Muille koirille agressiivinen American Bulldog

[peklo]

Mukavaa kun kaikki kouluttajat on jossain +400km päässä :/ no yritän vielä muutamanviikon ja hommaan sen vitun kuonopannan, jos ei sit tule muutosta niin eikun koira konttiin ja pikitien päähän :/

 

[peklo]

Kahden AB:n omistajana voisin sanoa, että älä ala selättämään bulldogia. Fyysinen konflikti on juuri sitä mistä koira saa sen suurimman nautinnon ja vaikka itse olet tosissasi, koira saattaa pitää sitä vain palkintona niistä rähinöistä ohitustilanteissa. Jos koira ottaa tosissaan niin olet kusessa. Henkinen dominointi on keino millä näiden kanssa tullaan toimeen ja koira pitää saada sille asteelle, että pelkkä äänen korottominen saa sen unohtamaan aikeensa ja lähes "matelemaan". Väkivalta ei ole oikea keino sillä luottamus ihmiseen menee helpolla ja ongelmat vaan pahenee.

Sen voin sanoa, etteivät ongelmat jää tuohon jossei asioihin tule muutosta. Koirasi ei saa olla vihamielinen vieraille kotona tai on vaara, että jossain vaiheessa tulee haavereita, pahojakin. Jos se rähjää hihnassa ja rempoo kohti vieraita koiria niin irti päästessään jälki on taatusti pahaa. Kannattaa ottaa siis homma vakavasti.

Jos haluat saada asian kuntoon ilman isompia epäonnistumisia ja oppia samalla valtavirrasta poikkeavan (toimivan) tavan elää rodun kuin rodun kanssa niin otapa yhteyttä tänne: http://koirakoulukiti.palvelee.fi/ Ohjaajalla on kokemusta tästä rodusta, samasta ongelmasta ja apu on varmaa. Ei myöskään ole kallista.

Jos asut lähellä Tamperetta niin tutustuisin mielelläni koiraan ja omistajaan Meillä 3,5v uros ja 1v narttu.

Taitaa tulla matkaa semmonen 360km Nääsvilleen :/ mutta olet varmasti oikeassa sen suhteen että jos irti pääsee niin pussihommiksi menee :/ yhdenkerran sai vedettyä pyöräyttämällä pannan päästä :O ei ollut muuta mahdollisuutta kun nostaa koira kainaloon, koska tuota ei kyllä saa ilman kaulakontaktia pidettyä kiinni! Tämän jälkeen jotenkin sai lisää virtaa tuohon käyttäytymiseen, olisiko se kunnonvääntö sitten "palkinnut"?!
Joka tapauksessa se oli ainut vaihtoehto villakoiran pelastamiseksi :(

 

[LaihaLohtu]

Jos haluat saada asian kuntoon ilman isompia epäonnistumisia ja oppia samalla valtavirrasta poikkeavan (toimivan) tavan elää rodun kuin rodun kanssa niin otapa yhteyttä tänne: http://koirakoulukiti.palvelee.fi/ Ohjaajalla on kokemusta tästä rodusta, samasta ongelmasta ja apu on varmaa. Ei myöskään ole kallista.

Samaisessa koirakoulussa käytimme oman koiramme ja voin kyllä suositella lämpimästi.

 

[peklo]

Samaisessa koirakoulussa käytimme oman koiramme ja voin kyllä suositella lämpimästi.

Ei siinä varmaan sitten muu auta :/ 400km on vaan matkaa tuonne!

 

[Mikkis]

Sitten sinne on, kyllä se on pieni vaiva loppujen lopuksi, jos sillä saa ilon omistaa hyvän lemmikin. Muutaman viikon joudut toki tekemään töitä sen koiran kanssa, mutta mitä sitten, ei AB ole sellaisen henkilön valinta, joka etsii laiskaa seurakoiraa sohvalle syömään herkkuja;)

Ja täällä tuntuu olevan äänessä paljon todellisia "AB-asiantuntijoita" loistavine neuvoineen. Jos ei ole tutustunut rotuun, niin kannattaisi oikeasti olla tässä tapauksessa hiljaa. Johan otsikossakin on mainittu AB, eikä "mikä-tahansa-sesse-on-ilkeä." Kun itse aloitin rotuun tutustumisen, niin eipä yksikään kasvattaja sanonut, että fyysinen alistaminen kannattaa. Jostain todella jännitävästä syystä myöskään rotuyhdistykset eivät kannusta siihen. Eikä tähänkään mennessä kukaan rotua tunteva ole ikinä kehottanut tekemän niin. Pahin tilanne ei tosiaan ole se, että koira ottaa fyysisen kontaktin palkintona, vaan se, että kontakti koetaan haasteena...
Kunnolla toimiva AB on loistava lemmikki-, työ- tai harrastuskoira, uskollinen, luotettava ja aina iloisen aktiivinen seuralainen

 

[Ukraina]

Sitten sinne on, kyllä se on pieni vaiva loppujen lopuksi, jos sillä saa ilon omistaa hyvän lemmikin. Muutaman viikon joudut toki tekemään töitä sen koiran kanssa, mutta mitä sitten, ei AB ole sellaisen henkilön valinta, joka etsii laiskaa seurakoiraa sohvalle syömään herkkuja;)

Ja täällä tuntuu olevan äänessä paljon todellisia "AB-asiantuntijoita" loistavine neuvoineen. Jos ei ole tutustunut rotuun, niin kannattaisi oikeasti olla tässä tapauksessa hiljaa. Johan otsikossakin on mainittu AB, eikä "mikä-tahansa-sesse-on-ilkeä." Kun itse aloitin rotuun tutustumisen, niin eipä yksikään kasvattaja sanonut, että fyysinen alistaminen kannattaa. Jostain todella jännitävästä syystä myöskään rotuyhdistykset eivät kannusta siihen. Eikä tähänkään mennessä kukaan rotua tunteva ole ikinä kehottanut tekemän niin. Pahin tilanne ei tosiaan ole se, että koira ottaa fyysisen kontaktin palkintona, vaan se, että kontakti koetaan haasteena...
Kunnolla toimiva AB on loistava lemmikki-, työ- tai harrastuskoira, uskollinen, luotettava ja aina iloisen aktiivinen seuralainen

Paskat, jos koiran painat maahan ja koiralle pidetään kunnon kuri(enkä tarkoita koiran hakkaamista) niin koira kuin koira tottelee, kummasti meilläkin tuo pullukka tottelee nätisti vaikka niin sitä pidetään yhtenä kovapäisimmistä koirista. Ei luulisi olevan niin vaikeaa koiralle heti aluksi tehdä selväksi kuka on "laumanjohtaja"

Kun koiralle näyttää kuka on pomo, ei se koe maahan painamista haasteena tai palkintona!
Ennenkuin joku alkaa huudella että olisi ja olisi alusta pitäen pitää kuri, niin siinä se tottelee aikuinen koirakin kuin pentu, mutta kärsivällisyyttä se vaatii että aikuisen koiran saa aisoihin, jos pentuna ei ole ollut kunnon kuria. Ei vaan tajua miksi helvetissä pitää ottaa Isoja koiria ja sitten tullaan valittamaan ongelmista kun ei jakseta kärsivällisesti kouluttaa, ottaa marsun sen kanssa varmasti pärjää varmasti :D

 

[juha79]

Uskoisin että fyysinen alistaminen toimii tiettyyn rajaan asti tietyn luonteisilla koirilla. Ajoitus on kaikkein tärkein. Omalle koiralla ei mitään vaikutusta kovasta fyysisestä alistamisesta. Ravistelee vaan päätänsä ja vääntää itsensä pystyyn Aivan mieletön fiilis, kun saa sen henkisen yliotteen koirasta!! Isokin koira tottelee pelkkää tuiotusta :D

 

[Ryan1]

joo

 

[r2345355]

Yksi miettimisen arvoinen näkökulma on sekin, että aggressio on vietti muiden joukossa, eikä mitään koiran ilkeyttä tai paskamaisuutta. Jos nyt vaikka vertaa siihen, että greyhoundin yrittäisi pysäyttää vieheen tai pupun perästä ampumalla koiraa jalkaan: sehän olisi melko kohtuutonta, kun satoja vuosia on jalostettu äärimmäisen voimakasta saalisviettiä. Koirahan juoksisi joka tapauksessa jalka poikki. Muilla roduilla on sitten toiselaisia korostuneita viettejä. Ajokoiraa on kohtuutonta vetää turpaan, jos se lähtee jäljittämään hajua. Vartiokoiraa on kohtuutuonta vetää turpaan, jos se varoittaa vieraista? Koiratappeluita varten aikanaan tarkoitettua rotunsa edustajaa on vaikea hakkaamalla saada tykkäämään vieraista koirista?

Oma koira muuten juoksi pallon perässä mattotelinettä päin niin, että kilahdus ja pieni ulahdus kuului ja hammas katkesi. Koira silti hiljentämättä pallon perässä pusikkoon, josta sen löysin suu veressä pallo suussaan. Ei liity aiheeseen muuten kuin että on erilaisia koiria, joille on eri asiat tärkeitä. Seurakoiralle ei välttämättä ole niin maailman tärkeintä päästä tappelemaan, joten sellainen on helppo opettaa sosiaaliseksi, joku toinen rotu ei koskaan tule oppimaan koirasosiaaliseksi, vaikka koiraa miten kurittaisi.

Koira-aggressiivista koiraa kun vetää turpaan, niin eihän se aggressiota poista. Ei se positiivinen ehdollistaminen poista sitä myöskään, vaan ainahan se aggressio on taustalla, mutta eikö olisi mukavampi, että rennossa mielentilassa oleva koira ei kokisi jokaista vastaantulijaa uhkana kuin että se kokee uhkana, mutta ei saa hoitaa tilannetta, koska pelkää saavansa turpaan? Jos lauma-ajattelua haluaa soveltaa, niin eihän koiralaumassakaan se johtaja ole aina (useinkaan?) se rähinöitsijä. Johtaja on luultavasti se, joka ei turhia hötkyile, koska sen ei tarvitse. Itsevarma koira kävelee rennosti ja välinpitämättömästi, eikä haasta riitaa. Koiraa selättävä tai läimivä raivopäinen omistaja vaikuttaa aika hermoheikolta ja sikäli epäluotettavalta laumanjohtajalta?

Ja vielä noihin korostuneisiin vietteihin: tarpeeksi kierroksilla oleva koira ei ole oppivaisessa mielentilassa. Adrenaliinia kuohuva eläin ei juuri tunne kipua, tai ainakaan välitä siitä (vrt. pallo tai viehe tai koiratappelu). Ja noita räminäpurkkeja ja muita on myös ihan turha siinä vaiheessa edes harkita, ei se koira niitä huomaa, vaikka päähän heittäisi. Miksi siis tehdä asiat hankalamman kautta, että antaisi koiran nostaa kierroksensa tappiin ja sitten alkaisi opettaa? Paljon helpommalla pääsee, kun vietin pitää mahdollisimman matalalla haastavassa tilanteessa. Jos koira pysyy rauhallisena ja tottelevaisena pelkällä tiukalla käskyllä ja ohjaajan rauhallisella ja itsevarmalla olemuksella, niin eikö sitä kannattaisi hyödyntää niin, että pikku hiljaa lisää haasteita, joista koiran on mahdollista selviytyä ja saada tuntea olevansa onnistunut ja ohjaajalta hyväksyntää saava "hieno tyttö/poika"?

 

[r2345355]

Pakko vielä sekin lisätä, että ei minulla ole mitään sitä vastaan, että joku onnistuu saamaan koiransa tottelevaiseksi selättämisellä tai vaikkapa astetta tiukemmalla pöllyttämisellä (tai siitä huolimatta), koska harvemmin koira siitä tykkänään traumatisoituu, jos nyt vaikka ei mitään oppisikaan. Mutta viimeistään siinä vaiheessa, jos koiraa saa pian uudestaan kurittaa, ja taas yhä kovempaa ja kovempaa, kannattaa tosiaan miettiä myös muita vaihtoehtoja kuin selkäsaunan koventamista.

 

[Relg]

Viittasin tuossa ihan ekassa viestissäni siihen, että jos ihmisiä vastaan aggressiota ilmentyy. Ei tuo nyt missään nimessä mikään koulutusmetodi voi olla, vaan viimeinen tapa alistaa jos koira ei vain enää usko. Mut jos se oikeasti siirtää sitä suojeluviettiään omin päin hiljalleen lenkkipolulle, niin siinä on kyllä tehtävä jotain ja nopeaan. Mä nyt koiraa selättämään alkaisi jos se ei esim istu käskystä. Enkä kyllä rääkkäisi sitä millään melulaatikollakaan.

Samaa mieltä tietenkin tuosta että jos asiaan pitää puuttua nopeasti ja tarpeeksi kovasti. Jos tällaisilla roduilla alkaa olemaan selkeästi ihmisagressiota joka ei hyvälläkään koulutuksella mene ohi niin koiran paikka on mielestäni montussa. Enkä tarkoita että jos tuntemattomalle murisee niin samantien piikille.

Joku kommentoikin että se alistaminen on hyvä kun sen tekee oikeaan aikaan ja tarpeeksi kovasti. Tottakai moni asia toimii hyvin kun sen osaat tehdä juuri oikealla hetkellä oikealla tavalla mutta monesti se on helpommin sanottu kun tehty. Ja tänäpäivänä ei varmaan ole pahemmin kasvattajiakaan jotka suosittelisisivat selätystä. Kovat otteet on joskus paikallaan se on selvä mutta perinteisen selätyksen kannalla en itse kyllä ole.

Kiva kuulla eri mielipiteistä asiasta kun sitä yhtä oikeaa ratkaisuahan ei tähänkään asiaan ole olemassa.

 

[WhitePride]

Mitäs olette mieltä kurinpitomenetelmänä täysin vailla loogisuutta ja johdonmukaisuutta tapahtuvasta satunnaisesta karjahtelusta koiralle?

 

[peklo]

Paskat, jos koiran painat maahan ja koiralle pidetään kunnon kuri(enkä tarkoita koiran hakkaamista) niin koira kuin koira tottelee, kummasti meilläkin tuo pullukka tottelee nätisti vaikka niin sitä pidetään yhtenä kovapäisimmistä koirista. Ei luulisi olevan niin vaikeaa koiralle heti aluksi tehdä selväksi kuka on "laumanjohtaja"

Kun koiralle näyttää kuka on pomo, ei se koe maahan painamista haasteena tai palkintona!
Ennenkuin joku alkaa huudella että olisi ja olisi alusta pitäen pitää kuri, niin siinä se tottelee aikuinen koirakin kuin pentu, mutta kärsivällisyyttä se vaatii että aikuisen koiran saa aisoihin, jos pentuna ei ole ollut kunnon kuria. Ei vaan tajua miksi helvetissä pitää ottaa Isoja koiria ja sitten tullaan valittamaan ongelmista kun ei jakseta kärsivällisesti kouluttaa, ottaa marsun sen kanssa varmasti pärjää varmasti :D

Hyvä provo, valitettavasti en ole kiinnostunut lähtemään "mukaan"

Paljon hyviä näkökantoja ongelman poistamiseen! Mitenkä tuollainen siedätyshoito? Puolitutulla olis uros dobermanni, joka myös vihainen uroksille, voisiko ajatella hihnassa toisille räyhäämistä niin kauan kun ei enää kiinnosta? Vai ruokkiiko tuo vaan sitä taistelukoiraviettiä?

 

[juha79]

Hyvä provo, valitettavasti en ole kiinnostunut lähtemään "mukaan"

Paljon hyviä näkökantoja ongelman poistamiseen! Mitenkä tuollainen siedätyshoito? Puolitutulla olis uros dobermanni, joka myös vihainen uroksille, voisiko ajatella hihnassa toisille räyhäämistä niin kauan kun ei enää kiinnosta? Vai ruokkiiko tuo vaan sitä taistelukoiraviettiä?

Tuosta yhdistelmästä ei hyvä seuraisi Parempi vaihtoehto olisi vaikka mennä tuon dobberin kanssa porukalla lenkille (mikäli siitä mitään tulee).

 

[Naene]

Joo mä luulen että jos kaksi rähisevää koiraa laitetaan vastakkain rähisemään ei siitä tule loppua koskaan. Itse myös koen sen mahdottomaksi ajatukseksi että koiraa yritellään selätellä, mäiskiä kolinapurkeilla tai tehdä juuri mitään kun on pahin vietikäs aggressio päällä - ei vaikuta, ei koira noteeraa, sillä on se oma päämääränsä sillä hetkellä. Pääasia on ettei koskaan päästä koiraa sellaiseen tilaan.

Itsellä on urosdobberi, muistan sen ollessa pentu selätin sitä kotona jos se ei joskus rauhoittunut. Rötkötin koiran päällä sellaiset 20 minuuttia kerrallaan kunnes ei enää rimpuillut sieltä pois ja luovutti. Nyt sillä on kokoa ja voimaa sen verran etten varmasti saisi selätettyä jos sillä jokin aggre olisi päällä - sellainen käytös pitää nyppästä pois alkujaan!

Me käytiin dobberin kanssa koirapuistoissa aktiivisesti ekat pari vuotta sen elämästä ilman rähinöitä. Nyt vasta mä huomaan että koira ei itse halua koirapuistoon, enkä tosiaankaan pakota. Eilenkin oli puistossa vastassa neljä kaunista narttua mutta ei sitä vaan nappaa sosialisoida ja leikkiä enää. Samanlainen välinpitämättömyys muita koiria kohtaan on kävelylenkillä tosin vaan plussaa. Kai sitä voi ajatella että koiralla ei ole sen kummempaa tarvetta noteerata muita (vieraita) koiria. Se on ihan hyvä asia.

 

[r2345355]

Tuosta yhdistelmästä ei hyvä seuraisi Parempi vaihtoehto olisi vaikka mennä tuon dobberin kanssa porukalla lenkille (mikäli siitä mitään tulee).

Näin itsekin ajattelisin. Jos koiran antaa rähjätä, ja vastakappale tekee jossain vaiheessa rähjääjän mielestä riittävän rauhoittavan eleen, esim katsoo sivuun -> rähjääjä oppiikin, että rähjäämällä sai tilanteen haltuun. Eli ei opikaan, että rähjääminen ei auta, vaan että se juuri auttoi. Vähän niin kuin silloin kun koira saa vetää, niin se luulee, että päämäärään päästiin, koska se veti tarpeeksi, eikä siitä huolimatta.

Lenkille vaan, niin että mennään eteenpäin ilman mitään patsasteluja. Meilläkin voi urosaggressiivinen lenkkeillä toisten urosten kanssa, mutta se vaan ei saa ottaa mitään kontaktia toiseen koiraan. Samaa ruohotupsua voi vielä haistella, mutta siinä vaiheessa, kun aletaan nuuhkia toisen persettä, on hyvinkin todennäköistä, että sekunnin sisällä on rähinä pystyssä.

Murkkuiän jälkeen se on leikkinyt vain yhden uroksen kanssa, joka kuului samaan laumaan. Ja siinäkin meni puoli vuotta ennen kuin olivat leikkimistuulella.

 

[Kappa]

Jos homma (koira) ei ole kokonaisvaltaisesti hanskassa, ei painimatsi siinä ongelman ilmenemistilanteessa usein auta itse asiaa, voi kylläkin siirtää ongelman näkymisen toisaalle tai seuraavaan kertaan. Mitä kiihtyneemmässä tilassa koiran odotetaan tottelevan, sitä vankempi pohja on täytynyt muuten elämässä luoda ja myös niitä kiihdyttäviä tilanteita harjoitella. Kuten Raiskikin jo mainitsi, ei edes tarvitse olla mikään taistelukoiraksi jalostettu rotu, vaan ihan muutenkin erilaiseen työkäyttöön jalostetuissa roduissa on toivottavaa, että eläin jatkaa periksiantamatonta työskentelyä vaikka taivas tippuisi niskaan. Koirayksilöiden fyysisessä kovuudessa on myös isoja eroja. Toisille häntäkarvoihin koskeminen aiheuttaa hysteeristä kiljumista, toiset eivät itse tilanteessa näytä mitään reaktiota vaikka tulisi pysyviä vammoja. Kummankin ääripään kohdalla olennaista on kuitenkin se, millä tolalla koiran ja omistajan suhde yleisesti ottaen on. Mieluiten se ihmisen johtajuus saisi johtua siitä, että koira on oppinut kunnioittamaan ja luottamaan omistajaansa sen sijaan että koira on saatu pelkäämään omistajaansa.

 

[bustedi]

Ite käytin oman koiran ollessa pentu selätystä. N 6kk iässä lopetti tekemästä kaikki temput (lahkeesta vetäminen, räyhääminen, ylenpalttinen apinointi esim hampaita käyttäen tai haukkuminen) joista oli joutunut "selälleen" koska ei pitänyt siitä. Nyt en ole kohta 3kk selättänyt sen kuin kerran ja käytös on mallikasta. Meillä siis toimi hienosti.

e: meidän piskillä oli siis heti taloon tulon jälkeen selvästi koko ajan semmonen asenne, että hän täällä määrää, sama mitä sanotte. Ei ole enää ja on hirmuisen vilkas, mutta tottelee käskyjä hyvin (voidaan pitää lenkillä vaikka vapaana kaupungin satamassa).

 

[Mikkis]

Paskat, jos koiran painat maahan ja koiralle pidetään kunnon kuri(enkä tarkoita koiran hakkaamista) niin koira kuin koira tottelee, kummasti meilläkin tuo pullukka tottelee nätisti vaikka niin sitä pidetään yhtenä kovapäisimmistä koirista. Ei luulisi olevan niin vaikeaa koiralle heti aluksi tehdä selväksi kuka on "laumanjohtaja"

Kun koiralle näyttää kuka on pomo, ei se koe maahan painamista haasteena tai palkintona!
Ennenkuin joku alkaa huudella että olisi ja olisi alusta pitäen pitää kuri, niin siinä se tottelee aikuinen koirakin kuin pentu, mutta kärsivällisyyttä se vaatii että aikuisen koiran saa aisoihin, jos pentuna ei ole ollut kunnon kuria. Ei vaan tajua miksi helvetissä pitää ottaa Isoja koiria ja sitten tullaan valittamaan ongelmista kun ei jakseta kärsivällisesti kouluttaa, ottaa marsun sen kanssa varmasti pärjää varmasti :D

Loistavaa, että sinulla on tästä rodusta ylivertaiset tiedot, kokemus ja osaaminen, toisin kuin esim. kasvattajilla tai rotuharrastajilla. Hitsi vieköön, miksiköhän ne levittävät valheellista tietoa, että koira voi ottaa tuollaisen käsittelyn haasteena? Saakelin koijarit, kaikki tyynni!

Ja onnea, että olet selvästi kokeillut, millaista on selättää kuumana käyvä, aikuinen AB, todella upeaa! Eipä tähän juuri muuta kannata kommentoida.

 

[Ukraina]

Loistavaa, että sinulla on tästä rodusta ylivertaiset tiedot, kokemus ja osaaminen, toisin kuin esim. kasvattajilla tai rotuharrastajilla. Hitsi vieköön, miksiköhän ne levittävät valheellista tietoa, että koira voi ottaa tuollaisen käsittelyn haasteena? Saakelin koijarit, kaikki tyynni!

Ja onnea, että olet selvästi kokeillut, millaista on selättää kuumana käyvä, aikuinen AB, todella upeaa! Eipä tähän juuri muuta kannata kommentoida.

No voin väittää että jos mastiffin kanssa pärjää hyvin ja se tottelee, niin varmasti tottelee myös ab, kummasti kaverilla AB uros 2v ja kovasti tottelee isäntää kysyinen koiran omistaja monesti sanonut että heidän AB ei ole ollut läheskää noin kova haastamaan mitä meidän Bull. Jos satut tietämään niin BULLMASTIFF ei ole niitä helpoimpia koiria, ja on varmasti yksi kovapäisimmistä koirista!

Mutta turha vääntää joku saa koiralle kurin joku ei, ei ole minulta pois uskotko vai et!