Miten suomalaisille ostovoimaa?

  • Keskustelun aloittaja Keskustelun aloittaja Rinkku
  • Aloitettu Aloitettu
Nat_Ural sanoi:
SOSIAALI- JA TERVEYSMINISTERIÖN HALLINNONALA 9 868 008 000

Siis noin 10 000 miljoonaa euroa. Mikä ton luvun nimi on? Mä en koskaan muista, miten ne menee miltsien jälkeen ja missä järjestyksessä. Neuvolat mä kyllä säästäisin. Ne on jotenkin niin sympaattisia. On äitiyspakkaukset ja kaikki. Vanhusten hengissä pitäminen nyt on ihan hullua puuhaa. Siinä vaiheessa kun tarvitsee laitospaikan ja teknologian apua, niin joutaakin kuolla.
 
10% ALENNUS KOODILLA PAKKOTOISTO
Nat_Ural sanoi:
Minä ehdotan sekä sosiaali&terveys meiningistä että työministeriöstä luopumista. Silloin voidaan luopua kokonaan tulon ja varallisuuden perusteella tapahtuvasta verotuksesta. Samalla ALV-tulot kasvavat huimasti ja ihmisiä muuttaa Suomeen töihin :)

Katsoitko ollenkaan mitä esim sosiaali- ja terveysministeriön kukkarosta kustannetaan??? Ei se ihan noin yksioikoista ole.... (vai koskiko hymiö koko kappaletta)

Olisitko valmis luopumaan esim tästä:

Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto 3 773 488 000 (siis valtionosuus)


Tuostapa löytyy ainakin lisää tietoutta :)

http://www.stm.fi/Resource.phx/publishing/documents/2259/index.htx
 
Viimeksi muokattu:
AG+ sanoi:
Melkein 50% verojen jälkeisistä tuloista meni ulkomaille suurimpana kulueränä yritysostot ulkomailta. Suomi sijoittaa rahansa ulkomaisiin kansantalouksiin kun täällä ei kannata.

Hieman outo johtopäätös, kyllähän voittoja on tullut (ainakin pidemmältä ajalta yhteenlaskettuna) kun 50% verojenkin jälkeen on rahaa riittänyt mm. paperitehdaskauppoihin. Ostojen motiiveina voivat myös olla vaikkapa yrityksen agressiivinen kasvupolitiikka (paperiyhtiöt), markkinoiden hakeminen (vaikkapa Sanoma Oy'n aikakausilehtiostokset) ja samalla logistiikkakustannusten pienentäminen (vaikkapa jälleen nuo paperiyhtiöt, 1 rulla kun kuitenkin paikaa ainakin 400 kiloa, turhan pitkä matka Suomesta Minnesotaan moista kuljettaa) jne.

Eli ei yrityskauppojen tekeminen automaattisesti tarkoita, että perusliiketoiminta Suomessa on kannattamatonta. Joskus siinä iso raha hakee parempaa tekemistä.

Toisaalta viime vuosina Suomesta on mielestäni myyty liikaa teollisuuden päätösvaltaa Ruotsiin, Sonerasta, KarlFazerista ja Turun Sinapista lähtien - ei näytä yrittäminen olevan suomalaisille mieluista. Tämä suuntaus on mielestäni pelottava. Paperiyhtiöt, Erkko ja Nokia jos vielä siirtyvät kolmen kruunun alle (mitä en kuitenkaan usko), niin olisi palattu vuoden 1809-tilanteeseen, kaiken merkittävän toiminnan taloudellinen päätösvalta on poissa Suomesta.
 
Ongelman ratkaisuksi tarjotaan vieläkin liberaalimpaa suuntaa(Vrt USa), mutta onko kukaan huomannut mitä Uudelle Seellannille kävi kun se 90-luvun laman jälkeen yksityisti kaiken(liioittelua) eli antoi kaiken markkinavoimien haltuun. Nykyään maa on huonossa jamassa. Suomen ongelmat voitaisiin hoitaa älykkäämmin. Ensinnäkin suurinosa työttömistä on vanhoja 90-luvun alussa potkut saaneita duunareita. Valtio voisi omalta osaltaan auttaa taloutta(ei tiputtamalla veroja) perustamalla omia yrityksiä ei mitenkään isoja vaan erinnäisiä ihmisten omista ideoista. Eli jos idea on tarpeeksi hyvä, perustetaan yritys ja näin saadaan niitä työttömiä töihin.

Tuo idea paskaduunista työttömille on muuten käytössä Usassa, sillä periaatteella että työpaikka on tietenkin parin sadan kilometrin päässä eli istutaan nelisen tuntia kerralla autossa. Kiva! Sitä paitsi syrjäytymisriski kasvaa.
 
derego sanoi:
samalla logistiikkakustannusten pienentäminen (vaikkapa jälleen nuo paperiyhtiöt, 1 rulla kun kuitenkin paikaa ainakin 400 kiloa, turhan pitkä matka Suomesta Minnesotaan moista kuljettaa) jne..

Vaikka Suomi olisi miten kiva maa tahansa niin sen siirtaminen lahemmaksi markkinoita on aika kallista. Haluaisikohan Kiina myyda pienen palasen meille? Vaikka Suomessa tuotanto olisi miten kannattavaa (se on oikeasti kannattavaa) niin tuotteiden kuljetuskustannukset ovat liian suuret -> ei voida kilpailla. Suunnittelun siirtaminen on taas halvempaa ja suomessa on halvemmat insinoorit kuin lahen koko euroopassa, meksikossa ja aasiassa (muistaakseni, toi viimeinen oli hyvin Mutu).

Tyottomyyteen: Sitoudun taten tyollistamaan jokaisen suomalaisen tyottoman jos saan ilman riskia heidan tyopanoksesta puhdasta voittoa sentin paivassa.

Valtio tyollistajana alkaa olemaan jo aika vasynytta, miksi ihmeessa valtion kannattaisi sijoittaa rahaa yrityksiin jotka eivat ole tuottavia? Natikan laittamissa luvuissa oli melko suurena tekijana valtion velka, jos ei muuta kannattavaa sijoituskohdetta loydy niin kannatta maksaa velkaa pois. Eli jos riskiton tuotto on pienempi kuin velan korko niin sijoittaminen ei kannata. Ei suomikaan ole niin rikas, etta voisi syytaa rahaa kankkulan kaivoon.
 
Habu sanoi:
Ongelman ratkaisuksi tarjotaan vieläkin liberaalimpaa suuntaa(Vrt USa), mutta onko kukaan huomannut mitä Uudelle Seellannille kävi kun se 90-luvun laman jälkeen yksityisti kaiken(liioittelua) eli antoi kaiken markkinavoimien haltuun. Nykyään maa on huonossa jamassa.

Uusiseelanti

Suomi

Aika paskasti näyttää menevän. Voivat kuitenkin lohduttautua sentään sillä, että elävät keskimäärin vähän kauemmin kuin suomalaiset :)
 
wippe sanoi:
Olisitko valmis luopumaan esim tästä:

Kuntien järjestämä sosiaali- ja terveydenhuolto 3 773 488 000 (siis valtionosuus)
[/URL]

Ehdottomasti, mieluiten jo tänään.

Täytyy kyllä myöntää etten ehtinyt katsoa niiden lukujen sisään. Katsoin vain mistä voisimme luopua, ettei tarvitsisi enää maksaa kaikkein älyttömimpiä veroja. Ehkä niitä kuitenkin voitaisiin viilata vähän tarkemmin, jos minut satutaan valitsemaan Suomen diktaattoriksi.
 
Nat_Ural sanoi:
Uusiseelanti

Suomi

Aika paskasti näyttää menevän. Voivat kuitenkin lohduttautua sentään sillä, että elävät keskimäärin vähän kauemmin kuin suomalaiset :)

Hmm no nopeasti vilkaisin ja minusta kehitys ei näyttänyt ollenkaan paskalta. Muistan itse koulusta että tossa 90-luvun lopussa NZ käytettiin esimerkkinä onnistuneesta politiikasta. Ei kannata verrata GDP/pop ja vastaavia lukuja vaan tuijottaa kasvuprosentteja. Tuskimpa Suomi ja NZ olivat samalla viivalla vuonna 1984?

Kyseiset sivut eivät ole ehkä parhaat mahdolliset mutta kyllä siellä kasvuprosenttejakin oli. NZ:kään ei mikään kaupan mekka ole keskellä tyyntä valtamerta että sijainti on ehkä vielä paskempi kuin Suomella :). Tosin laivaushan ei tietysti mikään kaikkein kallein kuljetusmuoto ole.

Samoilla luvuilla voisi sanoa että Kiina on ihan paska ja politiikka on paskaa... ja silti ruikuttavat kaikki ympäri maailmaa kiinan kasvusta.

Politiikan menestystä varmaan tulee tarkkailla verrattuna sitä edeltäneeseen tilaan ja globaaliin keskiarvoon eikä kyseisen hetken eroihin johonkin johtavaan teollisuusmaahan.

Deregolle:

Ei siinä päättelyssä ole mitään vikaa. Suomen kansantaloudelle ei ole kannattavaa jos ulkomaalaisten omistamat "suomalaisyritykset" investoivat ulkomaille. Silloin mitään osaa tuotosta ei jää kotimaahan (paitsi verot jos niitä kotimaahan maksetaan (usein ei)). Yritysten saama parempi tuotto investoinneista menee ulkomaalaisille omistajille.

Kyllä Suomen valtion/asukkaiden kannalta on hyödyllistä että Suomeen investoidaan. Yritysten kannalta näkökulma voi olla toinen. Mutta valtioiden nyt tuskin kannattaa edistää yritysten etua jos se ei aja niiden omaa etua?

Myöhemmin mainitsemassani kirjassa käsiteltiin myös suomalaisten heikkoa kykyä hankkia ulkomaisia investointeja Suomeen historian saatossa. Oma investointi kulutuksesta pidättäytymällä voi olla hitaampi keino parantaa omaa hyvinvointia kuin ulkomaalaisen pääoman vastaanottaminen. Pääomaa tulee luonnollisti myös muussa muodossa kuin rahana (henkistä pääomaa/osaaminen).
 
Dopey sanoi:
Yhteiskuntarauhan ostaminen kohdentamalla kaikki verot maksut virtuaalisesti parempituloisiin ja tukemalla näin saaduilla rahoilla pienempituloisia. Näin saadaan aikaan järjestelmä, jossa kenenkään ei kannata turhia tsempata.
Suomessa elintaso tai ainakin elämisen kokonaislaatu paranee vähentämällä työntekoa, ei lisäämällä sitä.
Joka päivän töihin ajaessa tulee mietittyä näitä asioita. Kesätöissä tuli tehtyä duunia sen verran reilusti, että opintotukien tulorajat paukkui. Sitten piti jäädä töihin pariksi jatkokuukaudeksi, jotta jäisi vielä vähän taskurahaakin sen jälkeen kun on maksanut opintotuet takaisin. Tämä ei paljon motivoi uurastamaan kun jokaisesta ansaitsemastaan tonnista pitää palauttaa neljä satkua tukia ja maksaa hieman tuota vähemmän veroa. Pitäisi ilmeisesti laiskotella enemmän, jotta saisi nostettua näitä eriomaisia tukia ja etuuksia. Jännä tuki tällainen joka kannustaa jäämään mieluimmin sohvalle kuin tekemään töitä.
 
ringside sanoi:
Olin tossa hiljan Saksanmaalla...

Saksa on kyllä jännä paikka. Palkat on hyvät ja kustannukset pieniä. Aika harva paikka pärjää Saksalle tässä vertailussa.
 
derego sanoi:
(vaikkapa jälleen nuo paperiyhtiöt, 1 rulla kun kuitenkin paikaa ainakin 400 kiloa, turhan pitkä matka Suomesta Minnesotaan moista kuljettaa) jne.
Ei laivaaminen paljoa maksa. Hyvin suuri osa paperista kulkee elinkaarensa aikana pitkiä matkoja. Kuitu kun ei kasva markkinoita lähellä. Sen lisäksi paperia kierrätetteässä tulee lisää kilometrejä paljon, ennen kuin kuitu on elinkaarensa päässä. Ja ne ne vasta kalliita kilometrejä ovatkin. Paljon kalliimpia kuin laivamatka.

Uusia paperikoneita rakennetaan nykyisin lähinnä Aasiaan, eikä se paperin kuljettaminen Minnesotaan ole sieltä olennaisesti halvempaa kuin Suomesta. Isoin ero on työtekijöissä, Kiinassa ei paperiliitto ole hinnoitellut työntekijöitään ulos kansainvälisestä kilpailusta. Suomen paperityölaisten asema on ylittänyt jo kipukynnyksen. Paperitehtailla notkuvien duunareitten kun ei tarvitse edes tehdä juuri mitään kovaa palkkaansa vastaan. Kiinalaiset taas ovat inokkaita, ahkeria ja joustavia paperimiehiä. Valmiita tekemään vähän töitäkin, oppimaan uutta ja eivät lakkoile aina silloin kun ei jaksaisi töissä käydä.
 
Suomen paperityölaisten asema on ylittänyt jo kipukynnyksen. Paperitehtailla notkuvien duunareitten kun ei tarvitse edes tehdä juuri mitään kovaa palkkaansa vastaan. Kiinalaiset taas ovat inokkaita, ahkeria ja joustavia paperimiehiä. Valmiita tekemään vähän töitäkin, oppimaan uutta ja eivät lakkoile aina silloin kun ei jaksaisi töissä käydä

Joo noinhan se menee. Propsit sulle asiantuntevasta tekstistäsi :thumbs:
 
derego sanoi:
Low-skilled -ammattikunnan (mitähän tuo olisi suomeksi, matalapalkka-ala) puuttuminen on oikea havainto. Osmon viimeisistä ideoista en ole selvillä, mutta saattavat olla varsin kiinnostavia.

Ongelmanahan tuossa matalapalkka-ala termissä on että suomessa on moniakin kunnallisia ammetteja joissa palkkataso on matala, mutta osaamisvaatimukset eivät ole. Esim lastentarhanopettajat. Ei kai voida puhua
matalan osaamistasonammateista, mihin low-skilled viittaa.
 
IronMind sanoi:
No mitenkäs EU:n talousalueella jossa työvoiman ja hyödykkeiden liikkuminen on vapaata keinotekoisesti rajoitetaan tuontia?

No siinäpä se ongelman ydin juuri onkin: ei mitenkään. Homma menee jokaisen omaan harkintaan. Ostaako kalliimpaa kotimaista vai edullisempaa ulkomaista.

IronMind sanoi:
Ja minkä tavaroiden kotimaista tuotantoa ajattelit lisätä eli mille kotimaisille hyödykkeille on kotimaassa (eli EU:ssa) kysyntää vs. halvemman tuotannon maat? Ja kolmanneksi: miten valtion mielestäsi tulisi vaikuttaa siihen mitä yritykset suvaitsevat tuottaa tai olla tuottamatta, jos yritys ei ole valtion omistuksessa?

Suomessa on aika kapeaa tuo tuotanto ja siksi tuonti on pakostakin melkosen suurta. On lopetettu kokonaisia toimialoja ja siirretty tuotantoa "halvempiin" maihin. Otetaan nyt esimerkiksi vaikka ihan tavallisia asioita: vaatteita, elektroniikkaa ja autoja. Tohon kolmoskohtaan täytyy sanoa ettei keinoja hirveästi ole. Siis jos yritys ei ole valtion omistuksessa ja siitähän on kyse entistä harvemmin kun valtion omistuksista on nimenomaan tahdottu eroon.

IronMind sanoi:
...
Yhteenvetona: kaikki elvyttely on vain kusemista tulipaloon, eikä ratkaise sitä perusongelmaa että Suomessa ei ole järkevää tuottaa mitään, koska Suomelta ei kukaan halua työvoimakustannusten, sijainnin jne. aiheuttaman ylihinnan johdosta suuressa mittakaavassa mitään ostaa. Ja tuohon vielä kuolevan kansakunnan päälaellaan oleva ikäluokkapyramidi päälle niin alkaa olla valmista.

Käynnissä on siis vain yksi uusi askel kehityksessä, jossa meidän isovanhempamme kerääntyivät kyliin, vanhempamme muuttivat kaupunkeihin, me muutimme suurempiin kaupunkeihin ja viimeistään seuraavat sukupolvet muuttavat suurimittaisesti elinvoimaisempiin maihin.

Näin se taitaa olla. Valitettavasti. No esim Espanjassa on varmaan mukava asustella. :)
 
taisto sanoi:
Toi Kiina-ilmio on yleismaailmallinen, ei kosketa vain suomea. Yhdysvalloissa itketaan Kiina+Intia-ilmiota, Espanjassa Kiinaa. Koko aiheesta keskustelu on populistista huomion siirtamista, suomesta on oikeasti lahtenyt todella vahan tyopaikkoja ulos verrattuna keskustelun maaraan. Suomalainen tyovoima ei ole kallista verrattuna muihin edes puolikorkean elintason maihin.

Niin eihän palkat ainakaan ole korkeat. Esim. insinöörithän on suomessa todellista halpatyövoimaa verrattuna muihin euroopan maihin. Korkeat sivukustannukset sitten tietysti nostaa palkkakuluja reippaasti mutta luultavasti työvoimakulut ne on vielä sittenkin erinomaisen kilpailukykyset. Ei se nokiakaan täällä muuten olisi. Ja sitä paitsi eikös Suomi todettu hiljattain maailman kilpailukykysimmäksi maaksi. Mistähän tämä homma täällä oikein mättää kun ei näy elintasossa?

taisto sanoi:
Suomessa kannattaa valmistaa:
...
E: Suomessa ei kannata valmistaa mitaan. Eiko olisi fiksumpaa istua laiturin nokassa ja antaa toisten tehda tyot. Eiko olisi paras tilanne jos me vain omistaisimme yritykset ja muut tekisivat tyot?

LOL! Tämä olisi hyvä homma. Nythän asiat menee sikäli väärinpäin että yrityksiä myydään ulkomaalaisten omistukseen, eikös pörssikin ole suurimmaksi osaksi jo ulkomaalaisten omistuksessa, ja me tehdään työt ja ne istuu karibialla huvijahtinsa nokassa.

taisto sanoi:
Viimeinen vaihtoehto vaatisi lisaa yrittajyytta ja sen lisaaminen meidan kulttuurissa on mahdotonta. Lastentarhasta lahtien meita on opetettu tasa-arvoisiksi, yrittajyyteen kuuluu lisaarvon hankkiminen. Tukieuroilla ei tee mitaan jos ei ole halua yrittajyyteen (ja jos on niin silloin valtio voisi auttaa ja antaa riskitakauksia).

Näin on. Ei suomalainen koulutusjärjestelmä taida oikein yrittäjyyteen tähdätä vaan ennemmin työvoimaa yrityksille. Siis yleistäen.
 
ringside sanoi:
Siis noin 10 000 miljoonaa euroa. Mikä ton luvun nimi on? Mä en koskaan muista, miten ne menee miltsien jälkeen ja missä järjestyksessä. Neuvolat mä kyllä säästäisin. Ne on jotenkin niin sympaattisia. On äitiyspakkaukset ja kaikki. Vanhusten hengissä pitäminen nyt on ihan hullua puuhaa. Siinä vaiheessa kun tarvitsee laitospaikan ja teknologian apua, niin joutaakin kuolla.

10 Miljardia euroa...eli järjettömä paljon.
 
masai1967 sanoi:
10 Miljardia euroa...eli järjettömä paljon.

Esim Hesassa yli puolet kaikista sosiaalikuluista tulee yli 75 vuotiaista. Suuria summia tietysti. Onhan se toisaalta hienoa että vanhuksista pidetään huolta. Nämä säästötyyliset ratkaisut on vaan rahansiirtoja taskusta toiseen, kun pitäisi keskittyä siihen miten jaettavaa saadaan lisättyä. Ei tunnu hyvältä ajatukselta jättää itsestään huolehtimaan kykenemättömiä heitteille, jotta toiset voi kuluttaa enemmän. Yllättävän vaikeita asioita nämä säästöt kun rupeaa tältä kantilta pohtimaan. Ei helketti tässähän alkaa kuulostamaan joltakin ihme sosialistilta, taitaa olla huono päivä...
 
ringside sanoi:
Olin tossa hiljan Saksanmaalla. Berliiniläisillä on 40 prossaa kovempi ostovoima kuin Suomalaisilla. Isommat palkat, pienemmät verot ja halvemmat Kebabit.

Saksalaisilla on muutenkin paremmin,
Mersuakin tekevät joka päivä tunnin talkoilla.

*Lainattu Metalliliiton nettisivuilta*
Puheenjohtaja Erkki Vuorenmaa (Satakunnan piirin retkeilypäivät, Kokemäki 21.8.2004)


Tunti talolle talkoilla

Osa Saksan metallin jäsenistä joutui sopimaan siitä, että joka arkipäivä tehdään tunti talkootyönä. Pidentämällä työaikaa viidellä ilmaisella tunnilla viikossa autotehdas Daimler-Chrysler säilyttää tuotantonsa Saksassa vuoteen 2012 saakka.

Oliko säästötoimenpiteissä kyse tuotannon kannattavuudesta Saksassa vai työnantajien pyrkimyksestä nöyryyttää EU:n keskeisintä, koko työmarkkinoiden suuntaa näyttänyttä IG Metallia?

Pyritäänkö EU:n työnantajajärjestöjen yhteisellä, uudella asenteella kiristämään työmarkkinasuhteita? muutetaanko sopimustoimintaa yhä enemmän yrityskohtaiseksi? Euroopassa tarvitaan nyt entistä näyttävämpää yhteistä toimintaa ammattiyhdistysliikkeeltä edunvalvonnan ja yhteiskuntopolitiikan vaikuttamisen alueilla.

Palkka-ale ilman työpaikkatakuita

Saksan malli on saanut jalansijaa Ranskassa, Espanjassa ja Italiassa. Eräät suomalaiset työnantajajärjestöjen edustajat ja yritysjohtajat ovat innostuneet Saksan mallista. Viimeksi Nokian pääjohtaja Ollila on vaatinut työajan pidennyksen kautta palkka-alen toteuttamista myös Suomessa. Mikäli tällaisia kovia päätöksiä ei tehdä, uhkaa Suomea Ollilan mukaan näivettyminen. Pääjohtaja Ollilan esitys oli puolinainen Saksan mallista. Vain palkka-ale työajan pidennyksellä, mutta ei mitään takuita Nokian työpaikkojen säilymisestä Suomessa.

Sitä vastoin EK:n toimitusjohtaja Leif Fagernäs on tyrmännyt palkka-alen ja työajan pidennysvaateet. Samoin ekonomistit ovat tyrmänneet suomalaisten työnantajien vaatimukset työajan pidentämisestä. On myös muistettava, että suomalaisen teollisuuden työaika on Euroopan mittakaavassa keskivertainen.

Nokian Ollilan ja EK:n Fagernäsin puheet ovat pahasti ristikkäiset. Työnantajaleirin on syytä pikaisesti suoristaa rivinsä, jotta tiedetään millä eväillä työnantajat tulevat aidosti neuvottelupöytään.

Metallin mallilla tyrmätään Saksan malli

Meillä on selkeä vastaus työnantajille. Se on metallin malli. Meillä on joustavat työaikajärjestelyt, ja sovimme tarpeen mukaan hyvin laajasti monista asioista yleissitovien työehtosopimusten pohjalta työpaikkakohtaisesti. Näin vauhditetaan tuotannon läpimenoa ja nostetaan tuottavuutta. Meillä on jo sopimukset tulos- ja voittopalkkiojärjestelmien soveltamisista työpaikoilla. Näin me huomioimme yritysten erilaiset tuottavuuden kehitykset.

Suomessa ei ole tarvetta puuttua työaikakysymyksiin. Jos muillakin aloilla otettaisiin metallin malli käyttöön, kumottaisiin työnantajien väitteet joustamattomista sopimusjärjestelmistä. Metallin mallissa on tärkeää se, että asiat pitää sopia. Työehtosopimus on aina työntekijöiden turva, ns. perälauta. Työnantajat eivät voi sanella sopimuksia, vaikka jotkut pyrkivät niin tekemäänkin. Sopimalla saadaan parhaiten sovitettua yhteen työnantajien ja työntekijöiden tarpeet.

Palkka-alella ei turvata työpaikkoja

Metalliteollisuuden menestystä ei turvata alepalkoilla eikä talkootunneilla. Suomalainen metalliteollisuus pärjää jatkossakin panostamalla yhä enemmän tuote- ja teknologiakehitystyöhön, huolehtimalla työntekijöiden hyvästä ammattitaidosta ja monipuolistamalla sitä sekä nostamalla tuottavuutta ja vaalimalla hyviä työmarkkinasopimussuhteita.

Suomalaisen metalliteollisuuden ei kannata lähteä kilpailemaan halvan tuotannon maiden kanssa. Meidän on kuljettava omaa tietämme. Näin metalliteollisuus säilyy ja laajenee Suomessa, ja metalliteollisuuden palkkalistoilla on osaavia, työhön sitoutuneita, tuottavuudesta huolehtivia ja hyvin palkattuja metallimiehiä ja -naisia.

Edistämme näitä kaikkia asioita työnantajajärjestön kanssa Trio-ohjelmalla ja monilla muilla tuottavuutta kohottavilla yhteistyöprojekteilla. Metalliteollisuuden työntekijöiden ja työnantajien hyvää yhteishenkeä ei pidä rikkoa matkimalla saksalaisia. Metalliliitto ei tule olemaan mukana sellaisissa sopimuksissa, joilla heikennetään työntekijöiden työehtoja tai työttömyys- ja sosiaaliturvaa.
 
AG+ sanoi:
Kyseiset sivut eivät ole ehkä parhaat mahdolliset mutta kyllä siellä kasvuprosenttejakin oli.

eurooppalaisittain jos katsotaan niin laman jälkeen suomen kansantalouden kasvu on ollut aivan kärkipäätä (bkt per capita kasvu-% ostovoimakorjattuna), taitaa irlanti olla ainoa paikka jossa on mennyt lujempaa... samoin (ostovoimakorjattu) bkt per capita on eu-keskitasoa; samaa luokkaa ruotsin, tanskan, saksan jne kanssa.
 
NHB sanoi:
Ei laivaaminen paljoa maksa. Hyvin suuri osa paperista kulkee elinkaarensa aikana pitkiä matkoja.

Paperia kannattaa tehdä siellä missä on raaka-ainetta. Puuta kun on vielä kalliimpi rahdata. Suomen metsien tuotto ei kestä enää uusia paperitehtaita. Venäjän puolella lienee tilaa...

Tekivätkös nuo kiinassa paperia oljista vai mistä? Se kun ei ole kuuluisa maa metsävarannoistaan.
 

Suositut

Back
Ylös Bottom