mustat vyöt eivät ole kovin vertailukelpoisia
Suomessa tosiaan tuntuu keskimäärin tuo mustan vyön saamisen vaikeus olevan suurempi kuin useimmissa muissa maissa. Monissa japanilaisissa lajissa saa Japanissa vyön paljon nopeammin ja kevyemmin perustein kuin Suomessa, ja sama pätee varmasti muuallakin. Jostakin syystä tähän maahan on juurtunut ajatus siitä, että musta vyö on jotakin ylimaallisen ihmeellistä, ja toisaalta onhan sen ehkä itsellekin palkitsevampaa jos tietää todella tehneensä jotakin vyön eteen.
Muualla maailmassa ei mennä useinkaan ihan samalla saksalaisperäisellä systemaattisuudella yhdistettynä suomalaiseen jääräpäiseen p**le-jos-kerran-sellainen-direktiivi-on-niin-sitä-kanssa-noudatetaan -asenteeseen, vaan vöiden myöntämisessä käytetään huomattavasti enemmän "harkintaa". Osa saa vyön hallinnollisista syistä eli voidaksen edustaa tyyliä/lajia muualla, osa taas ansiosyistä kun on voittanut kisoissa tai tehnyt jotakin homman eteen, osa taas siksi että sattuu osaamaan monia asioita hyvin.
Tämän takia niitä nopeita daneja tuntuu ulkomailla (eikä vaan ameriikassa) ilmaantuvan ja osalla kavereista on niitä isohko nippu. En tarkoita etteivätkö varmasti osaa hommaansa ja ole taitavia lajissaan, mutta se dan-määrä tai edes danien olemassaolo ei lainkaan välttämättä kerro että MITEN taitavia.
Mielestäni ei ole myöskään kovinkaan kannattavaa sinänsä lähteä vertaamaan mustan vyön saamisia edes Suomessa eri lajien, tyylien ja koulukuntien kesken. Onhan se ihan hauskaa ajanvietettä ja voisi ajatella että joku jopa valitsee harrastamansa lajin sen takia että siinä saa/ei saa mustaa vyötä helposti, mutta tuskin näistä tällä perusteella aloittajista kukaan sinne mustaan saakka jaksaa.
Eri lajeissa on niin eri kriteerit ja painotukset sekä yleisestikin eri tarkoitus sille, mitä "musta vyö" tarkoittaa. Lainausmerkeissä, koska joissakin lajeissa se ei ole sen paremmin vyö, kuin mustakaan. Sama kuin jos vertaisi eri alojen ammatillisia tutkintoja keskenään, tai mitä pitää osata päästäkseen maajoukkueeseen kymmenottelussa vs. kuulantyönnössä.
Lisäksi, niissäkin lajeissa, joissa on musta (tai edes tummansininen kuten osalla korealaisista) vyö ja dan-asteikko käytössä, on todella paljon soveltamiseroja puhumattakaan siitä, että on erilaisia asteikoita. esim. osassa perinteisempiä karaten koulukuntia on vain viisi dan-astetta tavallisen kymmenen asteen sijasta, ja toisaalta Kôdôkan-jûdô käyttää 13 danin systemiä ja Bujinkan 15 danin systeemiä - olkoonkin ettei Kôdôkanissa ole koskaan kenelläkään muulla kuin lajin perustajalla ollut yli 10 dania; Kanôlla oli 13.dan. On myös muistaakseni 3, 7, 9 ja 11 danin systeemejä. Tälläkin on varmasti vaikutusta siihen, miten suuri osa kokonaisuudesta pitää hallita ennen kuin danin saa.
Kannattaa alkaa miettimään oikeasti mitö tekee salilla, mitä tekniikoita ja miksi ja kannattaako tietyn lajin omaisesti käyttää oppejaan jos joutuu kadulla tappeluun. Kovia jannuja on mustissa vöissä ja myös alemmissa vöissä mutta heikoimmat ovat ne joilla on luja putkinäkö vain yhteen lajiin tai teittyyn tekniikkaan/tapaan.
ohjaaja. Tosin "hyvä ohjaaja" on myös makuasia.
.
