Moottoripyörä?

Kävinpäs heittämässä pikku maaseutulenkin kympillä tuossa ja jäi päällimäisenä kaksi asiaa mieleen: ei helvetti on noita routaheittoja taas entistä enemmän ja vittu toi kulkee ihan helvetisti :D Ihan hysteeristä kun kakkosella ajelee menemään ja joka mutkasta tarvittaessa takasella ulos kun kääntää vaan kahvaa tarpeeksi :rock:
 
Diavel olis makee mutta näyttäis maksavankin. Ehkä joskus viiskymppisenä sitten semmoinen.
 
Kertokaas tyhmälle miten verot määräytyvät jos ostaa uuden moottoripyörän ulkomailta?
Kävin äsken kyselemässä uuden v-rod musclen hintaa ja sanoivat sen olevan 20t€. Eli olisi yli 6t€ halvempi kuin Suomessa.
 
Jami2003 sanoi:
Onko kellään kokemusta hyvistä enskakengistä joita pystyy käyttämään myös siviilissä.
Click to expand...

Itse ajan ja steppailen m05-nahkavarsikengissä, eli intin maihareissa. Skinheadmäisyyden saa piilotettua kun vetää lahkeet päälle. Hyvät ja tukevat popot sekä paksu pohja, ei tunnu jalassa niin ilkeältä polkea pyörää käymään.
 
Naurattaako?

RR-Riku:

Ajaa japsikyykkyä. Pennusta asti aloittanut mopoista jotka viritettiin tappiin. Tästä siirryttiin kiukkuisimpaan 2-tahtiseen kyykkykevariin mitä markkinoilta löytyi. Se viritettiin tappiin. Pääasia että kulkee. Ison pojan ikään päästyään alle saatiin japsi-kusiainen. 24kW- kuristukset otti kuitenkin pois heti katsastamon pihasta päästyä. Siitä pari vuotta niin elämä vasta alkoi tonnisen sarvissa. Powercommanderin ja akran täydellisen pakoputkisarjan hintalappu olivat vain häviävän pieni sijoitus muutaman lisähevosvoiman saannista. Aina valmis kiistelemään spekseistä, esimerkiksi titaanisten imuventtiilien tuomasta suunnattomasta tehonlisäyksestä. Pääasia että kulkee. Kaupunkien ulkolaitamilla josta motari alkaa, tunnistaa rivinelosen ulvonnasta kilometrien päähän, että siellä pyöräänsä laulattaa RR-Riku.

Kikkailija-Kimmo:

RR-Rikun sielunkumppani. Katujen Kauhu, kukkahattutätien pahin painajainen sekä koko kova stuntmies. Nuorena on vitsa väännettävä sanoo sananlasku, ja jarrua vasten keulimisen salat on jo 13-vuotiaana opeteltu tappaja- PV:n avulla markettien parkkipaikoilla. Kevari-iässä oppi kaksi uutta kirjainta, D:n ja T.n. Nämä putkeen lausuttuna saatiin selville että Yamaha DT:llä kewlii ja täysii. Kilpiä haettiin katsastuskonttorista säännöllisin väliajoin joko poliisien hyllyttämänä tai puhkikeulitun tilalle. Bomber-magazine on Kimmon raamattu ja oman rottapyörän rakentelu pitää pitkät talvi-illat kiireisinä. Itsetehdyn rähinärännin tärrykalvot vievä pärinä saa naapuruston kotiäitien verenpaineen ja stressitason jyrkkään nousuun.

Touring-Tarmo:

Ensikosketus pyöriin sitten mopoiän, vasta ikäkriisin iskiessä. Pyöränä joko Goldwing tai muu tekniikan maailman suosittelema sohva. Saa ajaa pyörää sunnuntaisin vain kun vaimo antaa luvan. Tällöinkään ei saa olla liikaa pilviä taivaalla. Pilvetön taivas on myös huono juttu, koska aurinko häikäisee. Lämpötilan on oltava 24-26 celsiusastetta satulasta mitattuna, koska kärsii eturauhasvaivoista. Kesälomalla sitten pakataan noin 10 sivulaukkua täyteen ja kierrellään nahkahousuinen Riitta takatarakalla maakuntia. Ajopäiviä vuodessa kertyy noin 15, kilometrejä 10 000.
 
Mä oon varmaan Tarmon ja Rikun väliltä jotain mutten todellakaan Kimmo :D En osaa/uskalla opetella ees keulia kun ei mopo sitä kaasusta tee :(
 
Heh, Kalervolta hauska viesti! Oliko omatekoista antia vaiko jostain lainattua? Hauskaa luettavaa, varsinkin tuo Tarmo. Ehkä pientä kärjistelyä, mutta viihtyisää! Minne sitten itsensä sijoittaa? ...Olisiko se RR pyörällä ajava Tarmo? Ehkä siellä on ripaus ÄrÄr-Rikunkin verta. :-)
 
Oma kelkka kääntyi kyykkypyörien suhteen totaalisesti, kun on ajanut paljon ratapäivillä ja vähän kilpaakin. Muutama vuosi sitten piti olla vielä alla tehokkain ja nopein tonninen kyykky, koska kaikki muut pyörät olivat vaan hitaita paskoja, joilla ajaa munattomat nössöt. Kortti lähti keulimisen(+ylinopeuden) takia kahdesta ja viivaa piirrettiin aina perjantai-iltana kylillä. Oltiin niin cooleja.

Sitten kun innostus lässähti kadulla pelleilemiseen ja vähän halusi haastetta, niin lähdettiin radalle kokeilemaan ja käsitys kyykkypyörän kyvyistä muuttui kyllä totaalisesti. Ensinnäkin tonninen oli aivan liian iso ja painava heiteltävä Suomen pienillä moottoriradoilla. Kaasun lämääminen motarilla tuntuikin aika vaatimattomalle puuhalle, kun ruettiin hakemaan mutkiin kunnolla vauhtia. Pyörä vaihtu sitten kilvettömään kusiaiseen ja voin sanoa, että ajotaito on noussut todella roimasti. Tonninen on harvalle se oikea laite, vaikka luulot omista ajokyvyistä onkin jotain ihan muuta. Kunnioitus tiellä liikkumistakin kohtaan on kasvanut, kun on lipannut pari kertaa radalla, miettii siinä sitten että mitä olisi käynyt farkut jalassa samasta vauhdissa kaatuessa.

Nyt minustakin on sitten lopulta tullut munaton nössä, kun ajelen tyytyväisenä kustomilla ja ei ole tarvetta esitellä ajotaitoja. Ihan parasta kruisailla avopotta päässä kesä-iltoina mutkateillä sopivaa vauhtia, kun iso kone käy maltillisesti ja vääntö vie vaivattomasti eteenpäin. Ihan sadistista puuhaa ajella kadulla kyykkyllä; ei se ole kovin mukava ja ainainen kiireen tunne, kun pyörä ei viihdy nopeusrajoitusten mukaisissa vauhdeissa ja kaipaa aina enemmän vauhtia. On se kilvetön kusiainen kyllä vielä ratapäivä varten:rolleyes:
 
Siinä on just syy miksen ite halaja radalle. En haluu että kadulla ajaminen rupee tuntuu tylsältä. Siitä moottoripyöräilyssä on mun mielestä kuitenkin kyse, ajaa helvetin hienolla pyörällä helvetin hienoa tietä pitkin hienona päivänä aamusta iltaan.
 
powerranger sanoi:
Nyt minustakin on sitten lopulta tullut munaton nössä, kun ajelen tyytyväisenä kustomilla ja ei ole tarvetta esitellä ajotaitoja. Ihan parasta kruisailla avopotta päässä kesä-iltoina mutkateillä sopivaa vauhtia, kun iso kone käy maltillisesti ja vääntö vie vaivattomasti eteenpäin. Ihan sadistista puuhaa ajella kadulla kyykkyllä; ei se ole kovin mukava ja ainainen kiireen tunne, kun pyörä ei viihdy nopeusrajoitusten mukaisissa vauhdeissa ja kaipaa aina enemmän vauhtia. On se kilvetön kusiainen kyllä vielä ratapäivä varten:rolleyes:
Click to expand...

Unohdin yhden tyypin eli:

Kustom-Kalle

Tunnettiin ennen nimellä RR-Riku, mutta koska ajotaidot eivät riittäneet muiden vauhdissa mukana pysymiseen niin vaihtoi customiin.
Customiin vaihdon yhteydessä Kalle lihotti itseään 20 kiloa ja myös yrittää epätoivoisesti kasvattaa partaa ja pitkää lettiä.
Vaikkakin naamakarvat kasvavat huonommin kun amiksella konsanaan ja lettikin muistuttaa jo Juice lookkia.

Pyöränä on japsi customi, koska Kallen mielestä vain japanilaiset osaavat tehdä kunnollisia moottoripyöriä.
Silti Kalle salaa mielessään ihailee harrikoita, mutta ne kun ovat vaan niin kalliita hankkia.

Aina sunnuntaiselle ajolenkilleen lähtiessä Kalle vetää kaksi kokoa liian pienet nahkahousut jalkaansa, koska kaikilla tosi
motoristeilla sellaiset on. Ajolenkki koostuu kahden kilometrin matkasta lähimmäiseen esson baariin,
jossa muiden tosi motoristien kanssa, (tai kenen kanssa tahansa joka suostuu kuuntelemaan Kallen juttuja)
jutellaan pyörien rakentelusta ja yritetään tehdä vaikutus vastakkaiseen sukupuoleen.

Tällä kahden kilometrin matkalla Kalle ajaa korkeintaan kuuttakymppiä (vaikka matka taittuisi motaria pitkin),
koska tärkeintä ei ole vauhti vaan "ajofiilis". Tosin eihän pyörä paljon kuuttakymppiä kovempaa kuljekaan.
Sunnuntaiselta ajolenkiltä kotiin tullessaan Kalle katsoo jo sadatta kertaa uusintana lempielokuvansa Wild Hogs.
Ja toivoo, että itselläänkin olisi joskus pokkaa lähteä kavereidensa kanssa "Road Tripille", tosin ensin pitäisi hankkia kavereita...
 
Kevään ensimmäinen ajolenkki takana. Mahtavan tuntusta olla taas pyörän päällä :)
 
Riese sanoi:
Unohdin yhden tyypin eli:

Kustom-Kalle

Tunnettiin ennen nimellä RR-Riku, mutta koska ajotaidot eivät riittäneet muiden vauhdissa mukana pysymiseen niin vaihtoi customiin.
Customiin vaihdon yhteydessä Kalle lihotti itseään 20 kiloa ja myös yrittää epätoivoisesti kasvattaa partaa ja pitkää lettiä.
Vaikkakin naamakarvat kasvavat huonommin kun amiksella konsanaan ja lettikin muistuttaa jo Juice lookkia.

Pyöränä on japsi customi, koska Kallen mielestä vain japanilaiset osaavat tehdä kunnollisia moottoripyöriä.
Silti Kalle salaa mielessään ihailee harrikoita, mutta ne kun ovat vaan niin kalliita hankkia.

Aina sunnuntaiselle ajolenkilleen lähtiessä Kalle vetää kaksi kokoa liian pienet nahkahousut jalkaansa, koska kaikilla tosi
motoristeilla sellaiset on. Ajolenkki koostuu kahden kilometrin matkasta lähimmäiseen esson baariin,
jossa muiden tosi motoristien kanssa, (tai kenen kanssa tahansa joka suostuu kuuntelemaan Kallen juttuja)
jutellaan pyörien rakentelusta ja yritetään tehdä vaikutus vastakkaiseen sukupuoleen.

Tällä kahden kilometrin matkalla Kalle ajaa korkeintaan kuuttakymppiä (vaikka matka taittuisi motaria pitkin),
koska tärkeintä ei ole vauhti vaan "ajofiilis". Tosin eihän pyörä paljon kuuttakymppiä kovempaa kuljekaan.
Sunnuntaiselta ajolenkiltä kotiin tullessaan Kalle katsoo jo sadatta kertaa uusintana lempielokuvansa Wild Hogs.
Ja toivoo, että itselläänkin olisi joskus pokkaa lähteä kavereidensa kanssa "Road Tripille", tosin ensin pitäisi hankkia kavereita...
Click to expand...

Enemmän mulla tulee vuodessa kilometrejä radalla, kun liikenteessä:rolleyes:

e. ja mulla on Triumphi;)
 
Tunteella pojat tunteella näitä härpäköitä ajetaa ja ostetaan, turha tukkia itteä kyykyn rattiin jos ei tunnu hyvältä. Itel on tällä hetkellä menossa custom vaihde vaikka veri vetääkin kyykyn syliin. Kaikkea pitää kokeilla, vanha viidakon sanonta, vain nopeimmat elävät =). tosiasiahan on et 95% jengistä ostaa liian ison ja tehokkaan pyörän itelle ensipyöräksi.

Multa on moni kaveri kysyny et millanen pyörä mun kandee ostaa, neuvon aina ostamaan mahdollisimman ison ja tehokkaan pyörän. Miksi näin? Siksi koska jos olet ostamassa ensipyörää luulis sulla olevan edes vähän järkeä päässä ja tietoa omista ajotaidoista. Jos et ole koskaan ajanu tai hyvin vähän pyörää eikö ole aika turhaa kysellä et pitäskö mun ostaa toi 200 heppanen kyykky vai tyydynkö tohon alta 100 hp mopoon.

Jokainen ostakoon pyörän omien ajotaitojen mukaan....
 
Mitä ongelmia sitten "liian tehokkaasta" pyörästä käyttäjälleen tulee? Itse olen ajellut kauppareissut, työmatkat, rauhalliset iltacruisingit likkakaveri tarakalla, jne... kilokyykylläni ilman mitään ongelmia liian suuresta tehosta. Tehokkaasta pyörästä tulee vain silloin ongelmia kun asenne ei ole kohdallaan ei siihen taitoa tarvita että pystyy ajelemaan tyhjäkäynnin tuntumassa pyörällä mikä työntää sitten joskus yli 10.000rpm kierroksilla yli 160 hevosta katuun ja tällöinkin vaan jos kuskin niin sattuu kaasukahvasta valitsemaan.

Radalla kilonen on toki vaikeampi ajaa kovaa kuin kuussatku mutta kadulle kuussatku on ainakin omasta mielestäni vähän turhan väännötön ja rimpula.
 
Jesh! Ajokausi korkattu, kotari sutii ja keulii just niinku olin odottanutkin. 100km tuli illan aikana mittariin ja ylihuomenna lisää, huomenna kun ei perkele vieköön pääse ajamaan kun joutuu tallinnaan lähtemään viinaralliin.

Kypärä ja uudet housut pitäisi vielä näin kauden alkajaisiks ostaa.
 
Ai perkele! Tänää ekat teoriat, hyvällä tuurilla enskuussa on taskussa A-kortti. 1000 Giksutinki pitäs parin viikon päästä hakia :D Ei malttais odottaa millään, kelitki on niin sairaan hyvät!
 
jamppax sanoi:
Mitä ongelmia sitten "liian tehokkaasta" pyörästä käyttäjälleen tulee? Itse olen ajellut kauppareissut, työmatkat, rauhalliset iltacruisingit likkakaveri tarakalla, jne... kilokyykylläni ilman mitään ongelmia liian suuresta tehosta. Tehokkaasta pyörästä tulee vain silloin ongelmia kun asenne ei ole kohdallaan ei siihen taitoa tarvita että pystyy ajelemaan tyhjäkäynnin tuntumassa pyörällä mikä työntää sitten joskus yli 10.000rpm kierroksilla yli 160 hevosta katuun ja tällöinkin vaan jos kuskin niin sattuu kaasukahvasta valitsemaan.

Radalla kilonen on toki vaikeampi ajaa kovaa kuin kuussatku mutta kadulle kuussatku on ainakin omasta mielestäni vähän turhan väännötön ja rimpula.
Click to expand...

En nyt tiedä oliko tämä mulle kohdistettu vai ei, mutta vastaampas silti.

Ei liian tehokkaasta pyörästä olekaan yleensä mitään haittaa, jos liian tehokkaalla tarkoitetaan sellaista pyörää jonka kapasiteettiä kuljettajan taidot ei riitä hyödyntämään. Pois lukien tietysti nämä vanhat uusmotoristit, jotka ostaa heti aivan liian ison pyörän ilman minkäänlaista ajokokemusta tai koulutusta. Se kaupanpäälisenä vuonna keppi ja kivi saatu iso-A ei valitettavasti tarkoita sitä, että osaisi hallita edes kevaria. Näitä sankareitahan on kuollut jo kotimatkalla prätkäliikkeeltä.

Itse suosin rennomman ajoasennon vehkeitä ihan siitä syystä, että ne ovat huonompia ajettavia, hitaampia ja mukavampi. Kadulla on vaan mielestäni mukavampi ajella laitteella, jolla pääsee jo vähän ajamisen makuun jo hitaammissakin nopeuksissa, mutkissa jalkatapit raapii herkästi ja jarrutuksiin joutuu varautumaan ihan ajoissa. Muutenkin katteeton pyörä karsii aika hyvin ylinopeussakkoja. Jotenkin masentavaa ajella niin kykeneväisellä pyörällä paikoissa, joissa sitä ei pääse hyödyntämään. Kolme tonnista kyykkyä olen omistanut ja ainakaan kilvellistä tonnista ei enää tule. Aika harvalla Suomen superstock tai superbike -kuskeilla on RR-pyörää kadulle.
 
Back
Ylös Bottom