
 
En moikkaa ihmisille jotka eivät edes katso kohti. Yksinkertanen asia. Täytyy myöntää että joskus en kyllä moikkaa vaikka katsoisvatkin. En tiedä miksi. Kai se on joku jurpogeeni.

Toisaalta taas sitten kun porukoille menee niin siellä kylällä kyllä tulee moikkailtua kaikille. Se on erilainen ympäristö. Tosin siihen vaikuttaa se että se on kasvuympäristö ja ne ihmiset on suurin osa asunut siellä jo siitä lähtien kun ite 5 vuotiaana sinne muutin porukoitten mukana.
 
Mitä etelämmäs tullaan, sitä heikommaksi käy tervehtimisen taito. Kotipuolessa kyllä ruukattiin tervehtiä naapuria aina, poikkeuksetta. Itsellekin oli aika shokki aikoinaan, kun muutin etelämmäs ja vielä kerrostaloon. Ei paljon naapuria tervehditty, mutta minä aina täräytän sen. Jotkut kattoo kieroon, jotkut moikkaa. Yleensä vanhat ihmiset on siitä mielissään ja moikkaa takaisin ja vaihdetaan nopeasti kuulumiset päivän säästä ja polttavista puheenaiheista.

Joskus rupee vituttamaan, ku jengi vaan kääntää katseensa lattiaan. Silloin yleensä pamautan naapuria kyynärpäällä nekkuun.

Asiaan,
Se on jalo taito, josta en itse ainakaan luovu. Pienistäkin asioista voi saada mukavaa piristettä arkeen ja näkyvä tervehtiminen on yksi niistä. Työkaveri oli aikoinaan saksassa ja siellä tervehdittiin aina ja poikkeuksetta mm. jokaista lenkkeilijää ja muita kulkijoita joka työmatkan varrella tulivat vastaan. Hieno ja hyvä tapa \o/

Vanhat ihmiset onneksi muistaa tervehtiä. Nykynuoriso taas ei. Nykynuorilla nyt ei muutenkaan ole mitään käyttäytymistapoja. Kuri puuttuu.
 
asun 2kerroksisessa rivitalossa ja tulee naapureita moikattua yhtä perhettä lukuunottamatta. alusta asti vituttanut tuo yks perhe joka tässä talossa asuu, aina kyttäävät/vahtaavat kun ohi kävelee. naapurissa oleva tyttö otti kerran saman asian puheeksi, siis tuosta kyyläämisestä. toivottavasti naapuri lukis tämän:). kyylät vituttaa.
 
Kyllähän tämä tervehtimiskulttuuri ja muutenkin naapuruuselämä on muuttunut aika paljon. Hämmästelin tätä just viime kuussa kun meidän taloon muutti uudet naapurit eikä aluksi pahemmin tervehtimistä herunut. Ei se mun mielestä paljoa vaadi, että avaa hetkesi suunsa ja nostaa katseensa kengännauhoista.
 
Mielestäni hyviin tapoihin kuuluu tervehtiä naapureita, kaupan kassaa, aina samaan aikaan salilla käyviä henkilöitä ym. Olisi todella outoa ikäänkuin teeskennellä ettei ole toista koskaan nähnytkään vaikka jopa päivittäin olisi samoissa tiloissa. Joillekin ihmisille tervehtiminen on vaikeaa, jokaisella varmaan on syynsä.

Itse pyrin tervehtimään aina iloisesti ja reippaasti kuuluvaan ääneen niin ettei naapurini tms joku toinen 'puolituttu' voi edes teeskennellä ettei huomaisi minua tullessamme 1.5m leveällä pihatiellä, roskiksilla tai postilaatikoilla vastakkain. Jotkut ovat hiljaa ja pälyilevät lähes paniikinoloisesti muualle, mutta näin hyvällä esimerkilläni tavallaan 'pakotan' myöskin ne huonotapaiset tervehtimään :D

Tästä tervehtimisestä jotkut ovat selkeästi hämmentyneitä, osa yllättyneitä, osa ilostuu, jotkut tervehtivät ja juttelevat muutenkin muutaman sanan normaalisti. Naapurien tervehtiminen on mielestäni siltäkin osin tärkeää että kun niinkin vierekkäin asuu niin jos jotain ongelmia tulee niin olisi outoa että on viimeisen vuoden jokaisena päivänä ollut kuin ei tuntiskaan ja sitten tarviikin juuri sen naapurin neuvoa, olisi noloa mennä koputtelemaan ovelle... Väitän että ennen tervehdittiin lähes poikkeuksetta ja ainoat kyräilijät olivat jotain häiriköitä tai muuten kylähulluja tms, nykyään hyvät tavat ovat enemmänkin poikkeus kuin sääntö.
 
L0b0 sanoi:
yökaveri oli aikoinaan saksassa ja siellä tervehdittiin aina ja poikkeuksetta mm. jokaista lenkkeilijää ja muita kulkijoita joka työmatkan varrella tulivat vastaan. Hieno ja hyvä tapa \o/
Click to expand...

Mun mielestä tuo nyt alkaa olla jo vähän liikaa.

Itse asun opiskelijakerrostalossa ja samassa kerroksessa asuvien kanssa tulee kyllä tervehdittyä. Muita asukkaita en tervehdi enkä sitä odota heiltäkään (tosin jos joku sattuu moikkaamaan niin moikkaan tietysti takasin).
 
Saksassahan kätellään myös paljon. Esimerkiksi joka aamu töihin mennessä työkavereitaan, vaikka oltaisiin oltu 15 vuotta samoissa hommissa. Mun mielestä överiksikin menevä tervehtiminen on parempi kuin ihmisten ohi meneminen hiljaa möllöttäen.
 
Mä kyllä aina moikkaan kaikkia ihmisiä jotka kattoo vaan kohti. Onneks meidän talossa lähes kaikki moikkaa vaikka eivät edes asuisi samassa talossa. Talossa on hyvä draivi. Myös kadulla on hauska hämmentää ihmisiä nyökkäämällä tervehdys ihan tuntemattomalle vastaatulijalle, joka jää tuijottamaan perään epätietoinen ja muistiaan pinnistelevä katse naamalla. Töissä tulee moikattua varmaan kymmeniä ihmisiä, joten se on verissä. Ja sitäpaitsi Tervehtiminen on hauskaa ja kauniit tytöt tykkää siitä kanssa. Ja joskus innostun huutamaan huomenta töissä, niin että ihmiset luulee mua hulluksi :D
 
Koitan moikkailla naapureille, kaikki ei tervehdi takasin. Tykkään myös jollei kiire ole mutista mmutaman sanan säästä tai muusta. Vanhukset tykkää, nuoret kattoo maahan.
 
Itse en kyllä tervehdi tarpeeksi ihmisiä. Hymyilen kyllä mutta mitään en sano. Ja jos sanon se on "terve" niin nopeasti sanottune että se kuulostaa lähinnä "trv" sanomiselta.

Ja jos haluaa nähdä kunnon tervehtimis kulttuuria kannattaa lähteä Ruotsin Kebnekaiselle kävelemään. :D Siellä kun kävelee sitä 19kilometrin highwaytä sitä kukkulaa päin, niin jokaikinen ruoåttalainen tokaisee jotain vaikka miten yrittää sen estää. HEJ. HEJ. HEJ. HEJ. Käy muuten vituttamaan kun on sanonut 1200 kertaa HEJ... :D:D:D
 
Tuleehan noita naapureita tervehdittyä, ja yhtälailla nekin yleensä moikkaavat. suht. isossa kerrostalossa asun.
 
Tässä opiskelijatalossa aika harva moikkaa, paitsi yleisinä juhlina + joskus perjantai & lauantai iltasin, kun suurin osa on huppelissa. Samassa kerroksessa asuvia tulee moikattua, paitsi ihanaa seinänaapuria. Äijä on asunu siinä varmaan kolme vuotta, eikä hiiskaustakaan ole sanonut. Alussa koitin moikata, mutta jos ei irtoo moroa niin ei sitten väkisin. Joskus vielä kysyn mikä sua vaivaa.
 
Ette voi ees kuvitella millainen naapuri meillä on.. se on sellainen mummo, jolla on pakkomielteitä! :hyper: (pelottaa) Siis kun se tulee kotiin, se ensin pyörii oven edessä ainakin sen seittemän kertaa ympäri ennen kuin voi avata oven (mun on ollu pakko seurata tätä tilannetta ku yhesti näin ihan vahingossa tämän,niin oli pakko kattoa jatkuuko tätä :D ) sitten, sille ei riitä, että sulkee yhdesti oven, vaan sitä pitää paukuttaa monta kertaa, ennekuin se uskoo, että SE ON VARMASTI KIINNI :rock: jes jes.. SITTEN se alkaa aina yöllä paukuttelee jotain makuuhuoneessaan ja arvatkaa kenen makuuhuone on SEN mummelin seinän takana.. NO MINUNPA TIETENNII :curs: :curs: saakeli.. SITTEN :D se yhesti tuli meidän kuistille pyörän kans ja mie katoin ikkunan raosta, niin se katteli taivaalle ja höpisi jotain.. (varmaan puhui ufonjen kans :lol2: ) lol, lol... JA KAIKEN KUNNIAKSI SE TONKII MUIDEN POSTILAATIKOT JA VASTA VIIMEISENÄ OTTAA OMANSA JA MENEE OMAAN KÄMPPÄÄNSÄ... :worship: uskomatonta :hyper:

NIIN JA ASIAAN... kyllä se mua tervehtii.. yhestikkin se kysy, että mitä tulevaisuuden suunnitelmia minulla on.. niin miehän vastasin että lääkäriksi haluaisin opiskella.. niin tää pakkomielteinen mummo vaan ihan innossaan, että jes, sinustako gynekologi tulee.. :hyper: mie vain, että ei nyt ihan taida tulla.. AAMEN !! että sellaista :evil:
 
Itse tervehdin aina, kun tulee tuttua vastaan. Se on vaikea kampuksella päästä edes eteenpäin joskus, kadut täynnä opiskelutovereita. Aamuisin on hyvä sanoa huomenta, se on kivaa se, tulee hyvä mieli :) Naapureita tervehdin yleensä, nyt en, sillä naapureiden lapset heittivät pari kuukautta sitten koiranpaskaa ikkunaani.

Ennen ihmettelin sitä, että kun olet kävelemässä puolitutun ohi, et pysähtymässä, toinen sanoo "hey how are you". Oli vaikea tajuta ettei mun nyt ole ihan pakko pysähtyä tähän ja kertoa miten asiat menee mun elämässäni. Se olisi ollut jo vähän liikaa ja turhauttavaa sille toisellekin. Kyllä nyt rullaa tervehtimiset. Suomi on ihana paikka ettei tartte poskelle ketään pussailla. Helpolla päästään kun naapureita sun muita morjestetaan yhdellä nopealla sanalla.
 
tulee aina tervehdittyä naapureita, sen verran mukavaa (lue: rauhallista, hiljaista) porukkaa ovat, hississä jotakin pientä keskusteluntynkää kunnes jompikumpi jää pois.
 
Olin aiemmin sellainen jurpo joka ei jaksanut tervehtiä. Ajattelin "Öö, mitä järkeä, porvarein metkuja moiset moikkaukset". No, tiedättekö mitä? SeKÄÄN ei ollut seksikästä.

Hitto maailmassa on paljon epäseksikkäitä juttuja, ja tuntuu että olen tehnyt niitä kaikkia. No jo riittää! Sitten kun olen selvittänyt mitä ne kaikki on, kirjoitan aiheesta kirjan. Tai välitän tietoni mr. perfecktille, joka kirjoittaa niistä 315 artikkelia.

Nykyään näen jokaisen kohtaamistilanteen kamppailuna: se kumpi tervehtii eka ja voimakkaammin, voittaa. Belmondo dominoi suvereenisti!

OT, MeiSheng on ihanan teinixx ja saa olla mun gynekologi isona :love:
 

Latest posts

Suositut

Back
Ylös Bottom