Mutu-tiedosta ja painojen noston hyödyllisyydestä jalkapallossa

[Somui]

Tässä tuli juuri perustettua tili tänne pakkotoistoon käytyäni kiivaan keskustelun isäni kanssa painonnostosta. Tulipa mieleen kysyä tietoa ammatimaisemmalta porukalta(vaikka isänikin puntteja nostanut muutamaan otteeseen) ja vähän yleistä mielipidettäkin seuraavissa asioissa.

Elikkä, itse harrastan jalkapalloa melko korkealla tasolla, treenejä on nelisen kertaa viikossa, yksi punttisalivuoro ja keskimäärin 0,5 ottelua/vko. Nyt kun pakkotoiston foorumeilla ollaan niin keskityn kuitenkin tuohon punttisaliharjoitteluun.

Joukkueen fyysisestä valmennuksesta vastaava koutsi on kovan tason pelimies ja puhuu kuntosaliharjoittelun tärkeydestä. Punttisalilla teemme monenlaisia liikkeitä, ns. koko kropan treeniä, penkistä rinnallevetoon, istumaannousuista leukoihin. Sarjojen pituudet vaihtelevat 5-14 välillä, harjoituskauden alussa sarjat ova pidempiä, pelikauden lähestyessä ne lyhenevät, pääsääntöisesti tehdään kuitenkin kolme kertaa tietty toistomäärä.



Nyt, ensimmäinen kysymykseni kuuluu, mitenkään valmentajani tietotaitoa väheksymättä, mikäli hän täällä foorumeilla liikkuu ja tunnistaa itsensä kuvauksesta, mitä konkreettista tutkimustietoa tälläisista sarjojen pituuksien muutoksista on? Monet sanovat lyhyiden sarjojen lisäävän ns. räjähtävää voimaa, nopeuttaen esimerkiksi juoksukiihdytystä, joka on jalkapalloilijalle erittäin tärkeä ominaisuus. Pitemmät sarjat sen sijaan ovat ns. perusvoimaa, joka lisää.. niin, tämä on itsellenikin jäänyt hieman hämärän peittoon, mutta jotenkin olen sen joskus saanut käsitteellistettyä järkevään muotoon.

Onko tämä kaikki ihan puppua, vai onko todellakin jotain tietoa, muutakin kuin "omaa kokemusta", jonka mukaan räjähtävän voiman harjoittelu parantaisi juoksunopeutta paremmin kuin perusvoiman?



Toinen kysymykseni liittyy jo molempien urheilulajien asiantuntijuutta tarvitsevaan keissiin, elikä punttien noston hyödyllisyyteen jalkapalloilussa yleensä. Monet osaavat varmasti nimetä kymmeniä maailmanluokan futaajia, jotka eivät ole erityisen vahvarakenteisia. Heillä ei välttämättä ole voimaa jaloissa lähellekään yhtä paljon kuin monilla tämänkin foorumin käyttäjillä, ja kuitenkin he saavat pallon liikkeelle nopeudella toista sataa kilometriä tunnissa. Sama pätee mielestäni juoksuun. Satasen sprintterit eivät ole jättimäisiä hormonihiiriä, vaikka isompien lihasten mukana tulisi kaiken järjen mukaan enemmän juoksuvoimaa.

Mistä tämä johtuu? Miksi ylipäätään juoksulajeissa harjoitetaan lihaksia kuntosaleilla, jos niistä ei kuitenkaan tunnu olevan hyötyä? Tietenkin ymmärrän sen, että esimerkiksi jalkapallossa kontaktitilanteissa on lihaksilla suuri merkitys, ja pikajuoksija ei voi olla sataviisikymmentäkiloinen karju, mutta näihin kysymyksiin olisi mukava saada jotakin tietopohjaa ja ehkäpä jotain turhanpäiväistä mutta niin mukavaa keskustelua.



Mieleeni juolahti vielä ehkä joidenkin mielestä tyhmä, mutta joskus jengin pukkarissa käsitelty kysymys. Jos lihaksia, sanotaan hauista, treenaa vain puolittain, tarkoittaen esimerkiksi hauiskäännön tekemistä vain puolestavälistä liikerataa, kasvaako lihas eri tavalla, kuin tehtäessä pitkiä liikeratoja? Tuleeko lihaksesta suuri möykky toiseen päähän lihasta, ja onko lihas sitten suhteettoman heikko harjoittamattomalla liikeradan alueella? Niin turhaa, mutta ah, niin mielenkiintoista.

-S


PS. Keskustelua ja mielipiteitä, mutta toivomuksena erimerkiksi linkkejä internetissä julkaistuihin tutkimustuloksiin aiheisiin liittyen. =)

 

[Cachorro]

Kyllähän tuo nyt on aikaa selvää, että juoksunopeutta kehitettäessä on tärkeää tehdä noita lyhyitä sarjoja räjähtävästi, koska ne kehittävät lihasten hermosta ja kehittävät lihasten nopeita soluja, ne eivät välttämättä suoraan nosta juoksunopeutta, mutta luovat sille kuitenkin edellytyksiä. Nuo pidemmät sarjat taas tehdään sen takia, että räjähtävä/nopeusvoimakin pitää rakentaa perusvoiman päälle. Esim. kestävyysjuoksijat juoksevat suuria määriä yli 4min/km vauhdilla, vaikka kilpailuvauhti olisi alle 3min/km, noilla kevyillä harjoituksilla luodaan pohja nopeammalle juoksulle. Ja pikajuoksusta puhuttaessa semmoinen 10 sekunnin satanen vaati tosi kovia jalkavoimia, ja juoksijoilla nimeenomaan voima ratkaisee eikä massa, sillä ylimääräinen massahan vain hidastaa juoksua ja vie happea paljon enemmän jolloin 100m:llä saattikka sitten 200m:llä maitohapot tulevat kyllä nopeasti lihaksistoon.
Totta on että kaikki satasen juoksijat eivät ole hormoonihiiriä, mutta kyllä lähtöviivoilla on melko lihaksikkaita kavereita nähty eikä pikajuoksussa maailmaanhuipulla kuitekaan mitään ihan hernekeppejäkään ole nähty.

 

[Mike]

Jos lihaksia, sanotaan hauista, treenaa vain puolittain, tarkoittaen esimerkiksi hauiskäännön tekemistä vain puolestavälistä liikerataa, kasvaako lihas eri tavalla, kuin tehtäessä pitkiä liikeratoja? Tuleeko lihaksesta suuri möykky toiseen päähän lihasta, ja onko lihas sitten suhteettoman heikko harjoittamattomalla liikeradan alueella? Niin turhaa, mutta ah, niin mielenkiintoista.

Tuo vajaa liikerata ei vaikuta lihaksen muotoon, mutta vaikuttaa sen kokoon hitaamman kasvun muodossa. Kyllä voimaharjoittelussa pitäisi pyrkiä tekemään alussa täyden liikeradan nostoja. Kyseinen tapa on vain erikoistekniikka, eikä silloinkaan mitenkään kovin tehokas verrattuna muihin erikoistekniikoihin.

 

[Atomic Dog]

Eiköhän tuo kuntosali toimi myös vammoja ehkäisevänä (lihastasapainot, ryhti ja vahvojen jänteiden/lihasten tuoma suoja nivelille) tekijänä futiksessa. Esim. pelkkä juoksentelu ja potkiminen saattaa rasittaa jalkoja epätasaisesti (etureisien dominointi verrattuna takareisiin).

"Perusvoimana" käsittäisin yksinkertaisesti sen yleisen voimaharjoittelun tuoman voiman. Käytännössä on aivan sama millaisia sarjoja teet (no sanotaan nyt toistot 1-50) niin keho adaptoituu lähinnä tehostamalla hermotusta ja kasvattamalla lihasmassaa. Juuri tästä syystä saa aloittelija aluksi lisää voimaa hurjalla tahdilla pitkälti sarjapituuksiin katsomatta. Ja kuten sanottu, monipuolinen harjoittelu on se paras keino ehkäistä ylikuntoa ja pitää kroppa varpaillaan jatkuvasti.

Voimaharjoittelu tosiaan tuo sitä nopeutta, vaikka veikkaisin että futailussa on se potkutekniikka vähintään yhtä tärkeä. En sitten tiedä kuinka noita punttituloksia muutetaan lajinomaisemmiksi. Tuskin futaaja tekee sinällään mitään esim. kovilla kyykkytuloksilla.